Fyysinen toimintakyky kehno noin 40 prosentilla viides- ja kahdeksasluokkalaisista – Salon luvut linjassa kansallisen tason kanssa 

0
Lasten ja nuorten liikkuminen on viime vuosikymmeninä vähentynyt ja paikallaanolo lisääntynyt. Se on heikentänyt lasten ja nuorten fyysistä toimintakykyä. Kuva: TS-arkisto/Milla Kangasjärvi

Viides- ja kahdeksasluokkalaista noin 40 prosentilla fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi vaikeuttaa arjessa jaksamista. Valtakunnallinen tilanne on pysynyt edellisvuoden tasolla.

Tämä käy ilmi syksyn 2022 valtakunnallisista Move!-mittauksista, joissa mitattiin noin 107 000 oppilaan suoritukset. Salossa mittauksissa oli mukana 489 viidesluokkalaista ja 448 kahdeksasluokkalaista. Tulokset noudattivat valtakunnallista linjaa.

– Tulokset näyttävät huonoilta. Pojilla tilanne on vähän parempi kuin tytöillä, toteaa Salon kaupungin hyvinvointikoordinaattori  Hilpi Tanska.

– Yksi tähän liittyvä ilmiö on polarisaatio. On niitä, jotka harrastavat aktiivisesti liikuntaa, ja niitä, jotka eivät liiku lainkaan, ja jälkimmäisten määrä kasvaa koko ajan. Kohtuullisesti liikkuvien määrä taas vähenee. Liikkumattomuuteen liittyy usein myös se, ettei kanna huolta ravitsemuksesta ja riittävästä unensaannista. Ja yhdessä ne johtavat helposti siihen, että mielen hyvinvointi heikkenee, hän jatkaa.

Salolaispojilla fyysinen toimintakyky vastaa maan keskiarvoa. Kun viidesluokkalaisista pojista 39,2 prosentilla fyysinen toimintakyky on mahdollisesti terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, Salossa luku on 39,1 prosenttia. Kahdeksasluokkalaisilla pojilla vastaava luku on valtakunnallisesti 39,9 prosenttia ja Salossa 39,3 prosenttia.

Tyttöjen fyysinen toimintakyky on Salossa valtakunnallista tasoa huonompi. Viidesluokkalaisista salolaistytöistä 41,6 prosentilla fyysinen toimintakyky on terveyttä ja hyvinvointia kuluttavalla tai haittaavalla tasolla, ja koko maassa luku on 37,5 prosenttia. Kahdeksasluokkalaisilla tytöillä luku on Salossa jopa 48,6 prosenttia, kun valtakunnallinen keskiarvo on 42,6 prosenttia.

– Kahdeksannella luokalla jo melkein joka toisella tytöllä fyysinen toimintakyky on arkea haittaavalla tasolla, eli tosi monella, Tanska toteaa.

– Tytöt ehkä lopettavat harrastamisen aikaisemmin, sillä murrosikä tulee tytöillä poikia aikaisemmin, hän pohtii lukujen taustoja.

Kuvituskuva kesäkuulta Salon kaupungin liikuntapalveluiden ja Salpan järjestämältä Superviikolta. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Move!-mittaukset ovat osa viides- ja kahdeksasluokkalaisten liikunnan opetusta. Mittaukset koostuvat kuudesta osiosta, jotka mittaavat kestävyys- ja lihaskuntoa, liikkuvuutta sekä motorisia taitoja.

Hilpi Tanska nostaa esiin kahdeksasluokkalaisten salolaistyttöjen 20 metrin viivajuoksun tulokset, joissa tulokset ovat heikentyneet eniten.

– Vuonna 2017 he jaksoivat juosta annetussa tahdissa 5 minuuttia 28 sekuntia, mutta vuonna 2021 he jaksoivat juosta enää 3 minuuttia 37 sekuntia. Tulos on romahtanut. Kestävyysliikunnan heikkeneminen voi olla seurausta siitä, että arkiliikunta on vähentynyt, hän toteaa.

– Tärkeä osa arkiliikuntaa on koulumatkan kulkeminen. Mikäli lapsen on mahdollista kulkea kouluun jalan tai pyörällä, vanhemmat tekevät hänelle karhunpalveluksen, jos he kuljettavat häntä. Myös vanhempien antama esimerkki on tärkeä, Tanska muistuttaa.

Mopo tai mopoautokin voi vähentää arkiliikuntaa.

– Se voidaan hankkia, että nuori pääsee harrastuksiin, mutta helposti sillä kuljetaan sitten myös koulumatkat.

