Perheyritys juhlii 90-vuotista kello- ja kultakauppaa – Vesa Jokinen vetää isoisänsä Saloon perustamaa firmaa

0
Vesa Jokinen (oik.) jatkaa vanhempiensa Raija ja Veikko Jokisen työtä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Salon vanhimpiin firmoihin kuuluva perheyritys Kello ja Kulta Jokinen juhlii marraskuussa 90-vuotista taivaltaan. Yritys työllistää nykyään 25 työntekijää viidessä liikkeessään. Joukossa on kaksi kelloseppää, kultaseppä ja gemmologi, käsinkaivertaja, konekaivertaja ja helmenpunoja.

Yrityksen vetovastuussa on nykyään Vesa Jokinen, jonka isoisä Eino Jokinen syntyi Mäntsälässä ja hankki kellosepän ammatin Erholan liikkeessä Porvoossa. Työskenneltyään viisi vuotta Porvoossa, hän huomasi Helsingin Sanomista, että Salossa oli avoinna soittotaitoisen kellosepän paikka. Jokinen ei osannut soittaa, mutta Pesosen liikkeeseen lähettämässään hakukirjeessä hän painotti olevansa ehdottoman raitis. Paikka irtosi ja Jokinen muutti Saloon vuonna 1924.

Eino Jokinen perusti oman liikkeensä Salon Asemakadulle vuonna 1932. Myöhemmin siellä työskenteli myös hänen vaimonsa Elna Jokinen.

Eino Jokinen mainosti tarkkaa työtä ja kohtuullisia hintoja 1930-luvulla.

Vesa Jokisen isä Veikko Jokinen syntyi vuonna 1942, ja nukkui kaksikuisesta lähtien päiväunensa kellosepänliikkeen sisäpihalla. Vanhempiensa liikkeessä pienestä pitäen työskennellyt poika suuntasi 17-vuotiaana Espooseen kelloseppäkouluun. Ensimmäisenä lukuvuonna valmistunut tupakello käy yhä Jokisen kotona.

– Toisena vuonna tehtiin taskukello ja kolmantena rannekello. Armeijan jälkeen menin suoraan töihin myymälään, Veikko Jokinen kertoo.

Eino Jokinen oli käynyt optikkokurssin, koska alkoi myydä myös silmälaseja, mutta poika ei enää päässyt samaan oppiin:

– Siihen aikaan laki kielsi myöntämästä yhdelle ihmiselle kahta ammattitutkintoa!

Myös Veikko Jokisen pikkusisko ja tämän lapset työskentelivät myymälässä, mutta eivät jääneet alalle.

Liikehuoneisto sijaitsi alkuun Salon Asemakadulla.

Veikko ja Raija Jokisen poika Vesa Jokinen kasvoi isänsä tavoin kiinni perheyritykseen.

– Kuulemma vaippani vaihdettiin myymälän tiskillä, 51-vuotias mies naurahtaa.

– Olin täällä 15-vuotiaasta asti töissä iltaisin ja kesäisin. Samoin oli siskoni Mari, mutta hänestä tuli lentoemäntä.

Lukion jälkeen Vesa Jokinen kävi armeijan, valmistui kauppaoppilaitoksesta, kävi kellosepänliikkeen erikoismyyjäkurssin ja hankki kansainvälisen kaupan oppeja Sveitsissä. Kello ja Kulta Jokisen omistaja hänestä tuli vuonna 1993, kun yritys muutettiin osakeyhtiöksi.

Jokisen tarjonta on vuosien vieriessä muuttunut kysynnän mukaan.

– Ennen myytiin paljon punttikelloja, seinäkelloja, kristallia ja tinaa. Nykyään suurin osa liikevaihdosta tulee koruista ja rannekelloista, Vesa Jokinen toteaa.

Vielä 1990-luvun loppupuolella Jokisella varattiin kolmannes Plazan myymälän liiketiloista lahjatavaroille; nyt niitä ei ole myynnissä juuri lainkaan.

– Ihmiset eivät halua esineitä eivätkä astioita, joita eivät ole itse valinneet.

Kelloseppä tekee pilkuntarkkaa käsityötä. Salolainen Hermanni Hänninen työskentelee Jokisella vuokrapöydällä. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Rannekellojen kysyntä romahti 2000-luvulla, kun kännykät tulivat. Kännyköiden muututtua yleistietokoneiksi rannekellot ovat nousseet uuteen arvoonsa.

