Tapahtumatuotanto puhutti Näkkärissä – kulttuurin ja liikunnan salolaisfoorumi kuuli kumppanuusesimerkkejä Lappeenrannasta

Salolaisen kulttuurin ja liikunnan yhteisfoorumi kokosi torstaina kulttuuritila Näkkäriin viitisenkymmentä osallistujaa. Illan agendalla oli tapahtumakumppanuus, jota valotti Lappeenrannan kaupungin tapahtumatoiminnan koordinaattori Riikka Hjelt.

– Meillä on vuodessa 15–20 kumppanuustapahtumaa. Hakemuksia yhteistyöhön tulee viikoittain.

Lappeenrannan kaupungin tapahtumatoimistossa on kaksi työntekijää. Lappeenranta Eventsin tarkoituksena on tehdä, tukea ja auttaa.

– Neuvomme tapahtumajärjestäjiä ja mahdollistamme tapahtumien tuottamista.

Kaupunki valitsee kumppaninsa järjestettävien tapahtumien määrän, laadun ja taloudellisen vaikuttavuuden perusteella.

Kaupunki vaatii kumppaneitaan toteuttamaan tapahtumat suunnitellusti, pitämään yhteyttä tapahtumatoimistoon, käyttämään markkinoinnissaan Lappeenranta Events -logoa ja edistämään yhdenvertaisuutta.

– Mahdottomia ei siis pyydetä, Hjelt toteaa.

Lappeenranta Eventsin tavoitteena on saada kaupungin tapahtumatuotantoa yhä monialaisemmaksi.

Lappeenrannan kaupunki antaa tapahtumakumppaneilleen markkinointiapua, lainaa näille tapahtumajärjestämiseen tarvittava tavaroita, tulee vastaan tilavuokrissa ja jakaa euroja.

– Tapahtumakumppanuuksiin on varattu 90 000 euroa vuodessa, Hjelt kertoo.

Tapahtumakumppaneilta kerätty palaute kertoo, että 80 prosenttia koki tärkeimmäksi tueksi rahoituksen, 47 prosenttia tavaroiden lainauksen, 40 prosenttia markkinointiavun ja 33 prosenttia kaupungin saadun asiantuntija-avun.

– 93 prosenttia järjestäjistä oli sitä mieltä, että tapahtumakumppanuus on hyvä tukimuoto, Hjelt toteaa.

Lappeenrannan isoja tapahtumia ovat muun muassa lasten ja nuorten kulttuuritapahtuma Kalenat, toiminnallisen urheilun kilpailu Karjalan Kovin, 1700-luvulta ammennettua ilonpitoa, kaupankäyntiä ja näyttämöviihdettä linnoituksella tarjoava Wanhan Kaupungin Festiwaali, punk-, hardcore- ja rap -musiikkiin keskittynyt LPRHC Fest ja Saimaan ympäri yöllä pyöräiltävä Saimaa Cycle Tour. Pieniä taas ovat esimerkiksi Linnoituksen Sydäntalvi ja Kumaus Festivaali.

– Wanhan Kaupungin Festiwaalista halutaan kaupungin bränditapahtuma. Tänä vuonna se keräsi 4 000 kävijää. Tavoitteena on saada 10 000 kävijää vuonna 2028.

Hjeltin puheenvuoro muistutti siitä, miten matkailu yhdistyy kulttuuri- ja urheilutapahtumiin, sillä ne vetävät turisteja kaupunkiin.

”93 prosenttia järjestäjistä oli sitä mieltä, että tapahtumakumppanuus on hyvä tukimuoto.”

Foorumin toisena puhujavieraana oli toiminnanjohtaja Sanna Meska Läntinen tanssin aluekeskuksesta. Meska kannusti tutustumaan vapaa-aikalautakunnan esityslistoihin ja lukemaan päätökset kaupungin kotisivulta, jotta tietää, missä omassa kaupungissa mennään vapaa-aikatoimen kentällä.

Meska neuvoi yksinkertaistamaan puhettaan ja unohtamaan erikoistermistön halutessaan vaikuttaa sisäpiiriläisten sijaan esimerkiksi kaupungin päättäjiin ja viranhaltijoihin.

– Hallitukseen voisi ottaa taiteilijoiden lisäksi muitakin, jotta saisi oman viestinsä kulkemaan sinne, minne pitäisi, hän usutti.

Salon Kulttuurifoorumi ja Seurafoorumi pidettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa yhdessä, koska samat haasteet ja mahdollisuudet koskettavat sekä liikuntaa että kulttuuria.

Kulttuurikumppaneiden puheenjohtaja Anne Nenonen muistutti siitä, miten häntäpäässä Salon kaupunki on kaikissa vertailuissa, joissa selvitetään kulttuuriin käytettyjen rahojen määrää. Esimerkiksi musiikkiin käytetään Varsinais-Suomen kunnissa keskimäärin 12 euroa asukasta kohden, mutta Salossa vain euro.

– Suurin osa tapahtumista toteutetaan kolmannen sektorin voimin, vaikkakin kaupungin tuella. Kaikki tekevät tapahtumia vapaa-ajallaan ja yhdistyksillä on tiukkaa.

Nenonen toivoi, että kaupungin myöntämien avustusten sijaan alettaisiin puhua investoinneista kuntalaisten hyvinvointiin.