Salon Yrittäjät on sanoutunut irti kaupungin kanssa allekirjoittamastaan sopimuksesta, jonka tavoitteena on tehdä Salosta Suomen yritys- ja asukasystävällisin paikkakunta.
– Sopimuksen toteutuminen on mahdotonta, koska kaikki eivät selvästikään ole sitoutuneet siihen, Salon Yrittäjien puheenjohtaja Jukka Alanko perustelee.
Sanalla ”kaikki” Alanko tarkoittaa Salon kaupunkia.
Sopimuksen on allekirjoittanut myös seitsemän muuta yrittäjien yhdistystä Salon alueella. Ne saivat lukea Salon Yrittäjien lähettämästä sähköpostista tiistaina.
– Kovin erikoinen irtiotto, ja varsinkin sen ajoitus. Kaupunkihan on juuri päivittämässä uutta strategiaa, jossa elinkeinoelämän asema ja yhteistyö tulee voimistumaan, Salon kauppakamarin puheenjohtaja Liisa Leino sanoo.
Teollisuusneuvos Leinon mielestä nyt on nimenomaan aika viedä asioita positiivisesti yhdessä eteenpäin.
Salon kaupunki ja alueen yrittäjät allekirjoittivat neljä vuotta sitten sopimuksen, jossa ne muun muassa sitoutuivat ottamaan huomioon yritysvaikutukset ja etsimään paikallisia yrityksiä tukevia näkökulmia.
– Tavoitesopimus allekirjoitettiin Salon Yrittäjien aloitteesta, Jukka Alanko muistuttaa.
Mukaan tulivat kaupungin lisäksi Yrityssalo Oy, Salon Yrittäjät, Halikon Yrittäjät, Perniön–Särkisalon Yrittäjät, Kuusjoen–Muurlan–Perttelin Yrittäjät, Kiikalan–Suomusjärven– Kiskon Yrittäjät, Salon Yrittäjänaiset, Salon kauppakamariosasto sekä Salon nuorkauppakamari.
Viime viikolla Salon Yrittäjät ilmoitti kaupungille irtaantuvansa sopimuksesta. Yrittäjiä karvastelee erityisesti kaupunginvaltuuston lokakuinen päätös myydä Korvenmäestä 27,5 hehtaarin maa-alue Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:lle yksityisten yrittäjien sijasta.
– Päätös loukkaa yrittäjiä, asettaa heidät epätasa-arvoiseen asemaan ja vääristää kilpailutilannetta, Alanko arvostelee.
Hän sanoo näkevänsä päätöksessä myös syrjinnän tunnusmerkkejä.
Tiistaina Salon Yrittäjiltä saivat sähköpostia muiden sopimuskumppanien puheenjohtajat. Halikon Yrittäjien puheenjohtaja Päivi Isopuro sanoo yllättyneensä.
– Kuulin asiasta ensimmäisen kerran. Tämä on askel taaksepäin, eikä tähän kohtaan kovin viisas veto. Me muut emme ole oikein tietoisia, mihin tämä perustuu, eikä meillä Halikon Yrittäjissä ole missään nimessä noin negatiivinen näkemys.
Isopuron mukaan asiat kaupungin kanssa sujuvat pääosin hyvin. Hän korostaa keskustelemisen ja vuoropuhelun tärkeyttä.
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saku Nikkanen (sd.) pitää Salon Yrittäjien irtiottoa valitettavana ja harmillisena.
– Olen ymmärtänyt, ettei tämä ole kaikkien yrittäjien näkemys. Pyrimme tekemään parhaamme, että avoin keskusteluyhteys ja jatkuva vuoropuhelu yrittäjien kanssa jatkuu. Hyödyttää se Salon Yrittäjiäkin, jos me jatkamme edelleen työtä tämän tavoitteen eteen.
Nikkanen lupaa, että kaupunki keskustelee vielä muiden sopimuskumppanien kanssa kuullakseen, miten laajaa tyytymättömyys mahdollisesti on.
Irtautuminen yrittäjien ja kaupungin sopimuksesta ei ollut Salon Yrittäjien ainut vastalause. Yhdistys myös jätti Turun hallinto-oikeuteen viime viikolla valituksen, jossa se vaatii, että valtuuston päätös on kumottava lainvastaisena.
– Korvenmäessä on tehty juuri niin kuin ei pitäisi tehdä. Vaikka se olisikin laillisesti oikein, niin moraalisesti se on niin väärin kuin olla ja pääsee, Alanko sanoo.
