”Eikö nyt voisi muutaman perheasuntorivarin pykätä?” – Paluumuuttohaaveilija päätyi Saloon vuokra-asuntoon, ja unelmakodin etsintä jatkuu yhä

Asunnon metsästys ei ole vieläkään päättynyt Paluumuuttohaaveilijan perheen kohdalla.

Nimimerkki Paluumuuttohaaveilija kirjoitti vuosi sitten joulukuussa Salon Seudun Sanomien mielipidesivulle, kuinka hankalaa hyväkuntoisen perheasunnon löytäminen Salon keskustan liepeiltä on. Kirjoituksesta syntyi vilkas Salon asuntomarkkinaa ruotiva keskustelu.

Lue myös: Saloon muutto on jäämässä haaveeksi

Perheen asunnnonmetsästys on yhä kesken, mutta yksi osa unelmaa on toteutunut: perhe asuu nykyisin Salossa.

– Olemme vuokralla Halikossa. Emme ole löytäneet ostettavaa, kertoo nimimerkin takaa löytyvä perheenäiti SSS:llle.

Halikosta löytynyt vuokrakoti on perheelle liian pieni, mutta sijainti on hyvä.

Lapsilla on kouluun lyhyt kävelymatka, ja kaikki isovanhemmat asuvat lähellä.

– Lapset ovat löytäneet hyvin paikkansa. He tykkäävät ja viihtyvät.

Juuri isovanhemmat ja muu tukiverkosto olivat ykkössyy siihen, miksi perhe halusi pääkaupunkiseudulta Saloon. Asia kirkastui entisestään koronan myötä.

– Kun korona tuli, kaikki olivat kotona. Jäljelle jäi vain se, että olisi kiva olla lähellä sukulaisia.

Asunto-ongelmaa lukuun ottamatta Saloon muutto sujui perheenäidin mukaan hienosti.

– Salon puolesta hoidettiin kaikki asiat ihan valtavan hyvin. Tarha- ja kouluasiat järjestyivät alle viikossa. Kaikkeen vastattiin nopeasti ja sai oikeasti jutella ihmisen kanssa, eikä lähetellä kirjeitä edestakaisin ja täyttää lomakkeita tuntitolkulla.

Perheen aikuiset tekevät samoja töitä kuin ennen muuttoa. Äiti työskentelee kotona yrittäjänä, ja isä käy pääkaupunkiseudulla töissä.

Perheen haaveena on koko ajan ollut koti lähellä Salon keskustaa ja palveluja.

Nyt he asuvat rivitalossa, ja asumismuoto tuntuu omalta. Etsinnässä on taloyhtiömuotoinen nykyaikainen omistusasunto pienellä pihalla, mutta sellaisia koteja ei tunnu olevan markkinoilla.

– Me katsomme pääasiassa Putolan peltoa, mitä kaikki muutkin kyttää. Taloissa on tosi paljon kaksioita ja ahtaita kolmiota, ja joka toisen talon päädyssä voi olla neliö.

Perheen haaveissa on noin 90 neliön kolmen makuuhuoneen asunto, jossa olisi pieni oma piha.

– Sen verran että saa pykättyä lumiukon ja laitettua trampoliinin.

Perhe toivoo, että kodista löytyisi myös lapsiperheen tarvitsemat märkätilat: kunnon paikka pyykinpesulle ja kylpyhuone, jossa lapset mahtuisivat pesulle ilman vessanpöntön kastumista.

– Kyse ei ole siitä, että Salossa rakennettaisiin vääränlaista vaan siitä, että täällä ei rakenneta. Salossahan ei ole Nokian jälkeen rakennettu yhtään mitään paitsi pieniä kerrostaloasuntoja keskustaan. Ne eivät ole perheasuntoja. Esimerkiksi Kaarinassa on tosi makeita rivitaloja perheille, eikä se ole kovin kaukana.

Perheenäiti toivoo, että Salon keskustan lähettyville nousisi uudistuotantoa.

– Niin mielelläni näkisin, että kun pelloilla on tyhjää tilaa vaikka kuinka paljon, että eikö nyt voisi muutaman perheasuntorivarin pykätä.

Hän arvioi, että energiakriisi tekisi uudiskohteen entistä houkuttelevammaksi.

– Jos joku nyt rakentaisi uutta, olisi vielä parempi mahdollisuus saada myydyksi, kun tekisi maalämmön ja aurinkopaneelit. Ihmiset maksaisivat varmasti aika paljonkin siitä, että saisi ajantasaisen lämmitysjärjestelmän.

Väestön vähenemisestä kärsivä Salo haaveilee muuttajista, ja paluumuuttajat ovat perhesiteiden vuoksi yksi potentiaalinen ryhmä. Perheenäiti arvioi, että pääkaupunkiseudulta tuleville taloyhtiömallinen asuminen on houkutteleva vaihtoehto.

– Meistä moni on tottunut asumaan taloyhtiöissä, eikä edes halua omakotitaloa kontolleen. Halutaan vaivatonta, nykyaikaista, ehkä ekologistakin asumista lähellä palveluja.

Lue myös: Paluumuutosta Saloon haaveileva jatkaa yhä asunnon metsästystä – ”Tarjonta on mennyt vain huonompaan suuntaan”