Tarkastusinsinöörin haamu kummittelee yhä – kiistelty kerrostalokaava Salon keskustassa menee uusiksi, ensin moitti eduskunnan oikeusasiamies, nyt tuli tyrmäys

27
Salon on aloitettava alusta kaavatyö Torikadun ja Horninkadun kulmatontilla, johon valmistui kerrostalo ja maanalainen autosuoja kolme vuotta sitten. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo.

Ensin tuli moitteet eduskunnan oikeusasiamieheltä, nyt hallinto-oikeus on kumonnut koko Salon kaupunginvaltuuston päätöksen. Kiistelty Horninkadun ja Torikadun kerrostalotontin kaava Salon keskustassa pitää aloittaa alusta.

– Täytyy sanoa, että on erikoinen tapaus, Salon maankäyttöpalvelujen johtaja Raimo Inkinen ihmettelee.

Turkulainen rakennusyhtiö osti Salon torin reunasta tontin, jolle se sittemmin rakensi kerrostalon ja maanalaisen autosuojan. Salon rakennusvalvonnassa ja päätöksenteossa tehtiin viiden vuoden aikana virheitä, joiden takia valmis kaava on nyt palautettava takaisin alkupisteeseen.

– Nopeita ratkaisuja ei ole. Vuosi menee joka tapauksessa, Inkinen toteaa,

Tapahtumaketju sai alkunsa kymmenen vuotta sitten. Rakennustoimisto Asuntomestarit Oy osti Horninkadun ja Torikadun kulmasta 2 709 neliön tontin keväällä 2012. Paikalla oli yli satavuotias puinen liikekiinteistö, jossa toimi muun muassa ravintola Toriterassi.

Asuntomestarien hallituksen puheenjohtaja Veijo Sammalmaa painotti Salon Seudun Sanomissa, että tärkeintä oli saada alueelle ”järkevä ja toteuttamiskelpoinen” kaava. Vanha asemakaava salli Horninkadulle neljä kerrosta. Sammalmaa halusi reilusti lisää rakennusoikeutta.

– Se on tärkeä tontti Salon sydämessä ja keskustan suurimpia. Täytyy huolella miettiä, miten se suunnitellaan ja rakennetaan, Salon silloinen kaupunkisuunnittelujohtaja Jarmo Heimo lausui.

Heimon mielestä tontin takaosassa voitaisiin harkita korkeampaakin rakennusta, mutta se vaatisi maanalaisen pysäköinnin. Asuntomestarit jäi odottamaan uutta keskustan osayleiskaavaa, joka oli tuolloin jo tekeillä. Yleiskaavat ohjaavat asemakaavojen laatimista.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi osayleiskaavan keväällä 2014. Kaava salli Horninkadun varteen edelleen vain neljä kerrosta. Kulmatontin Torikadun puoleiselle sivulle oli mahdollista rakentaa kuusikerroksinen asuintalo.

Salon kaupunki myönsi rakennusluvan Horninkadun kerrostalolle keväällä 2017. Hakijana oli Asunto Oy Salon Horninkatu 9. Kerrosala ylitti rakennusoikeuden, mutta kaupunki salli ylityksen ”vähäisenä poikkeamana”.

Asunto Oy Salon Horninkatu oli tällöin jo myynyt tontista 644 neliön kulmapalan Asunto Oy Torikatu 1:lle. Asuntoyhtiöt olivat allekirjoittaneet keskenään hallinnanjakosopimuksen, jonka mukaan tontille ”tullaan rakentamaan kaava- ja rakentamismääräysten sallimissa rajoissa asuinkerrostaloja ja asumista palvelevia tiloja ja maanalainen autosuoja”.

Lähitalojen isännöitsijät tyrmistyivät. He kokivat, että Torikadun rakennushanketta oli pimitetty.
– Se on tulossa ihan Torikatu 3:n seinän viereen, mutta kukaan ei ole kertonut meille mitään, isännöitsijä Marja-Liisa Vaahtera Tili ja Isännöinti Vaahterasta puuskahti Salon Seudun Sanomissa kesäkuussa 2017.

Rakentajan ja isännöitsijöiden kokouksessa oli keskusteltu vain Horninkadun kerrostalon rakentamisesta, kaivusyvyyksistä ja paaluttamisen riskeistä lähikiinteistöjen perustuksille.

