Salo haluaa nostaa profiiliaan tapahtumien kaupunkina ja paikkana, jossa on hyvät puitteet järjestää myös uusia tapahtumia.
Kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen esittää ensi vuoden talousarvioon rahaa määräaikaisen tapahtumakoordinaattorin palkkaamiseen kahdeksi vuodeksi.
Ajatuksena on, että tapahtumakoordinaattori vetäisi yhteen Salon nykyiset tapahtumat ja niiden järjestäjät. Lisäksi hän myisi Saloa ulospäin tapahtumajärjestäjille. Tavoitteena on saada kaupunkiin lisää tapahtumia ympärivuotisesti.
– Tarkoituksena ei ole, että kaupunki ryhtyisi itse tuottamaan tapahtumia tai sekaantuisi tapahtumajärjestäjien tontille. Sen sijaan yksi ihminen koordinoisi ja markkinoisi nykyisiä tapahtumia toimien yhdistävänä tekijänä. Samalla meillä olisi ihminen, joka pystyisi kertomaan Salosta ja meidän mahdollisuuksistamme ulkopuolisille tapahtumajärjestäjille yhden luukun periaatteella, Salon viestintäpäällikkö Teija Järvelä kertoo.
Salossa on järjestetty menestyksellä esimerkiksi suuria urheilu- ja musiikkitapahtumia. Ne ovat todistaneet, että Urheilupuisto ja ydinkeskusta tarjoavat hyvät puitteet tuhansien ihmisten tapahtumille.
– Kaupunki on fyysisesti laaja, ja tänne mahtuu monenlaisen mittakaavan tapahtumia. Meillä on hyvä sijainti, hyvät kulkuyhteydet, monenlaisia paikkoja ja alueita, ja kaiken päälle edullinen hintataso verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseutuun, Järvelä luettelee.
Aiheesta on hänen mukaansa puhuttu jo vuosia. Tänä vuonna tapahtumien Salo on noussut esille kaupunkistrategian teossa ja sen työpajoissa.
– Siellä on selvästi hahmottunut, että tämä on se, mitä kannattaa lähteä viemään eteenpäin.
Tapahtumakoordinaattorin palkkaukseen ja tehtävään liittyviin ostopalveluihin esitetään ensi vuodeksi 60 000 euroa ja seuraavaksi vuodeksi toinen mokoma.
Summa on kaupungin talousarviossa pieni, mutta kokeilu on Teija Järvelän mukaan mielenkiintoinen.
– Sitten se nähdään, miten Salo kiinnostaisi tapahtumajärjestäjiä. Kaksi vuotta on sellainen aika, että siinä on jo mahdollisuus saada tuloksia aikaan.
Jos kaupunginvaltuusto hyväksyy esityksen, tapahtumakoordinaattori on tarkoitus palkata mahdollisimman pian.
– Liikkeelle yritetään lähteä heti alkuvuodesta. Haemme myyntihenkistä ihmistä, joka tuntee tapahtumakentän ja jolla olisi yhteyksiä myös Salon ulkopuolelle, Teija Järvelä sanoo.
Kaavoitukseen esitetään neljää uutta työntekijää
Salossa on toivottu lisää puhtia ja vauhtia kaavoitukseen, ja Anna-Kristiina Korhosen talousarvioesitys vastaa huutoon.
Kaupunginjohtajan esitykseen sisältyy kaupunkikehityslautakunnan ehdottamat neljä uutta vakanssia: kaavoitusarkkitehti, maankäyttöinsinööri, yleiskaavasuunnittelija ja kaavoitussihteeri.
– Neljä uutta henkilöä on merkittävä panostus, Korhonen totesi budjetti-infossa perjantaina.
Salon kaavoitus on muutenkin vahvassa myllerryksessä. Esimerkiksi sen johto uusiutuu täysin.
Salon uusi maankäyttöpalveluiden johtaja Raimo Inkinen aloitti työssään syksyllä.
Pitkäaikainen yleiskaavapäällikkö Timo Alhoke jäi eläkkeelle alkukesästä, ja asemakaavapäällikkö Tarja Pennanen jää eläkkeelle vuodenvaihteessa. Kaupunki hakee kummakin tilalle vakinaista työntekijää.
