Talvifani meteorologi – salolainen Henri Nyman päätti jo pikkupoikana tulevan ammattinsa

1
Sääpäivystystiloissa meteorologit seuraavat sään kehittymistä useilta eri näytöiltä. Jokaisella näytöllä on tarjolla erilaista säädataa, jonka perusteella ennustukset tehdään.​ Kuva: Santeri Iltanen

Puheenaihe, josta riittää aina jutunjuurta. Asia, joka saa iloiseksi tai jopa raivon partaalle. Sää.

Jokainen ihminen on jollain tasolla kiinnostunut säästä, sillä vaikuttaahan se arkeemme monella tapaa. Salolaista meteorologia Henri Nymania sää on kiehtonut jo pikkupojasta asti keskivertokansalaista enemmän. Ja nimenomaan talvisää ja lumi.

– Monen pikkupojan tapaan odotin kovasti talvea, jotta pääsisi luistelemaan ulkojäille ja hiihtämään. Pettymys oli 1990-luvulla monena vuotena suuri, kun silloin Suomeen osui monta huonoa talvea, Espoossa lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Nyman sanoo.

Yhä edelleen talvi ja etenkin lumisade saa Nymanin tuntemaan itsensä tuoksi samaksi pikkupojaksi.

– Kyllähän sitä talvea edelleen odottaa miltei samalla innolla, myöntää Nyman nauraen.

Monen muun tavoin Nyman elää tällä hetkellä vuoden tylsintä aikaa. Tasaisen harmaa keli saa myös meteorologin harvinaisen alakuloiseksi.

Onneksi kohta tulee talvi ja Nyman valpastuu.

– Talvisin sääpalveluita tulee katsottua jopa liikaa, kun seuraan matalapaineiden kehitystä ja potentiaalisia lumisateita.

Myös Nymanin isä on ollut aina kiinnostunut säästä. Hän seurasi säätä tarkkaan harrastuksensa, golfin takia.

– Katsoimme isän kanssa televisiosta ruotsalaista SVT:tä, koska sieltä tuli tarkempia sääennustuksia kuin Yleltä. Heillä oli käytössä uudempaa teknologiaa kuin mitä Suomessa oli.

Nymanin sääharrastuneisuudesta kertoo paljon myös se, että nuoren miehen oli vaikea asennoitua asepalvelukseen – kunnes hän löysi säähullulle sopivan palvelustehtävän.

– Olin varusmiespalvelusaikani Niinisalossa säämiehenä. Varusmiesaika ei ollutkaan lopulta niin kamalaa, hän hymähtää.

Vasemman puoleinen kuva näyttää sadealueen liikkeet ja oikealla on tietoa muun muassa lämpötiloista. Kuva: Santeri Iltanen

Nyman päätti jo hyvin varhaisessa vaiheessa, että hänestä tulee meteorologi. Hän aloitti meteorologiopinnot Helsingin yliopiston fysikaalisten tieteiden laitoksella vuonna 2002.

Vain puolitoista vuotta myöhemmin hän pääsi Ilmatieteen laitokselle töihin apulaismeteorologiksi. Vuoden 2005 kesällä hän teki kesätöitä ensimmäistä kertaa meteorologina. Vakituisen viran hän sai Ilmatieteen laitokselta vuonna 2008.

Tällä hetkellä Nyman työskentelee turvallisuussääpäivystyksessä ylimeteorologina. 15–20 henkilöstä koostuvan ryhmän päätehtävänä on laatia varoituksia ja päivittää julkisten verkkosivujen varoituskarttoja. Työ on ympärivuorokautista, ja sitä tehdään vuoden jokaisena päivänä.

– Varoituskarttaa päivitetään kolmen tunnin välein. Lisäksi säännöllisesti päivitetään julkisia maa- ja merisääennusteita, joita muun muassa Ylen toimittajat lukevat lähetyksissä.