– Sitten yhtäkkiä on ihan erilaiset piirustukset, ja tehdään toinen talo lisää, Vaahtera päivitteli.

Kaivutyöt Horninkadun ja Torikadun kulmassa alkoivat ennen kuin rakennuslupa oli lainvoimainen.
Montusta keskellä kaupunkia tuli nähtävyys, joka keräsi katsojia työmaa-aidan taakse. Asuntomestarit paalutti ja valoi pohjat Torikadun kuusikerroksiselle talolle ja maanalaiselle autosuojalle yhdessä Horninkadun talon pohjatöiden kanssa.

Asuntomestarit oli hakenut asemakaavaan muutosta päästäkseen myöhemmin rakentamaan Torikadun kerrostaloa.

– Toivomme, että asemakaava olisi kunnossa, kun saamme tämän ensimmäisen talon valmiiksi, Veijo Sammalmaa totesi.

Horninkadun kerrostalo valmistui lopulta kesäkuussa 2019. Torikadun puolelta ajettiin maanalaiseen 1 300 neliön parkkiluolaan, jonka päälle toinen talo oli tarkoitus rakentaa
Asemakaavan muutos oli vireillä.

Rakennushanke päätyi Suomen ylimmälle laillisuusvalvojalle. Salolainen arkkitehti Markku Axelsson väitti kantelussaan eduskunnan oikeusasiamiehelle, että Horninkadun asuintalo oli asemakaavan vastainen.
Axelssonin mielestä Horninkadun talossa oli viisi kerrosta, vaikka asemakaava salli vain neljä. Kaava ei myöskään antanut oikeutta rakentaa tontille maanalaista autosuojaa.

Kantelu johti moitteisiin. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin totesi päätöksessään maaliskuussa 2020, että rakennus- ja ympäristölautakunta ja tarkastusinsinööri Timo Tammi olivat rikkoneet lakia. Apulaisoikeusasiamies katsoi, että Horninkatu 9:n talossa oli viisi liike- tai asuintiloiksi suunniteltua kerrosta sekä ullakko ja maanalaiset tilat.
”Kerrosalan ylitystä ei voi pitää vähäisenä”, Sakslin totesi.
Moitteita tuli siitäkin, etteivät lautakunta ja tarkastusinsinööri olleet antaneet apulaisoikeusmiehelle tämän tarvitsemia tietoja.

Asemakaavan muutos oli tällä välin ollut jo virallisesti nähtävillä. Kaavoittajakin olisi ollut tavattavissa, mutta ketään ei tullut paikalle.

Kaupunkikehityslautakunta oli hyväksynyt kaavamuutoksen, jonka määräyksissä luki muun muassa ”Maanalainen tila pysäköintiä varten”. Kun kaavamuutos oli päätetty asettaa nähtäville, puhetta kokouksessa oli johtanut SDP:n pitkäaikainen kuntapoliitikko Timo Tammi.

Axelsson jatkoi kirjoittelua. Salon Seudun Sanomissa hän vaati, että koko asemakaava tulee käynnistää alusta. ”Jos Horninkatu 9 – Torikatu 1 asemakaavan rehellistä avaamista ei tehdä, kaupungilla on juridista purtavaa jatkossa”, Axelsson ennakoi.

Markku Axelsson oli jo kantelussaan eduskunnan oikeusasiamiehelle moittinut tarkastusinsinööriä: ”Timo Tammen asema julkisen hallinnon päättäjänä on erikoinen; hän on samaan aikaan Rakennustoimisto Asuntomestarit Oy:n rakennuslupahakemuksesta päättävä viranomainen ja yhtiön kaavoitushakemuksista päättävä luottamushenkilö”.

Oikeusasiamies ei puuttunut tarkastusinsinöörin asemaan, koska kaavamuutos oli kesken. Salon kaupunginhallitus päätti kuitenkin palauttaa kaava-asian takaisin kaupunkikehityslautakuntaan. Ajatus oli varmistaa, ettei kukaan päättäjistä olisi jäävi.

– Halusimme eliminoida sen mahdollisuuden, ettei väitettä Timo Tammen esteellisyydestä voida käyttää valituksessa, kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi sanoo.