Hyvinvointialue mullistaa Salon luvut ja toiminnan
Salossa ja koko Suomessa eletään historiallisia aikoja, kun sote-uudistus siirtää sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen ensi vuoden alussa maakunnallisille hyvinvointialueille.
Esimerkiksi Salossa muutos tietää rajuja muutoksia budjettilukuihin, mutta myös toimintaan.
Budjetin loppusumma putoaa puoleen nykyisestä. Veroprosentti laskee 8,11 prosenttiin. Kaupungin henkilöstömäärä vähenee kerralla noin 1 300:lla, kun väkeä siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen.
Verotulot ja valtionosuudet pienenevät rutkasti. Vastaavasti laskevat toimintamenot, henkilöstömenot ja palvelujen ostot.
Hurjien muutosten jälkeen viivan alle näyttäisi ensi vuonna jäävän runsaat kuusi miljoonaa euroa ylijäämää.
– Näyttäisi siltä, että ensi vuosi on hyvä, mutta sen jälkeen tulee taas tiukempaa. Seuraavat vuodet ovat osin vielä sumun peitossa, kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen ennakoi.
Hyvinvointialue aiheuttaa Salolle monenlaista päänvaivaa. Sinne siirtyviltä työntekijöiltä jää kaupungille töitä, joille pitää löytyä tekijä. Vastaavasti kaupungin palvelukseen jää ihmisiä, joiden työtehtävistä alle puolet on ollut sosiaali- ja terveystoimen tehtäviä.
– Meillä on aika paljon sopeutumista siinä, miten saamme vapautuvat työt ja työntekijät kohtaamaan, henkilöstöjohtaja Christina Söderlund toteaa.
Kaupunki valmistelee muutokseen liittyen myös organisaatiouudistusta, mutta siitä on tarkoitus päättää vasta ensi vuoden puolella.
Salo vuokraa uudelle hyvinvointialueelle ison määrän kiinteistöjä. Parin seuraavan vuoden aikana on päätettävä, yhtiöitetäänkö vuokratut kiinteistöt vai myydäänkö ne pois. Siirtymäajan jälkeen kaupunki ei voi enää toimia vuokraisäntänä.
Nouseeko samalla esille laajempaa yhtiöittämistä tilapalveluissa tai ruokahuollossa?
– Tähän mennessä sellaisesta ei ole ainakaan puhuttu. Yhtiöittämispakko koskee vain hyvinvointialueelle vuokrattavia kiinteistöjä, kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi sanoo.
Budjetissa tilapalveluihin esitetään määräaikaista projektipäällikköä hyvinvointialueeseen liittyvän uudistuksen läpi viemiseen.
Historiallinen tilanne on myös Salon sivistyspalveluissa. Sitä ei kosketa niinkään hyvinvointialue kuin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa.
Sodan takia Salossa on tällä hetkellä arviolta 900 ukrainalaista joko vastaanottokeskuksissa tai yksityismajoituksessa.
Osa ukrainalaisista on löytänyt jo töitä. Osalle järjestetään sekä suomen kielen opetusta että muuta koulutusta.
Kaupungin varhaiskasvatuksessa ja kouluissa on noin 160 lasta ja nuorta. Kuinka moni heistä on Salossa vielä elokuussa 2023?
Salon talousarvioesitystä käsitellään kaupunginhallituksessa 21. marraskuuta. Budjetin lyö lukkoon kaupunginvaltuusto 12. joulukuuta.
Salon talousarvio 2023, kaupunginjohtajan esitys
Asukasluku 51 029 (syyskuu 2022)
Tuloveroprosentti 8,11% (20,75 v. 2022)
Verotulot 110,3 miljoonaa euroa (213,3)
Valtionosuudet 28,5 M€ (130,2)
Toimintatulot 76 M€ (94,2)
Toimintamenot 192,2 M€ (423)
Henkilöstömenot 94,2 M€ (169,4)
Palvelujen ostot 55,4 M€ (192)
Toimintakate -116,2 M€ (-328,8)
Vuosikate 22 M€ (14,4)
Poistot 16,3 M€ (16,5)
Tilikauden ylijäämä 6,2 M€ (-1,6)
Investoinnit 17,3 M€ (18,6)
Lainamäärä 92,3 M€ (97,5 ennuste 2022)
Lainamäärä/asukas 1 809€ (1 910, ennuste 2022), maan keskiarvo 3 465€
Ensi vuoden investointeja
Armfeltin koulun entisen lukio-osan korjaus 1 M€
Jäähallin uudisrakennuksen suunnittelu 500 000 €
Tehdaskadun ja Meriniitynkadun kiertoliittymä 500 000 €
Moision koulun lähiliikuntapaikka 400 000 €
Lämmitystapamuutokset 400 000 €
Energiansäästökorjaukset 300 000 €
Koulujen ja päiväkotien pihojen kunnostus 200 000 €
Siinähän se – nyt tarvitaan enää purkukoordinaattori siivoamaan pääkatu.
