Syrjäinen suopalsta Teijon kansallispuiston kainalossa on yllättäen noussut ympäristöpolitiikan keskiöön. Suomalaisyhtiö kaavailee Kurvassuolle suurta aurinkovoimalaa, ja ely-keskus on pakkolunastamassa ojitettua aluetta luonnonsuojelualueeksi.
”Saloon kaavaillaan kahta jättimäistä aurinkovoimalaa”, Salon Seudun Sanomat otsikoi 11. joulukuuta. Jutussa kerrottiin, että helsinkiläinen Forus Oy suunnittelee teollisen kokoluokan aurinkovoimaloita Rahkasuolle Salon Isokylään ja Kurvassuolle Teijon kansallispuiston kylkeen.
– Olemme tehneet siellä maanvaraussopimukset usean maanomistajan kanssa. Osa on vuokra- ja osa ostosopimuksia, Forusin projektipäällikkö Lauri Länkelin kertoi lehdessä.
Forus Oy:n ajatuksissa Kurvassuon aurinkovoimala levittäytyisi parinsadan hehtaarin alalle. Siellä olisi 227 000 aurinkopaneelia, jotka tuottaisivat sähköä 108 000 megawattituntia. Se vastaa 54 000 kerrostalon sähkönkulutusta.
Maanmittauslaitos vahvistaa, että Kurvassuolla on tehty esisopimuksia kiinteistökaupoista. Forus Oy:n tytäryhtiö Forsolar Oy on kiinnostunut muun muassa Takametsä-nimisestä palstasta, jonka pinta-ala on 127 hehtaaria.
Samaan aikaan Takametsän nimi näkyy myös Varsinais-Suomen ely-keskuksen 16. marraskuuta julkaisemassa kuulutuksessa. Ely-keskuksen mukaan Takametsästä on tarkoitus lunastaa valtiolle 34 hehtaaria, joka kuuluu vanhastaan Natura 2000-verkostoon.
”Alue on tärkeä Kurvassuon ennallistamisen kannalta”, ely-keskus perustelee.
Vapaaehtoinen suojelu ei ole elyn mukaan edennyt.
Kurvassuo sijaitsee erämaisen Hamarijärven itäpäässä. Natura-ohjelmaan kirjattu suoalue työntyy ikään kuin lahtena Teijon kansallispuiston sisään. Puisto ympäröi nelikulmion muotoista aluetta etelästä, pohjoisesta ja lännestä. Suo on ojitettu, ja sieltä on aikoinaan nostettu myös turvepehkua.
”Suurin osa alueesta on harvaan nuorta mäntyä kasvavaa jäkäläturvekangasta”, ely kuvailee.
Rajan toisella puolella Metsähallitus on ennallistanut Kurvassuota raivaamalla ojalinjoja ja tukkimalla ojia. Kaadetut puut on jätetty lahoamaan. Tarkoitus on, että soistumisen lisäksi myös Hamarijärven veden tila paranisi, kun järveen laskevat ojat eivät toisi enää humusta mukanaan.
Kuulutus Teijon ylängön Natura-alueiden pakkolunastuksista on nähtävillä parasta aikaa. Kohteita on kaikkiaan viisi, joista pienin on 0,52 hehtaaria. Maanomistajien on annettava lausuntonsa joulukuun loppuun mennessä.
Aihe on arka. Takametsän omistaja Jouko Smolander ja hänen asianajajansa Jari Niinistö toteavat, etteivät he voi kommentoida asiaa tässä vaiheessa, kun kuuleminen on vielä kesken. Kuulutuksen allekirjoittanut ylitarkastaja Teija Jokinen Varsinais-Suomen ely-keskuksesta kuulostaa hänkin kovin varovaiselta puheissaan.
Kurvassuo sattuu olemaan myös yksi paikoista, jotka Forus Oy on löytänyt analysoidessaan Suomen karttaa. Yritys on etsinyt ympäri maata paitsi vanhoja turvetuotantoalueita myös ojitettuja soita, joissa ympäristö on yhtiön mielestä muutenkin jo periaatteessa tärvelty.