Myös monet verkko- ja lehtijutuissa esiintyvät meteorologit työskentelevät turvallisuussääpäivystyksessä, sillä tehtäviin kuuluu myös median palvelua.

Lisäksi ryhmä kerää tietoja LUOVA – Luonnononnettomuuksien varoitusjärjestelmään, jota pelastuslaitokset ja muut viranomaiset sekä kriittisten alojen yritykset, kuten sähköverkkoyhtiöt käyttävät. Ryhmän työhön kuuluu myös kansainvälistä yhteistyötä, jossa seurataan ja varoitetaan ympäri maailmaa esiintyvistä luonnononnettomuuksista, vaarallisista sääilmiöistä ja avaruussäästä.

Säällä on Nymaniin ja hänen kollegoihinsa iso vaikutus. Lähestyvä myrsky saa adrenaliinin virtaamaan.

– Jos säässä tapahtuu isoja asioita, meidän ryhmällämme on kiire. Seuraan sään kehittymistä poikkeusoloissa, vaikka en olisikaan työvuorossa, Nyman myöntää.

Tarvittaessa työvuoroon hälytetään lisää meteorologeja.

– Suomessa pahimmat myrskyt ovat tyypillisesti kesällä. Ukkosmyrskyt voivat saada pahaa tuhoa aikaan, kun puissa on lehdet eikä maassa ole routaa.

Varsinais-Suomessa kovat kesämyrskyt ovat Nymanin mukaan varsin harvinaisia. Tätä selittää Itämeren läheisyys.

– Syöksyvirtauksia ei juurikaan pääse syntymään, kun ukkonen ei saa energiaa maasta meren ollessa niin lähellä. Syöksyvirtauksia ja pahoja vahinkoja on enemmän Karjalankannakselta Pohjanmaalle ulottuvalla alueella.

Toisaalta talvimyrskyt saattavat osua lounaiseen Suomeen pahastikin.

– Matalapaineet tulevat tyypillisesti lännestä Etelä- ja Lounais-Suomeen. Myrskyjen haitat ovat jääneet vuosi vuodelta pienemmiksi Etelä- ja Länsi-Suomessa, koska iso osa sähkölinjoista on kaivettu maan alle. Itä- ja Keski-Suomessa sähkölinjoja on vielä paljon maan päällä ja haittaa on siksi enemmän.

Säähavainnot kerättiin aikaisemmin sääkirjoihin. Kuvan sääkirja on vuodelta 1919. Säähavainnot löytyvät digitaalisina vuodesta 1959 eteenpäin ja digitalisointityötä tehdään koko ajan. Kuva: Santeri Iltanen

Sään ennustaminen perustuu useiden eri säämallien seuraamiseen ja niiden yhdistelyyn. Supertietokoneet laskevat malleja ja tuottavat dataa keskimäärin neljä kertaa vuorokaudessa.

Ilmatieteen laitoksella seurataan useita eri säädataa tuottavia malleja. Käytetyimpiä ovat kuitenkin Briteissä tuotetut Euroopan keskuksen (European Centre for Medium-Range Weather Forecasts, ACMWF) tuottamat säätiedot.

– Myös Ilmatieteen laitoksella on omaa säädataa tuottava supertietokone, jolla lasketaan pohjoismaisella yhteistyöllä kehitettyä tarkempaa säämallia (MEPS) lähivuorokausille. Ilmatieteen laitoksen sääennusteet pohjautuvatkin pääasiassa näihin kahteen säämalliin.

Säädatan vapautuminen on tuonut kaikkien saataville lukuisia erilaisia säämalleja ja -palveluita.

– Netistä löytyy lukuisia sivustoja, joiden avulla voi itsekin seurata säähavaintoja ja sään kehittymistä, Nyman vinkkaa.

Nymanin mukaan sään ennustettavuus on erittäin hyvä kolme seuraavaa vuorokautta ja kohtalainen viisi vuorokautta.