Hyvä huomio. Koordinaattorit vielä puuttuivatkin Salosta.
Aivan kuin Salon kaupungilla olisi liikaa rahaa. Ykkösasia mihin mielestäni pitäisi laittaa rahaa on katujen kunto joka on paikoin retuperällä. Pääkadulta pitäisi velvoittaa purkamaan huonokuntoiset rakennukset tai niitä pitäisi kunnostaa. Mitä tulee näihin hallien rakentamiseen jos yksityistä rahoitusta löytyy asia on ihan ok mutta verotulojen käyttö pitää suunnata koko Salon alueelle sillä tavoin voidaan parantaa ihmisten asumista myös lähialueilla. Mitä tulee akselille Helsingintie -Turuntie on paljon tyhjiä liikehuoneistoja eikä se todellakaan ole Salolle mikään käyntikortti ja siihen pitäisi saada jollain tavoin muutos. Mutta on Salossa jotain hyvääkin ja se on tori ainakin kesällä.
Ei mitään höpölöpö ja kallispalkkaista koordinaattoria tarvita. Salossa on paljon hyvää toimintaa järjestäviä yhteisöjä ja yhdistyksiä jotka pystyy tuottamaan isoja sekä kiinnostavia tapahtumia jokaiseen makuun.
Me tavalliset tallaajat emme ymmärrä että koordinaattorin palkkaaminen on fiinimpää kuin antaa korvaus paikallisille yhteisöille, joilla kyllä riittää tietoa ja taitoa samoin kuin jollain koordinaattorilla.
Tarvetta olisi ollut tonttikauppakoordinaattorille.
Missä voi syntyä tällainen ajatus. Eikö siellä ole enää mitään tekemistä, kun on alkanut harhailu. Laittakaa nyt hyvänen aika Salon ilme kuntoon. On kuin rähjäinen takamaan roskis.
Laittakaa vaikka avoin kilpailu EU-alueelle ilmeen kohottamisesta. Yrittäkää edes.
Eikä tarvii mennä edes takamaalle saakka kun pihapiiritkin on todella törkyisessä kunnossa vaikka näyttäisi olevan pelit ja pensselit siivouksen tekemiseksi. Lisäksi villinä rehottavat pellotkin voisi laittaa metsälle jos kerran niitä ei osata tai haluta viljellä.
Jotta Salon kaltainen kaupunki profiloituisi konkreettisesti tapahtumien kaupungiksi, ensimmäinen askel on keskustan kehittäminen.
Liikennöintiyhteyksien parantaminen on myös prioriteetti numero yksi Salon kohdalla. Ilman tunnin junaa, paikallisjunien puuttumista ja bussiyhteyksien kehittämistä se pysyy paikkana jossa on kiva vierailla pikavisiiteillä mutta vielä kivempaa on kun sieltä pääsee pois.
Kommenttipalstaa kun tässä selailee, niin voisi kuvitella, että nykytilanteessa ei ole mitään korjattavaa, kun yhdistykset tapahtumia hoitaa.
Kuten on nähty, ei yhdistysten voimin saada riittävästi aikaan. Kaupunki on kuin aavekaupunki muulloin kuin muutamana iltatoripäivänä. Se ei yksinään riitä vetovoimaksi.