Move!-tuloksissa näkyy kuitenkin myös positiivisia ilmiöitä. Pallon heitossa ja kiinniotossa salolaiset ovat valtakunnallisen tason yläpuolella.

– Ehkä siinä näkyy, että olemme palloilukaupunki. Ja liikkuvuudessa tytöt ovat parempia kuin pojat, eli eivät tytöt kaikessa ole huonompia, Tanska korostaa.

Salon kouluissa on otettu käyttöön pidempiä välitunteja, jotta oppilaat ehtisivät liikkua. Kuvituskuva: SSS/Santeri Iltanen

Move!-mittausjärjestelmän tavoitteena on kannustaa ja tukea lapsia ja nuoria omasta fyysisestä toimintakyvystä huolehtimisessa. Lisäksi mittaustuloksia hyödynnetään esimerkiksi koulujen liikunnan opetuksessa ja terveystarkastuksissa sekä valtakunnallisten, alueellisten ja paikallisten hyvinvointitoimenpiteiden suunnittelussa.

Salossa lapsille ja perheille on tarvittaessa tarjolla liikuntaneuvontaa. Kaikkien koululaisten fyysistä toimintakykyä kaupunki pyrkii parantamaan Liikkuva koulu -toimintamallilla.

– Kouluissa on otettu käyttöön pidempiä välitunteja, että oppilaat ehtisivät liikkua. Alakouluissa osasta oppilaita koulutetaan muita oppilaita liikuttavia välkkäreitä ja yläkoulussa heitä kutsutaan sporttareiksi.

– Yläkouluista Armfeltin koulussa ollaan tässä aktiivisia, ja tarkoitus on saada muitakin yläkouluja aktivoitumaan. Kaupunki sai hiljattain hankerahaa tähän kehittämistyöhön. Alakoulussa on helpompi saada lapset liikkumaan välituntisin kuin yläkoulussa, Tanska sanoo.

Lasten ja nuorten liikkumista pyritään lisäämään myös lähiliikuntapaikkoihin satsaamalla. Alakoulujen pihoille niitä on jo rakennettu, ja ensi vuonna vuorossa on Moision koulupiha.

– Moisioon on tulossa muun muassa monipuolinen ulkokuntosali ja monenlaisia välituntiliikkumisen mahdollistavia laitteita. Niillä myös yläkoululaisia halutaan kannustaa olemaan aktiivisia välitunneilla ja muuttaa kulttuuria tältä osin, Tanska toteaa.

Yksi keino lisätä lasten ja nuorten liikkumista on Tanskan mukaan myös tiivistää poikkihallinnollista yhteistyötä sekä lisätä kaupungin yhteistä viestintää siitä, mitä kaikkea on tarjolla maksutta.

– Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi Lataa Liikettä -toiminta 13–19-vuotialle ja Mun juttu -kerhot peruskouluikäisille, hän mainitsee.

MOVE!-MITTAUKSEN KUUSI OSIOTA
Mitä mitataan?

20 metrin viivajuoksu
Oppilas juoksee edestakaisin 20 metrin matkaa kiihtyvässä ääninauhan mukaisessa tahdissa. Tulos on kokonaisaika, jonka oppilas jaksaa juosta annetussa tahdissa.

Vauhditon 5-loikka
Oppilas loikkaa yhteensä viisi kertaa siten, että ponnistaa ensimmäisen ponnistuksen tasajalkaa ja tämän jälkeiset vuorojaloin. Tulos on etäisyys hyppypaikalta alastulopaikkaan.

Heitto-kiinniottoyhdistelmä
Oppilas heittää 20 kertaa tennispallolla seinään merkittyyn neliöön ja ottaa pallon kiinni yhden lattiapompun jälkeen. Kiinniotossa voi liikkua heittoviivan etupuolelle. Tulos on onnistuneiden suoritusten lukumäärä.

Ylävartalon kohotus
Oppilas makaa selinmakuulla polvet koukistettuna ja käsivarret suorina vartalon vierellä. Tästä asennosta tehdään tasaisessa tahdissa mahdollisimman monta vatsalihasrutistusta siten, että sormet liukuvat mittaliuskan toiseen reunaan. Tulos on oikein suoritettujen rutistusten määrä (maksimi 75 toistoa).

Etunojapunnerrus
Oppilas suorittaa 60 sekunnin aikana mahdollisimman monta etunojapunnerrusta.

Liikkuvuus
Arviointi tehdään kolmella eri asennolla, jotka mittaavat lantion alueen ja alaraajojen liikkuvuutta, alaselän ja lonkan alueen nivelien liikelaajuutta sekä yläraajojen ja hartian alueen liikkuvuutta.