Kilpailu aurinkopaneelikenttien rakennuspaikoista on kovaa. Useat uusiutuvan energian yhtiöt etsivät Suomessa sopivia alueita, ja kisa on yltynyt samaan tapaan kuin kilpailu tuulivoimaloiden rakentamisesta aikanaan.
Kurvassuolla näyttää nyt kohtaavan kaksi ympäristönsuojelun päämäärää: yhtäältä pitää turvata luonnon monimuotoisuutta, toisaalta on hillittävä ilmastokriisiä.
Forus Oy näkee Teijon kansallispuiston kupeessa yli 200 hehtaaria, jonne mahtuisi teollisen mittakaavan aurinkovoimala. Aurinkotunteja olisi tarjolla paljon, maa tasaista ja liityntä valtakunnan sähköverkkoon lähellä. Suurjännitelinja Perniöstä pohjoisluoteeseen kulkee aivan alueen vierestä.
”Emme tienneet, että ely-keskus aikoo lunastaa sieltä alueen.”
Hankealueella on yhteensä kuusi maanomistajaa, joiden kanssa Forus on neuvotellut esisopimuksen maiden vuokraamisesta tai ostamisesta. Takametsästä on allekirjoitettu esisopimus kiinteistökaupasta.
– Emme tienneet, että ely-keskus aikoo lunastaa sieltä alueen, projektipäällikkö Lauri Länkelin sanoo.
Maanomistaja tiettävästi tahtoo palstalle aurinkopaneelikentän luonnonsuojelualueen sijasta.
Varsinais-Suomen ely-keskus ja kansallispuistoa hallinnoiva Metsähallitus eivät tiedä voimalahankkeesta vielä virallisesti. Elylle tieto kulki, kun Salon ympäristönsuojelutarkastaja Jaana Röytiö lähetti linkin Salon Seudun Sanomien uutiseen.
– Me emme vielä tiedä, voiko näin iso hanke Natura-alueen kyljessä olla mahdollinen, ylitarkastaja Salli Uljas sanoo.
Postia ely-keskukselle lienee luvassa jo lähiviikkoina. Forus tekee Kurvassuolla parhaillaan maaperätutkimuksia ja niiden valmistuttua yhtiö lähettää tarkentuneet suunnitelmansa ympäristöviranomaisten arvioitavaksi.
”Yllätyksiä toki saattaa tulla.”
– Olemme neutraaleja. Emme vastusta Natura-alueen lunastusta, mutta näemme, että se on hyvää aluetta myös aurinkovoimatuotannolle. Mielellämme kartoittaisimme mahdollisuutta rakentaa sinnekin, mutta ymmärrämme oikein hyvin, jos alueella on suojelullista merkitystä, verkkoaurinkoliiketoiminnan vetäjä Taina Hyppölä Forusista toteaa.
Hyppölä näkee, että ely-keskuksen pohdittavaksi saattaa vielä tulla se, voisiko suojelun ja aurinkovoimatuotannon kenties yhdistää jollain tavalla. Itse voimalaprojekti ei kuitenkaan pysähdy.
– Toteutamme hankkeen, vaikka emme sitä 34 hehtaarin aluetta saisikaan. Se on ihan normaalia, että hankealueita pienennetään.
Ylitarkastaja Salli Uljas viittaa luonnonsuojelulakiin, jonka mukaan mikään ihmistoiminta ei saa merkittävästi heikentää Natura-alueen suojeluarvoja. Uusiutuva energia ja vihreä siirtymä ovat samaan aikaan nousseet yhä tärkeämmiksi tavoitteiksi.
– Vihreään siirtymään kuuluu se, ettei uusiutuvan energian tuotolla saa vähentää esimerkiksi luonnon monimuotoisuutta. Nyt etsitään tapoja tuottaa uusiutuvaa energiaa niin, ettei se tapahtuisi luonnon monimuotoisuuden kustannuksella, Uljas sanoo.