Todella toivon että änkyröimisen sijaan asia otetaan positiivisena vastaan ja tapahtumia aletaan yhteistuumin kehittämään ja tuottamaan. Järjestelyihin liittyvää työtä on todellakin niin paljon, että se ei oman toimen ohessa onnistu tai muutaman aktiivisen yhdistyksen toimesta. Yhdistyksissäkin taitaa olla ihan tekemistä niiden tapahtumien toteuttamisessa ja lopulta esim. puutteellisen markkinoinnin takia kukaan ei saavu paikalle.
Ei se aavekaupunkia mihinkään poista jos on tapahtumia. Pitää olla asukkaita, eikä tämmöseen roskaläjään kukaan muuta. Ainoastaan eläkeläiset, palvelut lähellä ja halvat asunnot.
Tapahtuman jälkeen on taas aavekaupunki. Pitää olla koko ajan tapahtumia, eikä siihen yksi koorniraattori riitä. Pitää olla koorniraattori joka aiheeseen erikseen, eikä toinen saa mennä toisen tontille.
Siinähän se juttu onkin, että järjestöt kyllä pystyvät toimimaan koordinaattoreina ja kaupunki ottaisi osaa markkinointiin. Tuskin se koordinaattorikaan markkinointikuluja palkkiostaan maksaa. Venkoilun voi jättää toiminnasta pois vaikka olisikin jollain tiedossa, sopiva henkilö palkattavaksi.
No miksei ne järjestöt tähän asti ole onnistuneet koordinoinnissaan ja hankkimaan tapahtumia kaupunkiin? Melkoista haihattelua että tilanne kovin radikaalisti muuttuisi.
Järjestöjen toimintaa ei tueta, pitää olla konsultteja, koordinaattoreita, sun muita turhakkeita joiden toimintaa vielä markkinoinnin suhteen tuetaan. Ihmetyttää sekin että tonttikauppa ei käy, niin palkataan lisää henkilöitä kaavoitukseen tekemään lisää kaupaksikäymätöntä tonttitarjontaa.
Alkaa mennä Keijon kommenteilta pohja. Mikään ei saisi muuttua ja katsetta ei ole tulevaisuuteen. Kyllähän ne pullonkaulat on tunnistettu ja kaavoitukseen todellakin tarvitaan lisää väkeä jotta saadaan muutosta aikaan.
Olen kuullut sanottavan että; ”Ei onnettomat määrästä parane”, mitähän se näissä asioissa voisi tarkoittaa?
Tuo olisi kyllä hyvä juttu jos Saloon saataisiin paikka ja järjestäjä jotta voisi järjestää kunnon isompia esityksiä, ja tuoda artisteja, bändejä, luokkaa Haloo Helsinki, jotka vetävät helposti isommankin areenan täyteen.
Olisi nyt kaupungin ja päättäjien hyvä suorittaa kysely asukkailta ja yrityksiltä ”veronmaksajilta” mihin suuntaan tulisi aluetta nykyisin kehittää ja millä saataisiin Salon vetovoimaisuus uudelle vaihteelle sillä nyt tuntuu se vaihde puuttuvan. Sillä elinvoimainen kaupunki luo siihen mahdollisuuden niin kuin itsestään vertaus ”Nokian aikoihin”.
Viimeisen vuosikymmenen ajalta on saatavilla paljon tietoa mitä suuret ja keskisuuret yritykset kaipaavat esim tonttitarjonnaltaan ja mitä vaatimuksia on, jotta on edes mahdollisuus sijoittua paikkakunnalle. Näihin tarpeisiin Salolla ei lyhyessä juoksussa ole tarjottavaa, työvoiman saatavuus on ongelma (nähty esim Valmet automotiven tullessa), eikä riittävän suuria tonttejakaan ilmeisesti ole. Toisaalta onko Salolla realistisia mahdollisuuksia saada logistiikkakeskuksia jotka sitä tonttitilaa tarvitsevat, kun sijainti nyt kuitenkaan ei ole paras mahdollinen.
Joka tapauksessa tähtäin pitäisi olla pikkaisen laajemmalla alueella, ja vastata muiden kuin salolaisten yritysten tarpeisiin ja siinä ei juuri auta kysellä Salon Yrittäjien mielipidettä, se kun muutenkin tuntuu olevan suosivan vain omia jäseniä.
Kaikenlaisia ”viisaita” päätöksiä voidaan aina tehdä toisten laskuun.
Katkeruus olkoon ilomme.