Kannatusmittauksissa pitkän aikaa heikosti menestynyt keskusta edustaa taas toista linjaa. Siinä missä yleisesti epäröinti puolueen valinnassa vähentynyt, niin keskustan kannattajissa epävarmojen äänestäjien osuus on noussut.
Marraskuun Yle-gallupin mukaan puoluekannastaan varmoja äänestäjiä on noin 71 prosenttia. Tutkimuksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Tuomo Turjan mukaan taso on korkea, kun verrataan tilannetta aikaan ennen kaksia edellisiä eduskuntavaaleja.
Erityisen tarkkaan on seurattu perussuomalaisia, sillä puolueen kannattajissa on yleensä ollut paljon epävarmoja äänestäjiä. Tämä on osaltaan vaikuttanut myös vaalijytkyissä, kun puolue on saanut huomattavasti suuremman äänipotin kuin mitä gallupit osasivat ennustaa.
Nyt perussuomalaisten kannattajien epävarmuus on vähentynyt viime vaaleista. Varmuus äänestää omaa puoluetta on jo lähes kokoomuksen ja SDP:n tasolla.
Muutos on suuri. Samaan aikaan vuonna 2018 ennen viime eduskuntavaaleja puolueen kannattajista oli epävarmoja lähes 35 prosenttia. Nyt määrä on enää reilut 16 prosenttia.
Tämä voi olla perussuomalaisille myös huono uutinen, koska nousupotentiaalia ei omista riveistä löydykään enää yhtä paljon kuin aiemmissa vaaleissa. Toisaalta puolue voi kerätä epävarmojen kannattajien ääniä muilta puolueilta.
Keskustan vaikea tilanne näkyy myös epävarmojen kannattajien määrän kasvuna. Neljästä suurimmasta puolueesta keskustalla on eniten epävarmoja kannattajia. Kantaansa empii nyt 24 prosenttia puolueen kannattajista.
Epävarmojen määrän kasvu ei ole imartelevaa, mutta se voi antaa keskustalle mahdollisuuden kerätä vaaleissa enemmän ääniä kuin mitä gallupit ennustavat. Se edellyttää, että puolue saa talven ja kevään aikana paremman otteen näistä vielä epäröivistä kannattajistaan.
Kannastaan varmojen äänestäjien osuus on todennäköisesti noussut sen vuoksi, että kevään vaaleista on selkeästi tulossa talousvaalit.
Inflaatio, kallis ruoka ja energia, Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja talouden yleinen epävarmuus nostavat talousasiat pintaan samaan aikaan kun muut vaaliteemat jäävät vähemmälle huomiolle.
Talouspainotukset vahvistavat perinteistä vasemmisto-oikeisto-jakoa, ja äänestäjän on helpompi löytää oma puolue.