– Tästä eteenpäin ennustettavuus heikkenee paljon. Suursäätilan ennustaminen on helpompaa kuin esimerkiksi paikkakuntakohtaisten kuurosateiden ennustettavuus. Myös kesän ukkosten ennustaminen on vaikeaa.

– Pitkät kausiennusteet ovat lähinnä viihdettä, ja ne voivat olla melkein mitä tahansa.

Esimerkiksi tulevan talven säähän vaikuttavat muun muassa länsivirtauksen voimakkuus, polaaripyörre, arktisen alueen jää- ja lumitilanne, golf-virtaus, tulivuorten purkaukset sekä El Niño ja La Niña -ilmiöt, jotka muuttavat merivirtoja Tyynellämerellä.

Ennen tietokoneita ja supertietokoneita sääennusteiden tekeminen perustui pitkälti havaintoihin.

– Analyysikarttoja piirrettiin käsin havaintojen perusteella muutaman tunnin välein. Sään ennustettavuus parani ja nopeutui 1990-luvulla, jolloin tietokoneet tulivat yleisemmin avuksi.

Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksessä on turvallisuussääpäivystyksen lisäksi useita muita päivystysryhmiä. Lento- ja sotilassää -ryhmä laatii sääennusteita nimensä mukaisesta ilmailualalla toimiville, meripalvelut-ryhmä seuraa Itämeren aallokkoa ja meriveden korkeutta sekä laatii jääkarttoja. Asiakaskohtaiset sääpalvelut -ryhmä päivittää puolestaan muun muassa kaikkien saatavilla olevia sääkarttoja.

Ilmatieteen laitoksen meteorologit tarkastelevat myös avaruussäätä.

– Avaruussäätutkijat seuraavat tarkemmin avaruussäätä ja laativat muun muassa revontuliennusteet. Auringosta saatavan datan avulla saadaan tietoa esimerkiksi roihupurkauksista, joka saattavat haitata esimerkiksi siviili-ilmailun viestintäyhteyksiä.

Ilmaston lämpeneminen ja sen myötä äärimmäiset sääilmiöt ovat yleistyneet ympäri maailman. Suomessa kehitys ei ole ollut Nymanin työuran aikana niin näkyvää.

– Osa haaveilee ilmastonmuutoksen myötä Keski- ja Etelä-Euroopan talvista. Näin ei kuitenkaan tule käymään, vaan todellisuus on jotain aivan muuta. Tyypillinen talvisää saattaa tulevaisuudessa Suomessa olla ennemminkin viisi astetta lämmintä ja tihkusadetta.

Konkreettinen muutos säässä on Nymanin mukaan muun muassa jäätävien vesisateiden lisääntyminen. Tämä selittyy sillä, että maan pinnalla lämpötila saattaa olla pakkasella, mutta korkealla olevat ilmamassat ovat aikaisempaa lämpimämpiä.

– Talven säät ovat aikaisemminkin vaihdelleet paljon. Tosin todella kylmien talvien määrä on vähentynyt selvästi, tätä voi seurata esimerkiksi Itämeren jäätilanteen kautta.

Henri Nyman esittelee sääpäivystystiloissa olevaa näyttöä, jossa näkyy auringon aktiivisuus reaaliaikaisena erilaisin tavoin kuvattuna. Kuva: Santeri Iltanen

Ilmatieteen laitos on suurin meteorologien työllistäjä. Ilmatieteen laitoksella on noin 700 työntekijää, joista kuutisenkymmentä on päivystäviä ja erilaisia sääennusteita laativia meteorologeja. Meteorologeja työskentelee myös muun muassa Forecalla, Ylellä sekä tutkijoina useissa eri yrityksissä, kuten Vaisalassa.

Nyman on tehnyt keikkahommina myös tv-meteorologin töitä Ylelle.

