Salo sijoittui ylempään keskikastiin alueiden elinvoimatutkimuksessa, naapureista vain Somero jäi taakse – ”Salon pitää kertoa, mitä se haluaa olla ja alkaa toteuttaa sitä”

3
Salon elinvoimaisuus kantoi sijalle 105 WSP Finlandin tutkimuksessa. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Salo säteilee elinvoimaa ympäristöönsä ylemmän keskikastin verran. Tämä selviää suunnittelu- ja konsultointiyritys WSP Finlandin julkistamasta alueiden elinvoimaisuutta ja tulevaisuusvalmiuksia mitanneessa tutkimuksessa.

WSP arvioi alueiden elinvoimaisuutta 19 indikaattorilla. Elinvoimaindeksi koostui tuottavuudesta, inhimillisestä pääomasta ja valmiudesta vihreään rakennemuutokseen.

Tuottavuutta mitattiin muun muassa työllisyysasteella, tulotasolla, yritysten määrän kehityksellä ja liikevaihdolla.

Inhimillistä pääomaa pisteytettiin esimerkiksi väkiluvun ja sen muutoksen perusteella sekä väestörakenteen, syntyvyyden ja lasten pienituloisuusasteen mukaan.

Vihreän rakennemuutoksen indikaattoreita olivat päästöjen väheneminen, kiertotalouden työpaikat ja sähköautojen yleistyminen.

– Tutkimuksen paino oli yritystoiminnassa, sillä olemme vakuuttuneita siitä, että se on moottori, jonka perässä väestö liikkuu, WSP:n johtava asiantuntija Terhi Tikkanen-Lindström kertoo.

Indikaattoreiden yhteistuloksena Salo sai tutkimuksessa elinvoimaindeksin 116 ja päätyi sijalle 105. Samassa luokassa Salon kanssa painivat Koski TL, Janakkala, Lapua, Nivala ja Säkylä. Ne ovat kaikki Saloa huomattavasti pienempiä paikkakuntia. Tutkimuksen sijoitusasteikko oli 1–292.

– Sijaintiinsa ja edellytyksiinsä nähden Salo voi parantaa nykyisestään, Tikkanen-Lindström tiivistää.

Salo jätti lähikunnista taakseen ainoastaan Someron. Paimio kapusi sijalle 61, ja myös Marttila, Kemiönsaari ja Sauvo pyyhkäisivät tutkimuksessa Salon edelle.

Samankokoisista kaupungeista puhuettassa Porvoo (18.) jätti Salon kauas taakseen, mutta toisaalta Salo peittosi Kotkan (129.).

Tampereen seudun hurja tämänhetkinen vetovoima näkyi myös tässä tutkimuksessa: Pirkkala oli ykkönen ja Lempäälä kakkonen.

Varsinais-Suomen paras oli jaetulle neljännelle sijalle yltänyt Lieto. Myös Kaarina mahtui kymmenen kärkeen. Maakuntien vertailussa Varsinais-Suomi oli kolmanneksi elinvoimaisin.

Vaikka kunnat laitettiin tutkimuksessa paremmuusjärjestykseen, ei Tikkanen-Lindström halua puhua tämäntyyppisessä vertailussa kilpailusta.

– Meidän halu on sparrata kuntia, nostaa asioita esille ja tukea kuntien eteenpäinmenoa. Kunnat ovat toki itse kiinnostuneita vertailemaan toisiinsa, Tikkanen-Lindström sanoo.

Salon sijoitus 105 ei aiheuta liikoja hurraahuutoja, mutta Tikkanen-Lindström ei näe Salon asemaa surkeana, jopa päinvastoin.

– Salon sijainti on hyvä, sillä moottoritie menee vieressä. Salo ei ole missään syrjässä. Salon pitää ajatella isosti, eikä niin, että se sijaitsee 50 kilometriä Turusta, Tikkanen-Lindström kiteyttää.

Tikkanen-Lindström sanoo kaikkien tietävän Salon menneisyyden ja elinkeinohistoriaan liittyvät iskut. Hänen mukaansa Salon on nyt olennaista katsoa eteenpäin.

– Yleesä ne pärjäävät, joka osaavat viestiä vahvasti. Salon pitää kertoa, mitä se haluaa olla ja alkaa toteuttaa sitä. Salolla on hyvät edellytykset menestyä.

Tikkanen-Lindström nostaa Salon eduksi nykyisen työskentelymallin, jonka koronapandemia loi: osan viikosta ihminen voi tehdä töitä tietyillä aloilla etänä kotona.

– Hybridityö mahdollistaa valinnan, missä ihminen haluaa asua. Siihen vaikuttavat kunnan ilmapiiri, tekemisen meininki ja ympäristön laatu. Ihmiset miettivät, löytyy paikkakunnalta kivoja asuinalueita, onko palveluverkko kunnossa ja onko houkuttelevia harrastusmahdollisuuksia, hän luettelee.

– Salon kannattaa kasvattaa myös työpaikkaomavaraisuutta. Se on hyvin tärkeää Salon kaltaiselle kunnalle, joka ei voi tukeutua täysin keskuskaupungin tarjoamiin työpaikkoihin.

Alueiden tutkimus 2022

1) Pirkkala, elinvoimaindeksi 167
2) Lempäälä 161
3) Tuusula 160
4) Espoo, Lieto ja Sipoo 158
7) Kaarina 157
8) Kempele 155
9) Vantaa ja Ylöjärvi 154
—————————————–
61) Paimio 132
92) Marttila 121
96) Kemiönsaari 120
104) Sauvo 118
105) Salo ja Koski TL 116
151) Somero 102
——————————-
292) Puolanka ja Rautavaara 37

3 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Hyvin pyyhkii
3 kuukautta sitten

Ylempi keskikasti kuulostaa todenmukaiselta. Prisman parkkipaikalla on uudempia ja kalliimpia autoja kuin Turussa.

Tavis torilta
2 kuukautta sitten
Reply to  Hyvin pyyhkii

Kyseisen uutisen varjolla voimme paistatella, ainakin hetken. Plazankin parkkihallissa ihmettelen niitä suuria autoja, että miksi ihminen tarvitsee niin isoja autoja?

Ehkä siihen, että ajaa nopeasti Turkuun, Helsinkiin tai Tampereelle kulttuurista, jääkiekosta tai shoppailusta nauttimaan.

Yläkastilainen
3 kuukautta sitten

Salon pitää vain huomata, että sen ohi menee moottoritie (ja kohta tunnin junakin) ja luoda työpaikkoja ohikiitäville asukkaille.