Salon kaupungin kanssa Forus on keskustellut alustavasti. Lupahakemukset ja suunnittelutarveratkaisun kaupunki saa Hyppölän mukaan käsiteltäväkseen vielä kevään kuluessa.
– Yllätyksiä toki saattaa tulla. Tämän toiminnan luonteeseen kuuluu se, että mikä tahansa voi olla mahdollista, Taina Hyppölä tietää.
Forus Oy:n ja sen tanskalaisen yhteistyökumppanin Better Energy As:n tavoitteena on asentaa Suomeen yli 1 000 megawatin edestä aurinkoenergiatuotantoa.
”Tavoitteena on rakentaa verkkoaurinkoenergiaa Suomeen vastuullisimmalla tavalla. Se tarkoittaa paikallisen luonnon, sidosryhmien, maanomistajien, naapureiden ja tulevien sukupolvien huomioimista ja osallistamista prosessin alusta alkaen”, Forus kertoi tiedotteessa huhtikuussa.
Teijolle tanskalaisyhtiö investoisi kymmeniä miljoonia euroja, ja nopeimmillaan voimala voisi tuottaa sähköä kolmen vuoden päästä.
Kurvassuon aurinkovoimalan hankealue on pinta-alaltaan suurempi kuin Hamarijärvi. Forusin hankkeista se on kuitenkin vain keskikokoinen. Suurimmat suunnitelmat Pohjanmaan turvetuotantoalueilla lähentelevät tuhatta hehtaaria.
Toimittajan kommentti: Vaakakuppi
Kävin tätä juttua tehdessäni useita taustakeskusteluja energia- ja ympäristöalan toimijoiden kanssa. Kukaan heistä ei haluaisi asettaa luonnon monimuotoisuuden suojelua ja ilmastokriisin hillintää vastakkain. Kurvassuosta voikin kehkeytyä mielenkiintoinen esimerkki siitä, miten punnita ja sovitella yhteen kahta erilaista ympäristökysymystä.
Kai tähän nyt kaupunki käyttää etuosto-oikeutta. Mihin sitten, ellei suojelualueeseen kaupunkilaisten yhteiseksi hyväksi.
Kansallispuisto on valtion omistama, ei kaupungin.
Kuinka paljon tuulivoimaloiden tieltä on hakattu metsiä, onko tuhansia vai kymmeniätuhansia hehtaareja? Ilmastotekoja?
Entä pääkaupunkiseudun kehittämisen yhteydessä? Miten mahtavat kompensoida peltojen ja metsien asvaltoinnit ja betonoinnit? Olisi kiva, kun kertoisivat.
Tokkopa kovin paljon, tuulivoimalat ovat nykyisin niin korkeita että eipä taida puut paljon haitata?
”Metsä aiheuttaa tuulelle meteorologien kielellä rosoisuutta, joka voi yltää korkeuteen, joka on kymmenen kertaa puuston pituus. Kun noustaan 250 metriin, maa- ja merituulella ei enää ole eroa.”
Täällä Salon seudulla kun katselee ympärilleen, niin metsää on viime vuosina hakattu todella hurjat määrät avohakkuilla, vanhaa metsää alkaa olla vaikea edes löytää koko seutukunnalta, on joko avohakkuuta tai matalaa pusikkoa suurin osa. Eikä kyllä tuulivoiman vuoksi vaan siksi, että puun hinta on ollut korkealla.
Eiköhän lähialueilta löydy joutomaita yllin kyllin aurinkovoimaloiden tarpeisiin ilman juuri tätä suolänttiä? Paljon näyttää olevan varsinkin entisiä viljelymaita ja laitumia, joissa ei enää tapahdu mitään muuta kuin hidasta pusikoitumista. Lisäksi on hehtaarikaupalla teollisuushallien ja markettien kattoja, joissa ei vielä ole paneeleita. Eipä näytä vielä edes kaupungintalon katolla olevan ensimmäistäkään.