– Ehdin tehdä töitä Ylellä yli 10 vuotta, mutta pidän noista hommista parhaillaan taukoa. Aamuvuoro alkaa kello 3.30, ja se aiheuttaa perheelliselle ihmiselle hieman aikatauluongelmia, kertoo 3- ja 5-vuotiaiden tyttöjen isä.

Saloon Nyman päätyi asumaan Paimiosta kotoisin olevan vaimonsa kanssa Järvenpään ja Lohjan kautta.

– Päätimme muuttaa lähemmäs sukulaisia esikoisen syntymän takia.

Salo valikoitui asuinpaikaksi junaradan läheisyyden takia. Nyman asuu perheineen Lukkarinmäessä, kävelymatkan päässä junaradasta. Ilmatieteen laitos puolestaan sijaitsee Kumpulassa, kävelymatkan päässä Pasilan rautatieasemalta.

Ilmatieteen laitoksella on toimipisteet Helsingin lisäksi Kuopiossa, Rovaniemellä ja Sodankylässä.

Korona sai aikaan sen, että Nyman tekee nykyään töitä pääasiassa kotoa käsin. Helsinkiin hän matkaa junalla yleensä muutaman kerran kuukaudessa.

Ajatus Salossa asumisesta kauhistutti ensin lumitalvea rakastavaa meteorologia.

– En halunnut Lounais-Suomeen. Ajattelin, että täällä on kaikista huonoin mahdollisuus kunnon talveen.

Nyt tilanne on aivan toisin ja Nyman kehuu Saloa loistavaksi asuinpaikaksi.

– Säät ovat olleet oikein suotuisia. Kesät ovat täällä mahtavia, kylmiä päiviä ei juurikaan ole.

Nyman haaveilee kuitenkin edelleen lumisista maisemista. Unelmamatka sijoittuisi esimerkiksi Kalliovuorille tai Japanin pohjoisosan saarille, jossa voi sataa vuodessa helposti yli kymmenen metriä lunta.

Henri Nyman Ilmatieteen laitoksen päätoimipaikassa Helsingin Kumpulassa. Ilmatieteen laitoksella on toimipaikat myös Kuopiossa, Rovaniemellä ja Sodankylässä. Kuva: Santeri Iltanen

Ilmatieteen laitos:

Havainnoi ja tutkii ilmakehää, lähiavaruutta ja meriä.

Tuottaa palveluita säästä, merestä, ilmastosta, ilmanlaadusta ja lähiavaruudesta yleisen turvallisuuden, elinkeinoelämän ja kansalaisten tarpeisiin.

Kuuluu liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan.

Toimintaa sääntelevät muun muassa laitoksesta annettu laki ja asetus.

Maailmanlaajuisesti kärkitason toimija omalla alallaan. Työtehtävät kansainvälistyvät koko ajan.

Päätoimipaikka sijaitsee Helsingin Kumpulassa Dynamicum-toimitalossa.

Toimipisteitä on Helsingin lisäksi Kuopiossa, Rovaniemellä ja Sodankylässä.

Lähde: Ilmatieteen laitos

 

Meteorologin vinkit muille säähulluille:

Verkosta löytyy avoimesti paljon eri säämalleja ja sivustoja niiden katsomiseen. Laadukkaita ovat eurooppalainen ECMWF ja amerikkalainen GFS sekä saksalainen ICON ja brittimalli UKMO.

Säämallien raakaennusteita:

https://www.wetterzentrale.de/en/topkarten.php

https://wxcharts.com

https://charts.ecmwf.int

Selkeä sivusto havaintojen katsomiseen:

https://tuulikartta.info

Mieleenpainuvimmat säätapahtumat

Lumimyräkkä 23.–24.11.2008

Erittäin sankka lumisade sekoitti varsinkin maan etelä- ja itäosan. Autot kolaroivat, lennot ja junat myöhästelivät ja sähköjä oli poikki. Etelärannikollekin satoi 30–40 senttiä lunta. Saatoin tulevan vaimoni juna-asemalle ukkosen jyrähdellessä taivaalla, minkä jälkeen jatkoin töihin yövuoroon.”

