Analyysi: Polttomoottoriauto, hybridi vai täyssähkö? – autonostaja on ihmeissään vaihtoehtoja ja käyttövoimaratkaisuja punnitessaan

11
Kia EV6 GT kulkee sähkön voimalla ja kulkeekin lujaa. Kian taidonnäyte on markkinoiden tehokkaimpia täyssähköautoja lähes 600 hevosvoimallaan. Kuva: Tommi Aitio

Vuonna 2035 se loppuu. Euroopan parlamentti ja EU:n jäsenmaat tekivät viime viikolla kovan päätöksen, joka kieltää uusien polttomoottoriautojen valmistuksen 13 vuoden päästä. Sitä ennenkin uusien automallien päästöjä leikataan rajusti.

Johtopäätös on selvä: enää ei bensiini pala ja diesel käryä, vaikka vanhoilla polttomoottoriautoilla edelleen saakin ajaa. Yhtäällä hallintojen verovaroista tarjoamat kannustimet ja toisaalla yhteisön paine ajavat autoilua sähköistymään yhä kiihtyvällä tahdilla jo ennen EU:n asettamia takarajoja.

Tällä hetkellä sähköautoista puhutaan paljon, mutta rekisteröintitilastoja hallitsevat edelleen perinteiset polttomoottoriautot. Yhtä lailla sähköistyvää autoilua dominoivat tällä hetkellä hybridiautot, mutta täyssähköiset menopelit lisäävät koko ajan suosiotaan. Esimerkiksi K-Latauksen tuoreen kuluttajakyselyn mukaan reilusti yli puolet hybridiautolla ajavista aikoo hankkia seuraavaksi autokseen täyssähköauton.

Toimintamatkat, latausajat, kilowattitunnit, latauspisteiden hinnat ja käyttäjäsopimukset ja kännykkäsovellukset – sähköautoilu elää murroskautta, joka pistää tavallisen kuluttajan pään pyörälle. Ja koska ei ole ihan yksinkertaista selvittää mikä käyttövoimaratkaisu olisi ihanteellisin juuri omiin tarpeisiin, on helppo valita tuttu ja turvallinen polttomoottori tai hybridiauto, joka tarvittaessa kulkee bensiinillä.

Sähkö- ja polttomoottorin yhdistelmät eli hybridit ovat siirtymävaiheen teknologiaa, joka ei ole lopullinen vastaus autoilun tulevaisuuteen mutta saattaa hyvinkin olla toimivin ratkaisu juuri tällä hetkellä monelle autoilijalle.

Niin kutsutut kevythybridit keräävät talteen jarrutusenergiaa ja hyödyntävät sitä auton liikkeellelähdössä ja hitaassa kaupunkiliikenteessä. Hieman teknologisesta ratkaisusta riippuen sähkömoottori, silloin kun hybridin ajoakussa riittää virtaa, saattaa avustaa polttomoottoria korkeammissakin nopeuksissa. Maantievauhteihin päästäessä energiankulutus kasvaa kuitenkin niin suureksi, että se on pieniakkuisissa hybrideissä fiksuinta hoitaa bensalla.

Parin viime vuoden aikana voimakkaasti suosiotaan kasvattaneissa lataushybrideissä eli plug in -hybrideissä ajoakkua ladataan joko kotoisasti verkkovirrasta tai sähköautojen latauspisteistä. ”Plugarien” täyssähköiset toimintamatkat jäävät silti tyypillisesti 30–40 kilometrin kieppeille. Käyttövoiman logiikka on sama kuin kevythybrideissä eli korkeammissa nopeuksissa edetään edelleen polttomoottorin voimin.

Lataushybridin suurin hyöty saadaankin autokauppoja tehdessä, sillä Suomessa autovero lasketaan päästöjen mukaan. Lataushybridin päästöt saadaan laskennallisesti niin alas, että autoveron osuus kiesin kokonaishinnasta kutistuu vähäiseksi.

Ero on erityisen merkittävä kalliissa autoluokissa. Esimerkiksi kesällä esitellyn ja talven aikana Suomenkin markkinoille saapuvan uuden Range Roverin kysyntä ohjautuu Suomessa lähes täysin lataushybridiversioon, joka on vähäisen autoveronsa vuoksi kymmeniä tuhansia euroja edullisempi kuin vastaava polttomoottorilla varustettu malliversio.