Kaupunkikehityslautakunta päätti 20. lokakuuta 2020 panna kaavamuutoksen uudestaan nähtäville. Pöytäkirjaan merkittiin, että puheenjohtaja Timo Tammi poistui asian käsittelyn ajaksi.

Jääviys perusteltiin hallintolailla, jonka mukaan ”virkamies on esteellinen, jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu”. Lautakunta lisäsi kohtaan vielä täsmennyksen: ”kanteluun saadun ratkaisun kohteena oleminen ja omaa aiempaa virhettä asiallisesti koskeva kaavamuutos”.

Horninkatu 9 – Torikatu 1 asemakaavan muutos eteni vihdoin kaupunginvaltuustoon, joka hyväksyi sen maaliskuussa 2021.

Markku Axelsson ei tähän tyytynyt. Hän valitti Turun hallinto-oikeuteen ja vaati, että valtuuston päätös on kumottava. Axelssonin mukaan Tammi on rikkonut oikeusperiaatteita ja suosinut yhtä kiinteistönomistajaa.

Turun hallinto-oikeus katsoo hiljattain antamassaan päätöksessä, ettei viranomaisen kaksoisrooli sinänsä aiheuta esteellisyyttä, mutta luottamus Tammen puolueettomuuteen on tässä kaava-asiassa vaarantanut. Hallinto-oikeuden mukaan Tammi on ollut esteellinen kaikissa Horninkadun ja Torikadun kulmatontin kaavoituksen vaiheissa.

Kaupunginvaltuuston päätös meni nurin.

Salo ei hae valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta, vaikka kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi myöntääkin, että ajatus kutkuttaisi. Siihen hukkaantuisi kuitenkin taas aikaa. Mannerveden mukaan kaupunki uskoi, että Tammen jääviyden poistamiseksi olisi riittänyt asian käsitteleminen uudestaan kaupunkikehityslautakunnassa.

– Emme osanneet ajatella, että hallinto-oikeus katsoo, että pitää peruuttaa vielä kauemmaksi.

Timo Tammi ei ole enää kaupungin palveluksessa. Hän jäi eläkkeelle yli kolme vuotta sitten.

27 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Keijo K
2 kuukautta sitten

Tuulivoimaloiden kanssa pitää ilmeisesti kääntyä myös tuon esteellisyyslinjan puoleen. Esteellisiä asian käsittelyn suhteen ehkä löytyy pilvin pimein.

Masa
2 kuukautta sitten

Yrittäjäystavällinen kaupunki, harmi vaan kun ei oo kaikkien yrittäjien ystävä.

Marko
2 kuukautta sitten

Tällaiseen menee rahaa ja aikaa. Joku kateellinen valittaa, kun ikkunasta menee näkymät. Eipä ole ihme tuo Salon ankea keskusta lahonneine taloineen.

Löytyy joku pilkku, mitä sitten pilkun tuntija kaivaa esiin ja valittaa. Siinä se edistys taas kymmeneksi vuodeksi. Kaikki suomalaiset kaupungit olisivat vielä yksikerroksisia, jos samaa politiikkaa harrastettaisiin muuallakin.

Allan
2 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Tätä olen tarkoittanut, kun olen kommentoinut, että nykyistä keskustaa on lähes mahdotonta kehittää.

Hienoa, että joku toinenkin asian huomaa.

Pertti
2 kuukautta sitten
Reply to  Allan

Onko kehittäminen teidän mielestänne sitä, että tehdään vastoin sääntöjä tai ohjeita? Eikö kehittää voi myös sovituilla ohjeistuksilla?

Salon keskusta olisi hyvä kehittää ensin siistimällä kadunvarret romuista.

Vlad
2 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Tehkää niin kuin Putin – sovitun mukaisesti.

Marko
2 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Jos säännöt ja ns. ohjeet eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia, niin niitä pitää muuttaa. Ei tule kehityksestä mitään, kun pulataan jollain 70-luvun asetuksilla. Kansalaisena voit ottaa talikon kouraan ja mennä putsaamaaan sitä romua, kukaan ei estä.

Pertti
2 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Kenen mielestä säännöt ja ohjeet eivät vastaa nykypäivää? Demokratiassa tehdään enemmistöpäätöksiä. Ehkä nämä ohjeet on tarkoitettu ihmistä varten, enemmistöä.

