
Asunnon metsästys ei ole vieläkään päättynyt Paluumuuttohaaveilijan perheen kohdalla.
Nimimerkki Paluumuuttohaaveilija kirjoitti vuosi sitten joulukuussa Salon Seudun Sanomien mielipidesivulle, kuinka hankalaa hyväkuntoisen perheasunnon löytäminen Salon keskustan liepeiltä on. Kirjoituksesta syntyi vilkas Salon asuntomarkkinaa ruotiva keskustelu.
Lue myös: Saloon muutto on jäämässä haaveeksi
Perheen asunnnonmetsästys on yhä kesken, mutta yksi osa unelmaa on toteutunut: perhe asuu nykyisin Salossa.
– Olemme vuokralla Halikossa. Emme ole löytäneet ostettavaa, kertoo nimimerkin takaa löytyvä perheenäiti SSS:llle.
Halikosta löytynyt vuokrakoti on perheelle liian pieni, mutta sijainti on hyvä.
Lapsilla on kouluun lyhyt kävelymatka, ja kaikki isovanhemmat asuvat lähellä.
– Lapset ovat löytäneet hyvin paikkansa. He tykkäävät ja viihtyvät.
Juuri isovanhemmat ja muu tukiverkosto olivat ykkössyy siihen, miksi perhe halusi pääkaupunkiseudulta Saloon. Asia kirkastui entisestään koronan myötä.
– Kun korona tuli, kaikki olivat kotona. Jäljelle jäi vain se, että olisi kiva olla lähellä sukulaisia.
Asunto-ongelmaa lukuun ottamatta Saloon muutto sujui perheenäidin mukaan hienosti.
– Salon puolesta hoidettiin kaikki asiat ihan valtavan hyvin. Tarha- ja kouluasiat järjestyivät alle viikossa. Kaikkeen vastattiin nopeasti ja sai oikeasti jutella ihmisen kanssa, eikä lähetellä kirjeitä edestakaisin ja täyttää lomakkeita tuntitolkulla.
Perheen aikuiset tekevät samoja töitä kuin ennen muuttoa. Äiti työskentelee kotona yrittäjänä, ja isä käy pääkaupunkiseudulla töissä.

Perheen haaveena on koko ajan ollut koti lähellä Salon keskustaa ja palveluja.
Nyt he asuvat rivitalossa, ja asumismuoto tuntuu omalta. Etsinnässä on taloyhtiömuotoinen nykyaikainen omistusasunto pienellä pihalla, mutta sellaisia koteja ei tunnu olevan markkinoilla.
– Me katsomme pääasiassa Putolan peltoa, mitä kaikki muutkin kyttää. Taloissa on tosi paljon kaksioita ja ahtaita kolmiota, ja joka toisen talon päädyssä voi olla neliö.
Perheen haaveissa on noin 90 neliön kolmen makuuhuoneen asunto, jossa olisi pieni oma piha.
– Sen verran että saa pykättyä lumiukon ja laitettua trampoliinin.
Perhe toivoo, että kodista löytyisi myös lapsiperheen tarvitsemat märkätilat: kunnon paikka pyykinpesulle ja kylpyhuone, jossa lapset mahtuisivat pesulle ilman vessanpöntön kastumista.
– Kyse ei ole siitä, että Salossa rakennettaisiin vääränlaista vaan siitä, että täällä ei rakenneta. Salossahan ei ole Nokian jälkeen rakennettu yhtään mitään paitsi pieniä kerrostaloasuntoja keskustaan. Ne eivät ole perheasuntoja. Esimerkiksi Kaarinassa on tosi makeita rivitaloja perheille, eikä se ole kovin kaukana.
Perheenäiti toivoo, että Salon keskustan lähettyville nousisi uudistuotantoa.
– Niin mielelläni näkisin, että kun pelloilla on tyhjää tilaa vaikka kuinka paljon, että eikö nyt voisi muutaman perheasuntorivarin pykätä.
Hän arvioi, että energiakriisi tekisi uudiskohteen entistä houkuttelevammaksi.
