Salon kaupungin tonteille on ollut kuluvan vuoden aikana poikkeuksellisen vähän kysyntää.
– Vastaavanlaista ei ihan heti muistu mieleen, Salon tonttipalveluinsinööri Mikko Aaltonen myöntää.
Kaupungin asuintonteista on tehty viisi ja yritystonteista neljä varausta. Viime vuonna varauksia oli kokonaisuudessaan 47 kappaletta, joista 34 asuintonteille.
– Pelkästään syyskuussa meni 13 tonttia. Märynummelle oli tuolloin kovaa vetoa, Aaltonen muistelee viime vuotta.
Tänä vuonna asuintontteja on varattu Kiikalasta, Perttelistä ja Halikosta.
– Kiikalan varaus on sikäli erityinen, että se on ensimmäinen paikkakunnalle tehty tonttivaraus sitten kuntaliitoksen, joka johtaa vuokraukseen, Aaltonen tietää.
Tontin varauksen yhteydessä varaaja sitoutuu maksamaan Salon kaupungille 400 euron varausmaksun. Mikäli varaaja haluaa vuokrata tontin ja aloittaa rakentamisen, hänen on ilmoitettava aikeistaan kuuden kuukauden kuluessa. Muutoin varaus raukeaa.
– Vuokrauspäätös on todennäköisempi lopputulema kuin varauksen raukeaminen, Aaltonen toteaa yleisellä tasolla.
Tontin vuokraaja voi halutessaan ostaa tontin itselleen, kun rakentamisvelvoite (100 neliömetriä kolmessa vuodessa) on täytetty.
Tonttipalveluinsinööri mainitsee varaushaluttomuudelle selkeät ja ennalta arvattavat syyt.
– Sota, inflaatio ja korona, hän kiteyttää.
Viime vuosi oli Salossa positiivinen tonttivarausten suhteen, vaikka korona jylläsikin. ”Salon kaupungin tontit ovat käyneet kaupaksi paremmin kuin vuosiin. Elokuun loppuun mennessä kaupungilta on varattu 19 tonttia, kun koko viime vuonna varauksia oli yhteensä 14”, Salon Seudun Sanomat uutisoi reilu vuosi sitten (SSS 1.9.2021).
Aaltonen totesi samassa jutussa, että vuosina 2016–2020 varattujen tonttien määrä on ollut noin 10–15 per vuosi. Kyse on nimenomaan asuinrakennukselle tarkoitetuista tonteista.
Koska tonttikauppa yleensä hiipuu loppuvuotta kohti, ei kaksinumeroiseen lukemaan välttämättä tänä vuonna Salossa ylletä.
– Hetken ehti jo näyttää hiukan valoisammalta, mutta nyt odotellaan maailmantilanteen normalisoitumista, Aaltonen huokaa.
”Kun kiinnostusta löytyy, meillä on mihin rakentaa.”
Tonttipulaa Salon kaupungilla ei ole. Tällä hetkellä sillä on tarjottavanaan yli 300 vapaasti varattavaa asuinrakennukselle tarkoitettua tonttia. Pelkästään Viitanlaaksossa vapaita tontteja on yli 140.
– Tilanne on ollut samanlainen jo vuosikausia. Kun kiinnostusta löytyy, meillä on mihin rakentaa, Aaltonen muotoilee.
Hintahaitari kaupungin eri alueiden välillä on suuri. Kiskon Puusepäntiellä on tarjolla 1 460-neliöinen tontti reilun 350 euron vuosivuokralla ja reilun 7 100 euron lunastushinnalla. Rakennusoikeutta kyseiselle tontille on 365 kerrosalaneliömetrin edestä.
Vastaavasti Viitanlaakson Hanhikkikujalla on saatavilla 1 480-neliöinen tontti, jonka vuosivuokra on vajaat 1 500 euroa ja lunastushinta reilut 35 000 euroa. Rakennusoikeutta tontille on 240 kerrosalaneliömetriä.
– Emme ole muuttaneet entisten itsenäisten kuntien silloista hinnoittelua, Aaltonen selittää hintaeroja.
Vuonna 2006 sanottiin, että uudet tontit Viitanlaaksossa riittävät kolmeksi vuodeksi. No, ei mennyt kuin Strömsössä, ja tontteja on vielä myymättä.
Kuka keskelle peltoa haluaa rakentaa? Alunperinkin koko idea oli susi jo syntyessään.
Viime vuonna tontteja varattiin hyvin, kun oli korona – tänä vuonna huonosti, kun on korona.
Auttaisikohan henkilöstön lisääminen kaavoitukseen ja tonttimarkkinointiin?
Pellolle pääsee rakentamaan omakotitalon missä päin Suomea tahansa. Rakentajat tiedostavat sijainnin merkityksen paremmin kuin koskaan ennen. Merenrantakaupunkina Salolta odotetaan tontteja, joista näkyy meri ja tuoksuu mäntymetsä.
Jos rakentaa peltotontille, moni menee Paimioon tai Lohjalle, joissa isomman kaupungin läheisyys nostaa kiinteistön arvoa.
Viitanlaakson tontit ovat pieniä ja vieri vieressä. Tässä kunnassa olisi tilaa isommille tonteille, joissa naapurin ikkunasta ei näe suoraa keittiöön sisälle.
Kaipa Salossa se ongelma, ettei ole ostovoimaa rakentaa. Raaka-ainehinnat nousivat koronan aikana, ja nyt 10 prosentin inflaatio ja jyrkkä korkojen nousu. Tähän voi lisätä vielä sähkön hinnan moninkertaistumisen.
Nekin, jotka ovat aiemmin rakentaneet, ovat lähellä henkilökohtaista konkurssia.
Komppaan muutamaa viestiä ketjussa. Viitanlaakson lähellä ei ole koulua, ei kauppaa. Kaksoisvesijärjestelmä pakotetaan, mutta vesilaitosta ei kiinnosta järjestelmän vaatimukset niin kuin tässäkin lehdessä on kirjoitettu. Seuraavaksi mietitään velvoitteen purkamista, joka tarkoittaisi, että alueella olisi kahdensorttista rakennuskantaa tulevaisuudessa. Viitanlaaksosta on aika pitkä matka moottoritielle. Kuulostavatko nämä sellaisilta asioilta, joihin kukaan haluaisi sitoutua vuosikymmeniksi?
Kaupungit kasvavat kulkuväylien suuntaan. Tehkää Salaistentien liittymä ja itäinen ohikulkutie, niin käsittääkseni aika iso kauppaliike on sanonut tekevänsä suurimman päivittäistavarakauppansa siihen viereen.
Kuinka moni taho ajaa Somerontien sivujen kaavoitusta? Salon yrittäjät ainakin. Jos Ketomäkeen kaavoitettaisiin tontteja, ne menisivät heti, länsi-etelärinteen tontteja joenvarsinäkymällä. Itse ostaisin kirkuen.