Jos säännöt ovat väärät, ne ensin muutetaan demokraattisin päätöselimin ja siihen on taivuttava. Ei kenenkään romuihin saa mennä koskemaan, siitä voi joutua raastupaan.

Allan
2 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Siinä olet ehdottomasti täysin oikeassa, että sääntöjä ja ohjeita pitää noudattaa. Muotoilin kommenttini hieman huonosti, joten pyydän sitä anteeksi.

Kommentissani tarkoitan, että nyt voimassa olevat säännöt ja ohjeet sekä keskustan suhteellisen laajat suojellut kohteet vaikutusalueineen, tekevät keskustan kehittämisen lähes mahdottomaksi tai hyvin vaikeaksi.

Tilanne ei muutu, vaikka kaavoitusta muutettaisiin, sillä suojellut kohteet vaikutusalueineen vaikeuttavat edelleen keskustan kehitystä moderniksi ja nykyaikaiseksi. On myös todennäköistä, että kaavamuutoksista jatkossakin valitetaan.

Pertti
2 kuukautta sitten
Reply to  Allan

Mitä tarkoitaa tässä kaavoitusasiassa moderniseksi sekä nykyaikaiseksi. Mitä itse olen ymmärtänyt ja havainnut, että nykyaikainen kaupunkikuva ja arkkitehtuuri vastaavat suurinpiirtein sitä, jos saan luvan kertoa asian näin, Anttilan hinta 1,99. Eli ei kestävää rakennustaidetta, ainoastaan sitä samaa, mitä nykyään tarjotaan joka paikassa yhden kauden muotia.

Allan
2 kuukautta sitten
Reply to  Pertti

Ne rakennusten ulkoasut ovat kyllä valitettavasti suunnittelijasta ja rakennuttajasta kiinni enimmäkseen. Suunnitellaan ja tehdään halvimman formaatin mukaan.

Minun mielestäni Salon nykyinen keskusta-alue on aika karmea kakofonia ulkoasultaan ja purkukuntoisine röttelöineen. Siihen ei saa enää millään tyylikästä vaikkapa Porvoon tyyppistä vanhan kaupunginosan aluetta.

Suojeltu vanha ruma myllyrakennus pilaa täysin aseman alueen vanhojen talojen ryppään, eikä se nuorisotilakaan silmiä hivele. Jopa Tokmannin 0,99 laatikkorakennustaide näyttää hyvältä, kun se kaupunkikuva on suunniteltu yhtenäiseksi verrattuna Salon nykyisen keskustan tyylien ja tyylittömyyden sekamelskaan.

Pertti
2 kuukautta sitten
Reply to  Allan

Myllyrakennus on ainoa, joka kannattaa Saloon jättää. Kaikki muut saa purkaa kirkkoja lukuun ottamatta.

Tosi on
2 kuukautta sitten

Antaa niiden tuulivoimaloiden nyt vaan jauhaa sähkövirtaa, kun siitä pulaa on.

En kauheasti laskisi myllyjen varaan
2 kuukautta sitten
Reply to  Tosi on

No, kovalla pakkasella ja kun ei tuule, tuulimyllyjen sähköntuotto on negatiivinen.

Propellihattu
2 kuukautta sitten

Tuskin se tuotto negatiivinen on, vai meinaatko, että niitä myllyjä pyöritetään sähköllä silloin, kun ei tuule?

Vakavasti ottaen, kyllähän siellä tornissa lentoestevalot palavat, eli jotain sähköä sinne syötetään. Ja onkohan roottorin lavoissa myös jonkinlainen lämmitys jäänpoistoa varten?

Urpo
2 kuukautta sitten

Noita päiviä ei montaa vuodessa ole.

Marko
2 kuukautta sitten

Kerro, mikä on negatiivinen sähköntuotto tuulivoimalassa? Toisekseen kovalla pakkasella ilma on tiheämpää, joten tuotanto on tehokkaampaa. Talvella tuulee enemmän kuin kesällä. Tuulivoimala kuluttaa sähköä 0,5-1% sähköntuotannostaan esimerkiksi lapojen lämmitykseen, aika pitkä matka negatiiviseen tuottoon vaikka vuositasolla mitattuna.