Täyssähköisessä autossa on joko yksi tai useampi sähkömoottori, mutta ei lainkaan polttomoottoria. Jos täyssähköauton ohjaamossa kuuluu kiihdytettäessä moottorin murinaa, se on toteutettu keinotekoisesti ääniefektinä – BMW:n uuteen i4-mallisarjaan tehosteäänet on suunnitellut maineikas elokuvasäveltäjä Hans Zimmer!

Täyssähköisten autojen toimintamatkat vaihtelevat suuresti. Pienimmät, lähinnä kaupunkikäyttöön tarkoitetut kinnerit kuten Fiat 500 kulkevat yhdellä latauksella 250-350 kilometriä. Perheautokokoisilla ”sähkiksillä” kuljetaan tyypillisesti noin 400 ja jopa 500 kilometriä yhdellä latingilla.

Mitä tehokkaammasta sähköautosta puhutaan, sitä kovempi on myös kulutus. Esimerkiksi Bemarin i4-malliston perusautolle luvataan jopa 590 kilometrin toimintasädettä mutta saman malliston 544-hevosvoimaiselle M50-sporttimallille satakunta kilometriä lyhyempi range.

Aivan samoin Kia EV6:n perusmalli kulkee isommalla 77 kWh akulla 528 kilometriä, mutta tehoversio EV6 GT vastaavalla akulla vain 406 kilometriä. Näin suuri erotus selittyy tehoeroilla: perusmalli kehittää 229 hevosvoimaa ja GT-versio huimat 585 hevosvoimaa.

Autovalmistajien kilpajuoksu sähköautojen kehityksessä on siirtymässä toimintamatkan maksimoimisesta latausnopeuden kasvattamiseen. Kuva: Tommi Aitio

Sähköauton tosialliset toimintamatkat ovat kuitenkin jotain muuta kuin valmistajien lupaamat ja lähinnä laboratorio-olosuhteissa toteutuneet lukemat. Sähkönkulutukseen vaikuttaa eniten se, ajeleeko enimmäkseen kaupungissa vai veteleekö pitkiä pätkiä moottoritiellä. Toisin kuin polttomoottoriautoissa sähköautoissa maantieajo kuluttaa selvästi enemmän kuin hidas matelu ruuhkassa.

Myös omalla ajotavalla on vaikutusta. Maksimikiihdytykset luonnollisesti syövät akkua enemmän kuin tasainen ajo. Kovaa kiihdytystä seuraava tymäkkä jarrutus ja pysäytysenergian talteenotto eivät riitä kompensoimaan kiihdytykseen käytettyä energiaa.

Suomessa myös olosuhteilla on suuri merkitys. Mitä kylmemmät kelit, sen rivakammin ajoakku tyhjenee. Jokainen lataushybridiautoilija on varmasti huomannut pakkaskeleillä, kuinka valmistajan lupaama 40 kilometrin täyssähköinen toimintamatka kutistuukin jopa puoleen.

Pakkanen vaikuttaa myös akun lataamisnopeuteen. Mikäli sähköautossa ei ole erillistä akun lämmitystoimintoa, talvikeleillä ajoakku ottaa virtaa vastaan huomattavasti hitaammin kuin kesähelteillä. Ero on erityisen suuri lataamisen parin ensimmäisen tunnin aikana.

Autoilun tulevaisuutta ennakoivat profeetat uskovat, että autonvalmistajat siirtyvät jatkossa kehittämään enemmän latausnopeuksia kuin autojen toimintasädettä. Tähän saakka kilpailua on käytyä suurelta osin juuri toimintamatkoilla – riippumatta siitä kuinka hitaasti patteri latautuu.

Lataamisen tulevaisuutta voi kokeilla uudemmilla, esimerkiksi 250 kilowattia tunnissa vastaanottavilla autoilla Paimion Ionity-latauspisteessä. Ero yleisimpiin 22 kWh -latureihin on huimaava. Ja mikäli on tottunut lataamaan autoaan vanhoilla 11 kWh -latausasemilla, Ionity on kuin purjelentokoneen ohi sujahtava avaruusraketti.

Silloin latauksen ajaksi huoltoasemalla tilatut wienerschnitzelit vaihtuvat kahvikuppiin, ja seuraavassa vaiheessa tuskin ehtii enää berliininmunkkiakaan syödä, kun menopelin patteri on jo täydessä latingissa.

11 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Keijo K.
2 kuukautta sitten

Miksi kaikkia mahdollisia turhia härpäkkeitä yleensä pitää maahan tuoda. Eihän tuollaisia kukaan vähänkään järjissään oleva tarvitse.

MDI
2 kuukautta sitten
Reply to  Keijo K.

Pitäisikö tämäkin takavarikoida, kuten kaikki muutkin mielestäsi?