Valtuusto päätti myydä kiistellyn maa-alueen LSJH:lle 519 000 euron hintaan. Päätös syntyi äänin 29–22.
Salon Yrittäjät kokoontuu vuosikokoukseen torstaina illalla.
Salon yrittäjät tuntuvat torppaavan joka ainoan kehityskohteen Salossa. Vain sisäpiirin edut kiinnostavat.
Näin se on. Olisivat halunneet Korvenmäen alueen omille jäsenilleen pilkkahinnalla, joka olisi sen voinut pilkkoa ja myydä ainakin osia siitä kalliimmalla eteenpäin. Nyt se jäi sentään veronmaksajien omistaman yrityksen haltuun.
Eikä Salon yrittäjät kovin suopeasti suhtautuneet Länsirantaan suunniteltuun ravintolaankaan. Melkoinen rumba käynnistyi, ettei heidän jäsenistöön kuulumaton saisi siihen rakentaa.
Tuleeko muita mieleen?
Kirjoittelin jo Länsirannan ”paviljongin” torppaamisen aikoihin, että Salo tarvitsisi toisen, positiivisen yrittäjäyhdistyksen. Nykyinen kun tuntuu keskittyvään stagnaatioon, eli nykyisten yrittäjien etujen edistämiseen ja kilpailevien yritysten tulon estämiseen.
Harmillisen yksisilmäisesti Alanko katsoo maailmaa. Luulisi, että Alankoa kiinnostaisi keskustan kehittäminen ja asuntotuotanto.
Yrittäjäystävällisyys on muutakin kuin yksi tontti Korvenmäessä. Kaupunki on panostanut laajasti yritystonttitarjontaan aivan jäteaseman naapurissa. Lisäksi Salossa on peltoa ja metsää todella paljon, jossa voi kehittää toimintaa, jos valmis tonttitarjonta ei ole sopivaa.
Näiden lisäksi meillä on paljon hyviä puolia, joita Alangon kannattaisi tuoda laajemmin esille, että yritykset kiinnostuisivat meidän todella viihtyisästä kaupungista.
Salon Yrittäjien johtohahmojen toiminta on jo pitkään ollut surullista seurattavaa. Samalla kun tekevät jatkuvaa hallaa kaikelle kehittämiselle, olettavat itsellään olevan etuajo-oikeus kaikessa suhteessa kaupunkiin. Yksi suurimpia jarruja mm. keskustan kehittämiselle valituksineen.
Kiitos muille jutussa kommentoineille elinkeinoelämän edustajille.
Voi myös olla, että Salossa pitää ymmärtää taustat asioista, ja täytyy sanoa, että Salon yrittäjien johto oikeasti ne ymmärtää ja uskaltaa ottaa kantaa.
Yrittäjäjärjestöjen yleinen ongelma on se, että se on täynnä ei-kantaa ottavia ihmisiä ja koetetaan miellyttää pelkästään.
Tämä on pitkä prosessi Salossa, jossa kaupungin virkamiesjohto jatkaa paikallisten yrittäjien jatkuvaa väheksymistä. On korkea aika, että siihen laitetaan jo julkisuutta mukaan, koska pyynnöt ja keskustelut eivät asiassa auta.
On olemassa lakeja. joita viranhaltijan on noudatettava. Tuskin on paikalisten yrittäjien halveksuntaa, kun pitää asioita kilpailuttaa. Ja onhan näitä hyvä veli -hankintoja jo menneinä vuosikymmeninä ollut ja nykypäivänä, mutta niistä on seurauksia.
Se on juurikin niin, että Salon poliittisella johdolla ja virkamiesjohdolla on peiliin katsomisen paikka. Ei voi olla niin, että erilaisia sopimuksia mukamas löytyy jälkikäteen ties mistä ja minkäkin värisen talon kassakaapista.
Eikö kaupungin päätöksenteon kuulu olla avointa, läpinäkyvää ja rehellistä kuntalaisia ja yrittäjiä kohtaan?
Onko se kaupungin etu, ettei maan myynnistä oteta hintaa, joka tarjotaan ja on muutamia satojatuhansia suurempi kuin se, jolla kauppaa nyt yritetään saada maaliin?
Avoimuus on asia, joka puheissa esiintyy, ja jonka jotkin hämärät sopimukset lakaisevat olemattomienkin mattojen alle.