Allan
2 kuukautta sitten
Reply to  Marko

”Kerro, mikä on negatiivinen sähköntuotto tuulivoimalassa?”. Minä luen kommentoijan mielipiteestä, että silloin, kun ei tuule, on negatiivista tuottoa kovalla pakkasella.

Miksi vedät vuosituotannon mukaan vertailukohteeksi, kun markkinoiden spottihinta määräytyy tunneittain ja yhä useampi on pakotettu pörssihintaisen sähkön ostoon? Totta kai ihmiset saavat sellaisessa tilanteessa kommentoida vuotta lyhyempiä ajanjaksoja.

Maaseutuyrittäjä
2 kuukautta sitten

Omalta kohdaltani onneksi valvonta toimi. Pystytin tilapäisen pressuhallin maaseudulla tontilleni. Helikopteritarkistuksen jälkeen rakennustoimi pyysi siitä piirustukset ja anomaan lupia. Tässä eivät menneet virkamiehen ja luottamustoimen toimet ristiin.

Allan
2 kuukautta sitten

Olet niin pieni tekijä, että kaupunki uskaltaa sinulle ryppyillä.

Keijo K.
2 kuukautta sitten

Nyt käsitän kaavoituksen tarpeen lisätä henkilöstöä, tarvitaanhan tuplatyöhön tuplamiehityskin. Olisiko mahdollista saada enemmän ja parempaa aikaiseksi, jos tehtäisiin asiat lakien ja asetusten mukaan?

Lasse Reunanen / Salo
2 kuukautta sitten

Salon kaupungin kannattaisi nyt jättää kyseinen tontti kaavoittamatta ainakin tämän vuosikymmenen ajaksi. Liian ahtaaksi rakennettu kaupunkikeskus ei ole kenenkään hyödyksi, enemmän haittatekijöitä kaupunkilaisille vaan tulisi.

Allan
2 kuukautta sitten

Mitä sille laittoman kaavan johdosta tehdylle rakennukselle pitäisi tehdä?

Vankka torni
2 kuukautta sitten

Liian ahtaaksi rakennettu? Salossa kyllä riittää tilaa keskustassa. Varsinkin, jos vanhat purkukuntoiset rumilusrakennukset puretaan pois. Ja jos tilanpuutteesta on pulaa, niin sellaisten asuinrakennusten rakentaminen, jossa on enemmän kuin viisi asuinkerrosta, on ratkaisu tilanpuutteeseen.
Maakerroksiin voi sijoittaa vaikka Salen tai S-marketin, R-kioskin tai jonkun yrittäjän tiloja.

Sellaiset rakennukset elävöittävät ympäristöä, samalla ne myös vähentävät sitä rakentamisen tarvetta.

Allan
2 kuukautta sitten
Reply to  Vankka torni

Ei niitä saa purkaa, kun ne ovat jonkun mielestä arkkitehtonisesti kauniita ja säilyttämisen arvoisia. Osa niistä on suojeltuja, joten ne jää ikuisiksi ajoiksi.

Viisikerroksisia ei saa rakentaa, kun kerrosluvuista on valitettu, kun jotkut haluavat säilyttää kakofonisen yleisilmeen ja kerrosten lukumäärän.

Totta joka sana
2 kuukautta sitten

Salon keskusta on liian matala ja liian väljästi rakennettu. Palveluihin tulee käyttäjiä ja sitä kautta elinvoimaa, kun keskustaan saadaan enemmän asukkaita. Suuri osa keskustaa on 60-lukulaista kaksikerroksista ikääntynyttä rakennuskantaa, joka ei houkuttele asukkaita tai yrittäjiä.

Puutarhamajan rakentaja
2 kuukautta sitten

Todennäköisesti tämän jupakan taustalla on joku virkamiehen byrokrattisen pikkutarkka tulkinta jostain yleisellä tasolla mitättömästä asiasta. Kun sitten tapahtuu laajempi todettu rikkomus, siitä on muistutettava tasapuolisuuden nimissä.

Kunnan virkamies ei koskaan saisi olla lähelläkään oman kunnan luottamustointa. Laissahan tähän otetaan kantaa, mutta aina voi asioista vetää omat tulkinnat.