Taidokkaat käsityöt kertovat toisenlaista tarinaa rintamalta – Itsenäisyyden museon uusi näyttely vie Syvärille

0
Hannu Alanto on kerännyt 1960-luvulta lähtien puhdetöitä, joita suomalaiset sotilaat tekivät rintamalla. Hän on tuonut osan kokoelmastaan esille Itsenäisyyden museoon. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Itsenäisyyden museon uusi näyttely vie Karjalankannakselle Syvärille.

Tarjolla on kaksi erilaista näkökulmaa aiheeseen: tietoa Salon seudulta kerätyn JR 34:n vaiheista ja puhdetöistä koostuva laaja esinekokoelma.

Jalkaväkirykmentti 34:n vahvuus oli noin 3 000 miestä. Taival alkoi Hangosta kesäkuussa 1941 ja päättyi Syvärille maaliskuussa 1942, jolloin kaikki ”vanhukset” eli yli 30-vuotiaat kotiutettiin.

– Tuona aikana pari sataa kaatui ja moninkertainen määrä haavoittui, kertoo rykmentin vaiheisiin perehtynyt Matti Rajasaari.

Hänellä on myös henkilökohtainen side asiaan: hänen isänsä Onni Rajasaari kuului rykmenttiin. Isän kokemuksista Rajasaarella ei ole kuitenkaan tietoa, koska niin monen muun rintamalla olleen miehen tavoin hänen isänsä vaikeni asiasta.

– Hän ei koskaan maininnut, että hänen asemapaikkansa Hangossa oli ollut kymmenen kilometrin päässä kesäpaikastamme.

Matti Rajasaari on koonnut Itsenäisyyden museon näyttelyyn tietoa JR 34:n kokoonpanosta ja vaiheista Hangosta Syvärille. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Syvärille vievät myös näyttelyyn kootut lukuisat puhdetyöt, joista suurin osa on valmistettu puusta.

Ne kuuluvat Hannu Alanton kokoelmaan, jota hän on koonnut jo 1960-luvulta lähtien. Hän on poiminut näyttelyyn vain osan valtavasta kokoelmastaan.

– Näyttelyn esineistä moni on tehty Syvärillä, kertoo Alanto.

Asian voi todentaa esineissä olevista kaiverruksista: monissa mainitaan Syväri. Koska Alanto on kerryttänyt kokoelmaansa lähinnä Salon seudun kirpputoreilta ja huutokaupoista, hän arvelee esineiden tekijöiden löytyvän juuri JR 34:n riveistä.

Näyttelyyn voikin tutustua myös sillä ajatuksella, että esineiden joukossa voi olla tuttujen käsiparien töitä.

Sotilaan tekemään pieneen puiseen rasiaan on kaiverrettu ”Sylvia”. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Sota saatetaan mieltää ennen kaikkea taisteluksi, mutta tosiasiassa rintamalla elettiin välillä varsin pitkiä tylsiä jaksoja.

– Asemasodan aikana päivät olivat pitkiä. Puhdetöistä tuli oikein bisnestä monelle joukko-osastolle, tietää Alanto.

Materiaalia rasioihin, puukkoihin, tupakkakoteloihin, valokuvakehyksiin ja monenlaisiin muihin esineisiin haalittiin milloin mistäkin. Puuta sai metsästä, metallia pakeista, nahkaa kuolleista eläimistä.

– Eniten ihmettelen tuota 15 metriä pitää köyttä, joka on tehty tuohesta, sanoo Alanto.

Vaikuttava köysivyyhti on perimätiedon mukaan Lotinapellon tuliaisia.

JR 34:n vaiheet Hangosta Syvärille ja puhdetyöt ovat esillä Itsenäisyyden museossa (Torikatu 7). Museo on avoinna 12.–13.11. klo 13–15 sekä joulukuun alkuun asti sunnuntaisin klo 13–15.