Näitä yrittäjiä kiinnostaa ainoastaan tämän hetken tilanne sekä mahdollinen voitto, mikä on saatavalla Salon yrityksille. Se on huomattu, että heitä ei kiinnosta toiminnot, jotka johtaisivat Salon talouden kasvuun. Tuntuu siltä, että sieltä puuttuu ymmärrystä siitä, mitä heille vaikuttaa, jos Salon asukasluku saadaan nousuun.
Ihmettelen Salon yksityisten yritystoimintaa, kun heidän surkuhupaisat romutalot estävät asukkaiden tänne tulon. Mikseivät he korjaa tilannetta ja maisemoi vaikka tontit tyhjäksi? Tällaisia rakennuksia kuin Kone Glansm ja Eino Heinon pitää vähintäänkin verottaa tuplana niin kauan kuin romut on pois.
Yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa. Onkohan jossain todettu, että muutama huonokuntoinen talo estää asukkaiden tulon tänne.
Tuskin se ihan yksinkertaista on yksityisomistuksessa olevan kiinteistölle antaa purkumääräys, ellei ole jotenkin vaaraksi.
Se on juuri näin. Yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa voittoa, miten se tuotetaan on toinen asia. Kun on kysymyksessä Salon Yrittäjät, ymmärretään helposti näin, että se koskee kaikkia Salon yrittäjiä. Tässä tapauksessa ei ole näin.
Yritys tavoittelee voittoa, käsittääkseni isompi asukasmäärä lisää tämän mahdollisuuden. Tätä ei ymmärretä Salon Yrittäjien johdossa. Siellä pyritään pitämään tilanne nykyisellä tasolla, ja niille sisäpiirin kavereille halutaan hyvät mahdollisuudet Ei kaikille salolaisille yrityksille.
Jos Saloon tulisi lisää ihmisiä asumaan, syntyisi pelko, että tulee myös uusia yrityksiä. Sehän ei käy näille nykyisille. Pidetään vain muotikatu, missä saattaa joku päivä kaatua rakennus kävelijän päälle.
Jotenkin tuntuu, että tästä asiasta ei ihan kaikkea ole kerrottu. Mutta julkisuudessa olleesta ei voi kuin ihmetellä, että hankinnoissa kaupungin pitää aina kilpailuttaa kaikki ja ottaa halvin, vaikka se olisi kuinka huono.
Mutta kun ollaan myymässä asian pitäisi olla juurikin päinvastoin. Eli sille myydään, jolta saadaan paras hinta. Tai ainakin, jos on välttämätön tarve myydä jollekin tietylle taholle, tämän tahon tulisi maksaa sama hinta kuin korkeampi tarjous.
Vähän hankinnoista eli kilpailuttaa pitää liki poikkeuksetta, siinä ei paikallisuus auta. Kilpailutettu hankinta saa olla vaikka kallein, kunhan se on kokonaistaloudellisesti edullisin. Yksinkertainen esimerkki; joku tarjottu kone tai laite pitää perushuoltaa kerran kuussa ja toinen kerran vuodessa, ei ole vaikea elinkaarta ajatellen laskea, mikä on kokonaistaloudellisesti edullisin. On kilpailutuksen tekijän osaamattomuutta, jos pitää valita halvin.
Mutta tähän myyntipuoleen ei ole samanlaista ”myyntilakia”, eli siinä voidaan harkita vapaammin, kunhan ei mennä mihinkään muihin laittomuuksiin.
Jo kaupungin edun kannalta olisi hyvä, että Korvenmäen alueesta olisi saatu paras hinta, ja siinä pitäisi kaikkien olla samalla viivalla. Jo kilpailutuslakikin sen vaatii. Tälläiset tapaukset herättävät ajatuksen, että asiassa on tehty päätöksiä, joita ei voida tuoda julkisuuteen, vaan asia on jo ennalta sovittu.
Kaupungin harmaat toimet eivät saa toimistaan turkulaisen yrityksen hyväksi täysiä hymypisteitä. Yrittäjäyhdistyksen nimissä toiminta ei varmaankaan ole sen demokraattisempaa.
Olen itse yrittäjä ja ollut tämän yhdistyksen jäsen. Kävin aikoinaan parissa vuosikokokouksessa ja totesin osallistumiseni pikakokouksiin turhaksi. Eipä taida olla aktiivisten yrittäjien määrä lisääntynyt viime vuosina.
Kuinka suuri joukko päättää yhdistyksen nimissä annetuista julkilausumista?