– Jos joku nyt rakentaisi uutta, olisi vielä parempi mahdollisuus saada myydyksi, kun tekisi maalämmön ja aurinkopaneelit. Ihmiset maksaisivat varmasti aika paljonkin siitä, että saisi ajantasaisen lämmitysjärjestelmän.
Väestön vähenemisestä kärsivä Salo haaveilee muuttajista, ja paluumuuttajat ovat perhesiteiden vuoksi yksi potentiaalinen ryhmä. Perheenäiti arvioi, että pääkaupunkiseudulta tuleville taloyhtiömallinen asuminen on houkutteleva vaihtoehto.
– Meistä moni on tottunut asumaan taloyhtiöissä, eikä edes halua omakotitaloa kontolleen. Halutaan vaivatonta, nykyaikaista, ehkä ekologistakin asumista lähellä palveluja.
Viitanlaaksossa on paljon rakentamatonta tonttia. Eikö niistä voisi tehdä kaavamuutoksen rivitaloille? Miksi kaavoittaa joltain uudelta pellolta, kun on vielä paljon rakentamatonta jo kaavoitetuilla alueilla? Eikä niille pelloille niin vaan rakenneta, jos ei ole kaavaa.
Viitanlaaksosta pitkä matka esimerkiksi kouluihin. Iltaisin lasten ja nuorten harrastukset ovat kaupungilla. Tiedä, miten Paikkukaan siellä päin liikkuu eli ajelemista riittäisi. Onko sitten asuntoa hakevilla sijainnista erityisiä odotuksia? Silloin olisi kaupungin harkittava rakentamissuunnitelmiensa muuttamista kysyntää paremmin vastaaviksi.
Salon kaikki entiset rakennusliikkeet, jotka vielä ovat Nokian romahduksen jälkeen pystyssä, rakentavat nyt Kaarinan, Paimion ja Turun sekä Naantalin alueelle. Syystä, että samoilla rakennuskustannuksilla saa yli 1000 euroa/m2 enemmän.
Salossa rakentaa tällä hetkellä yksi rakennusliike asuntoja eläkeläisille keskustaan. Tämä ei tule muuttumaan ennen kuin Salosta saadaan vetomainen kilpailija Turun alueen kanssa. Sitä kautta hintataso voi nousta ja rakentaminen lisääntyä.
Kyllä asuntoja löytyy, tuo on turhaa julkisuuden hakua. Välttämättä ei torin vierestä löydy 90 neliön rivitaloasuntoa jossa on piha eikä maksa oikein mitään.
Honkatiellä on todella hyvä perheasunto omakotitalo omalla autotallilla sekä yhtiömuotoinen. Sitä ei kyllä alle 100000 luulen
Liitoskuntien alueita kun kaupunkisuunnittelusta vastaavat suostuisivat ottamaan huomioon, niin sopivia tontteja olisi, mutta pyöritellään vain Salon keskustaa. Lapsiperheet tarvitsevat väljyyttä ympärilleen.
Salo oli myös liitoskunta, koska mikään ei liittynyt Saloon, vaan 10 kunnasta tuli uusi kaupunki, Salo siinä mukana. Vanha Salo lakkasi olemasta 2009, kuten muutkin kunnat, uudesta kaupungista nyt vaan haluttiin Salo Nokian takia. Itse olisin valinnut uuden nimen, niin loppuis toi ”liittyivät Saloon”-puhe. Sastamalassa oltiin viisaampia.
Asun lasten kanssa keskustassa. Jos haluan väljyyttä, ajan kaupungin ulkopuolelle tai vuokraan mökin.
Lapsille kaupungin keskusta ei ole koskaan hyvä kasvupaikka. Itse tietysti pääsee mihin haluaa.
Lapset tarvitsevat pihan, leikkipuistoja, harrastusmahdollisuuksia ja vapauden liikkua asunnolta.
Mitä elämää se on, että kökitään pellonlaidalla ja kaikki on sen varassa, että ehkä Herra Keskusta viitsii kuljettaa.
Joltain menee jalka poikki eikä pääsee edes maitokauppaan könkkäämään. Mitä jos olet pyörätuolipotilas? Rullaat pellolla?