– Kellot ovat nykyään enemmän asusteita kuin pelkkiä ajannäyttäjiä. Vintagekelloja korjataan ja myydään paljon, Vesa Jokinen huomauttaa.

– Valtaosa rannekelloista myydään miehille. Nyt suositaan mekaanisesti toimivia, eikä haluta enää niin usein patterikelloja.

Korumuoti vaihtelee: nykyään korut saavat olla näyttäviä ja värikkäitä. Ennen myytiin enemmän kultakoruja, mutta sittemmin hopea on kirinyt sen ohi.

– Vihkisormukset ovat nyt siroja, ja lähes kaikissa on timantti. Kun vanhempani menivät naimisiin, piti timanttisormus tilata tukusta. Nykyisin niitä on tiskissä tarjolla useampi sata, Vesa Jokinen toteaa.

– Valkokulta on pitkään ollut vallalla vihkisormuksissa, koska siitä timantti loistaa paremmin. Keltakulta tekee kuitenkin jo uutta tuloaan.

Jokisella ostetaan romukultaa, sillä kihlasormukset teetetään kierrätyskullasta.

– Syksyisin tulee paljon seinäkelloja korjattavaksi. Ilmeisesti kaikki halutaan jouluksi kuntoon, Vesa Jokinen (vas.) naurahtaa. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Jokisen päämyymälä on Salossa Turuntie 13:ssa, jonne liike muutti kuusi vuotta sitten Turuntie 10:stä. Plazan liikkeen avajaisista tulee tänä vuonna 30 vuotta. Muut myymälät ovat kauppakeskuksissa Raision Myllyssä, Turun Hansassa ja Lohjan Lohessa.

Vesa Jokinen toteaa verkkokaupan mullistaneen kaupankäynnin. Jokisella on käytössään sekä oma että Timanttiset-ketjun verkkokauppa.

– Myymälä pärjää hyvällä palvelulla. Myös verkkokauppa vetää asiakkaita myymälään.

Ennen Salossa oli kymmenkunta kello- ja kultaliikettä; nyt niitä on vain kolme. Sama on tapahtunut koko Suomen mittakaavassa:

– Ennen liikkeitä oli koko maassa noin 800, ja nyt ehkä 300.

Kello ja Kulta Jokisen 90-vuotisjuhlapäivä on 18. marraskuuta.

Liikehuoneisto sijaitsi alkuun Salon Asemakadulla.

Pikakihloja ja Polaroid-kuvia

Ennen vanhaan jokainen osti kihlat ennen naimisiinmenoa, mutta nykyään se ei ole välttämätöntä. Kello ja Kulta Jokisella myytiin aikoinaan kihlat verhon takana kihlasopessa, joka tarjosi pareille valintarauhan. Pareista otettiin muistoksi kuvat Polaroid-kameralla.

Veikko Jokiselle on jäänyt mieleen monenlaisia sattumuksia yrittäjäuralta. Eräänä sunnuntaiyönä puhelin soi puoli yhdeltä. Häntä pyydettiin aamukahdeksi myymään kihlasormuksia, sillä soittaja oli ”tavannut elämänsä naisen” ennen puolta yötä ravintola Rikalassa. Jokinen meni myymään ja arasteli kaivertamista, jota ostaja vaati.

– Maanantaiaamuna hän tuli myymään sormukset takaisin! Kysyin, että kannattiko kihlaus. Kyllä kuulemma kannatti, Jokinen nauraa.

Elna ja Eino Jokinen myivät liikkeessään kellojen ja korujen lisäksi silmälaseja.

Melkoiset pikakihlat hankki myös Ruotsin-risteilyllä tavannut pari, joka poikkesi kotimatkallaan sormusostoksille varttia vaille aamukahdeksalta.

– Etunimetkin selvisivät heille vasta, kun niitä tarvittiin kaiverruksia varten! Kihlauksen pituudesta ei ole tietoa, sillä he olivat läpikulkumatkalla.

Korvien rei’itys onnistuu Jokisella edelleen, mutta nykyään palvelua kysytään tasaisesti ympäri vuoden. Veikko Jokinen muistaa, että aikoinaan joulun välipäivät olivat sesonkiaikaa:

– Rei’itykseen oli kolme jonoa!

Koruvalikoimaan ovat tulleet jäädäkseen myös napakorut, joihin myydään vaihtopäitä. Lävistyksiä Jokisella ei kuitenkaan tehdä.

Mäntsälästä Saloon muuttanut Eino Jokinen perusti Kello ja Kulta Jokisen 90 vuotta sitten.