Eduskunta siunasi polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisen ensi vuodelle

0

Eduskunta on siunannut polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamisen ensi vuodelle. Hallituksen esittämä lakimuutos hyväksyttiin perjantain täysistunnossa.

Jakeluvelvoite määrää, kuinka suuren osan liikennepolttoaineiden jakelijoiden kulutukseen toimittamasta polttoaineesta pitää olla uusiutuvaa. Tavoitetta laskettiin tälle vuodelle 7,5 prosenttiyksiköllä energian kohonneiden hintojen takia, ja vastaava lasku toteutetaan myös ensi vuodelle.

Tänä vuonna velvoitetta laskettiin 12 prosenttiin. Ensi vuonna se on 13,5 prosenttia. Suomen tavoitteena on ollut lisätä velvoitetta vuosittain.

Tässä tarkoituksessa väliaikaiset laskut on tarkoitus kompensoida ripeämpinä korotuksina vuoden 2024 alusta alkaen. Silloin jakeluvelvoite kohoaisi perjantaina hyväksytyn muutoksen mukaisesti kerralla 28 prosenttiin, jonka jälkeen se nousisi pienin askelin 34 prosenttiin vuodesta 2030 alkaen.

Nousu kymmeniä senttejä

Tätä suurta kertanostoa oppositio on vastustanut. Kokoomus jätti talousvaliokunnassa asiasta vastalauseen. Siinä puolueen valiokuntaryhmä ei pitänyt nousua realistisena, vaan vaati huolellisesti arvioimaan biopolttoaineiden raaka-aineiden saatavuutta.

–  Muun muassa liikenne- ja viestintäministeriö on arvioinut, että velvoitetason noustessa 13,5 prosentista 28 prosenttiin hintavaikutus tulee olemaan huomattavasti suurempi kuin hallituksen esityksessä on ilmaistu, vastalauseeseen kirjattiin.

Hallitus arvioi esityksessään, että suuren kertanoston seurauksena dieselin pumppuhinta nousisi noin 23 senttiä litralta vuoden 2024 alussa.

Ensi vuoden alussa nousua tulisi esityksen mukaan kaksi senttiä. Aiemman alennuksen on arvioitu laskeneen hintaa noin 10 sentillä litralta.

Puolue piti myös kokonaistavoitteen nostoa epätarkoituksenmukaisena. Aiemmin vuoden 2030 jakeluvelvoite oli asetettu 30 prosenttiin.

Perussuomalaiset jätti asiasta myös vastalauseen, jossa kiinnitettiin huomiota laajemman talouden kuvan vuoksi kansalaisten ostovoimaan ja yritysten kilpailukykyyn.

Ilkka Hemmilä