Keijo K.
2 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Jos sitä käyttää rikosvälineenä, niin kyllä. Voisihan joiltakin takavarikoida tietsikankin.

Pertti
2 kuukautta sitten

Ei varmasti lopu polttomoottoriautojen teko kolmentoista vuoden päästä. Menkää nyt sähköautolla ajamaan vaikka Ukrainaan.

Sähköauto on monelle pelottava kapine
2 kuukautta sitten

Sähköauton ajomatka yhdellä latauksella vaihtelee paljon käytetyn ajonopeuden ja lämpötilan mukaan. Onneksi on olemassa aika pätevän tuntuinen sivusto EV-Database. Sieltä näkee WLTP-lukemia huomattavasti realistisemmat ajomatkat niin kesäkelissä kuin -10 asteen pakkasessa. Lisäksi on huomioitu kaupunkiajo ja moottoritieajo (110 km/h nopeudella) sekä näiden yhdistelmä.

Sähköauto on monelle tuntematon ja siten pelottava kapine. Suosittelen vilpittömästi tekemään omakohtaisen koeajon, jolloin saa paremman käsityksen, mistä siinä on kysymys. Moni moittii sähköautoja, vaikka ei ole ajanut sellaisella metriäkään.

Olli P.
2 kuukautta sitten

Ei kai tässä ole kysymys koeajokokemuksesta, vaan vertailusta polttomoottoriautoihin. Niitä voi tankata missä tahansa joutumatta kyttäämään ”missähän voisi ladata seuraavan kerran” ja kuinka kauan joutuu odottamaan vuoroaan.

Esimerkiksi kesäviikonloppuna on meno- ja paluuliikenteessä, kun autoja on kymmeniätuhansia liikkeellä. Todennäköisesti saattaa joutua varaamaan runsaasti aikaa lataukseen, mutta ei tankkaukseen.

Pertti
2 kuukautta sitten

Ei suurimmalla osalla ihmisistä ole varaa sähköautoon. Liian kallista ja hankalaa ladata varsinkin talvella pidemmillä matkoilla. Liian kalliin huollot ja korjaukset.

Ruotsi jo todennut sen ja pudottanut polttoaineiden verotusta ja ottanut sähköauton tuen pois. Pelkkä akunvaihto maksaa enemmän kuin polttomoottoriauto.

Suomen hallitus ei ymmärrä eikä välitä ihmisten toimeentulosta, tämä on ikävä totuus. Se on tällä hetkellä pelkkää huuhaata.

Auton vaihto harkinnassa
2 kuukautta sitten

Polttomoottoriauto on edelleen järkevin vaihtoehto, kun lasketaan kaikki kustannukset. Hankintahinta, ajamisen helppous ja autosta saatava hinta, kun auto lähenee kahdeksaa vuotta ja akun vaihto on edessä. Lisäksi huoltokustannukset ovat yksi tekijä.

Olli P.
2 kuukautta sitten

Ei normi 10-20 euroa/tunti tieenaavalla ole mitään mahdollisuutta ostaa sähköautoa saati huolattaa sitä.

Nykypäivää
2 kuukautta sitten

Keskihinta uuden auton ostajalle ei ole juurikaan noussut sähköautojen myötä. Uutena auton ostaa tulevaisuudessakin vain noin 3 % autonomistajista. Ajaminen ei voi sähköautoa helpommaksi tulla, valitaan suunta ja painetaan ’kaasua’. Miellyttävän ajamisesta tekee myös se, kun kabiini lämpiää ensimmäisten satojen metrien aikana. Valitettavasti polttomoottoriautoissa käytetyn hinta tulee putoamaan nykyistäkin nopeammin. Akulle on testien mukaan luvassa pidempi käyttöikä kuin auton peltikuorelle. Akuille on olemassa selvä sosiaalinen tilaus kulutus- ja tuotantohuippuja tasaamaan esimerkiksi tuulipuistojen yhteyteen. Hybridiautojen täyssähköautoista poiketen jatkuvasti täyteen ladattavien ja tyhjäksi ajettavien akkujen käyttöikä on lyhyempi, mutta pienen koon takia puhutaan vain tuhansista euroista. Vertailun vuoksi vedyn polttokennon vaihtoväliksi valmistaja… Lue lisää »

Olli P
2 kuukautta sitten
Reply to  Nykypäivää

Ja nykyiset akustot ovat vaihtokunnossa noin 8 vuoden päästä, merkistä riippuen noin 20000-45000e, kenellä on varaa moiseen?