Asta-rajuilma 30.7.2010

Öinen rajuilma päätti ennätysmäisen hellekauden. Lämpötila kohosi edeltävänä päivänä Joensuussa 37,2 asteeseen. Heinäkuinen Asta-rajuilma oli erittäin voimakas, ja silloin tapahtui paljon metsä- ja muita vahinkoja maan keskiosassa.

Tapani-myrsky 26.12.2011

Saavuin edeltävänä päivänä Salon seudulle joulua viettämään. Sain yöllä puhelimeeni viranomaistiedotteen, jossa varoitettiin erittäin voimakkaista tuulenpuuskista ja ihmisiä kehotettiin pysymään sisätiloissa. Kaatuneita puita näkyi monin paikoin, ja sähköt olivat poikki.

Kiira-rajuilma 12.8.2017

Kiira-rajuilma on yksi voimakkaimmista omalle kohdalle osuneista rajuilmoista. Tuolloin etelässä oli voimakkaita syöksyvirtauksia, jotka kaatoivat suuria määriä puita ja katkoivat sähköjä.

Henri Nymanin sääennuste tulevalle talvelle

Säämallit ennustavat tulevasta talvesta hyvin lauhaa. Suursäätila suosisi lauhaa länsivirtausta, sillä korkeapaine olisi keskimäärin Suomen eteläpuolella. Viitteitä on myös siitä, että korkeapaine ulottuisi aina Brittein saarille ja Pohjois-Atlantille saakka, jolloin Suomeen voisi virrata luoteesta ajoittain kylmempää ilmaa. Tällainen suursäätila suosisi melko kuivaa ja ajoittain hyvinkin tuulista talvea, joten paksuja lumihankia ei olisi tiedossa. Säätilanteessa voi usein esiintyä myös föhn-tuulen korkeaksi nostamia lämpötiloja. Tästä huolimatta maahan satanut lumi voi keskitalvella hyvin säilyä, kun sää on selkeä.

Malliennusteissa on jonkin verran sisäistä ristiriitaa, sillä joulukuulle ja osin myös tammikuulle ennustetaan tavanomaista heikompaa länsivirtausta Pohjois-Atlantille. Tällöin sää on Suomessa yleensä keskimääräistä kylmempää ja sateet tulevat pääosin lumena.

Marraskuun alku on ollut hyvin lauha, mutta lähiviikkojen ennusteet ovat muuttuneet kylmemmiksi, kun korkeapaine vahvistuu Suomen lähialueille ja sää muuttuu kuivemmaksi. Ennustettu länsivirtauksen heikentyminen joulukuussa lisää todennäköisyyttä talviselle säälle ja lumisateille. Lämmin Itämeri tuo kuitenkin vesikelin herkästi Salon seudulle, jos tuuli kääntyy lounaaseen. Pääosin joulukuussa pysyttäisiin kuitenkin pakkasen puolella.

Talvinen sää voisi jatkua vielä osin tammikuussa, mutta viimeistään helmikuussa tapahtuu ennusteissa selvä muutos voimakkaampaan länsivirtaukseen. Helmikuu on kuitenkin tilastollisesti kylmintä aikaa Suomessa, joten lauhempi säätyyppi voi tarkoittaa myös lisää lunta.

Lauhasta marraskuun alusta huolimatta, ennustan talvesta ulkoilun kannalta jopa melko hyvää. On lisäksi hyvä muistaa, että pitkät ennusteet ovat Suomen alueelle aina hyvin epävarmoja, joten lopulta melkeinpä mikä vaan on vielä mahdollista.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Meteoriitti
2 kuukautta sitten

Nykyään meteorologit ennustavat parin päivän päähän tietokone-ennusteista poikkeavaa säätä – ja korjaavat sen parin päivän päästä tietokone-ennusteen mukaiseksi.
Mihin heitä tarvitaan?