Salon sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille on jaettu tuhatkunta uutta tietokonetta parin kuukauden aikana. ”Tämä on HVA:n uusi työasema”, pöytäkoneeseen kiinnitetyssä lapussa lukee.
– Ne ovat olleet tuossa pöydällä kuukauden, jos ei jo kaksikin. Kukaan ei ole sanonut, koska ne tulevat käyttöön. Me hoidamme ihmisiä, joku muu hoitaa koneet, salolainen lähihoitaja sanoo.
HVA on lyhenne hyvinvointialueesta, jonka palkkalistoille siirtyy Varsinais-Suomessa liki 24 000 sosiaali-, terveys- ja pelastusalan työntekijää vuodenvaihteessa. Uusia tietokoneita on jaettu vasta isoimmilla paikkakunnilla. Pikkukunnissa uusia pöytäkoneita ja kannettavia voi joutua odottamaan helmikuun lopulle tai ehkä kauemmankin.
Hyvinvointialue joutuu vuodenvaihteen jälkeen turvautumaan edelleen kuntien tietoverkkoihin ja konesaleihin, sillä sen oma tietoliikenneverkko ei ole läheskään valmis.
– Monta sekaannusta on jo sattunut, Salon tietohallintojohtaja Marko Tanska huokaa.
Varsinais-Suomen hyvinvointialue eli Varha sai valtiolta vuosi sitten 18,2 miljoonaa euroa välttämättömiin tietohallinnon hankintoihin ja tietojärjestelmien muutoksiin. Sillä rahalla pääsee vasta alkuun – Varha arvioi tarvitsevansa lisää 22–24 miljoonaa euroa.
Varhalta on tänä vuonna mennyt miljoonia euroja pelkästään 9 500 uuden työaseman hankintaan ja asennuksiin. Työntekijöiden kunnissa käyttämät tietokoneet ja näytöt päätyvät kierrätykseen.
– Kaikki käyttökuntoiset laitteet tulevat tietoturvallisen kierrätyksen jälkeen uudelleen käyttöön. Kierrätys tehdään yhteistyönä Varsinais-Suomen työllistymispalvelujen kanssa, projektipäällikkö Meri-Tuulia Kaarakainen Varhasta kertoo.
Hyvinvointialue ostaa tieto- ja viestintätekniikan palvelut 2M-IT:ltä, jonka suurimpia omistajia ovat kaupungit ja sairaanhoitopiirit. 2M-IT on niin kutsuttu in-house-yhtiö, jolta hyvinvointialue voi tehdä hankintoja ilman hankintalain mukaista kilpailutusta.
– Varsinais-Suomessa on käytössä todella vanhoja työasemia monessa paikassa. Koneiden keskimääräinen ikä alkaa olla lähellä neljää vuotta eli ne ovat elinkaarensa loppusuoralla, 2M-IT Oy:n toimitusjohtaja Jari Nevalainen toteaa.
2M-IT:n liikevaihto oli viime vuonna yli 118 miljoonaa euroa. Kuntayhtiön liikevoitto on moninkertaistunut muutamassa vuodessa.
2M-IT kilpailutti laitetoimittajat. Voittajaksi nousi Tietokeskus Finland Oy, joka kertoo verkkosivuillaan olevansa yksi Suomen suurimmista julkishallinnon laitetoimittajista. Konserni keskitti kaikki esiasennus- ja logistiikkapalvelunsa Meriniitynkadulle Saloon pari vuotta sitten.
Tietokeskuksen mukaan esiasennuksen kautta kulki heti ensimmäisenä toimintavuonna yli 28 000 laitetta. Elinkaarensa lopussa olevia laitteita päätyi kierrätykseen yli 20 000 kappaletta.
Yritys ei halua vastata kysymyksiin Varsinais-Suomen hyvinvointialueen uusien työasemien asennuksista ja vanhojen laitteiden kierrätyksestä: ”Tietokeskus ei voi kommentoida kolmansiin osapuoliin liittyviä asioita”, yhtiö vastaa sähköpostilla.
Pelkästään Salon kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluissa on tuhatkunta tietokonetta, joista uusimmat ovat tältä syksyltä. Joukossa on satoja koneita, jotka kaupunki on liisannut neljän vuoden sopimuksella. Sopimukset siirtyvät sellaisenaan Varhalle, vaikka itse kone ei tulekaan hyvinvointialueen käyttöön.
Puhelimet liittymineen siirtyvät hyvinvointialueen omistukseen, ja puhelinnumerot säilyvät pääsääntöisesti samoina.
”Kyllä minua vähän hirvittää ja jännittää.”
Kuntien vanhat tietokoneet ja tunnukset pysyvät toistaiseksi käytössä, mutta Varha patistaa kaikkia lähes 24 000 työntekijää aktivoimaan hyvinvointialueen käyttäjätunnukset ja sähköpostiosoitteet mahdollisimman pian.
Perniöläinen kotihoitaja Pia Hellström kertoo saaneensa tunnukset jo kolmesti. Hän arvelee kokeilevansa niiden aktivointia joulun ja uudenvuoden välipäivinä.
– Sanotaan, ettei mikään muutu, mutta kyllä minua vähän hirvittää ja jännittää se, saadaanko kaikki toimimaan, Hellström pohtii.
Hyvinvointialueen palvelukseen siirtyviltä työntekijöiltä oli jo viime viikolla tullut tuhansia yhteydenottoja tietotekniikasta.
– Mitä lähemmäs vuodenvaihdetta mennään, sitä enemmän tuen tarve lisääntyy. Se tulee olemaan tammi–helmikuussa isoin haaste. Olemme koko vuoden suunnitelleet, miten tuki saadaan riittämään, toimitusjohtaja Jari Nevalainen sanoo.
”Koko vuosi on ollut kuin köydellä työntämistä.”
Hyvinvointialueen on turvauduttava edelleen kuntien tietoliikenneverkkoihin ja konesaleihin. Tietoja liikkuu lukuisissa eri järjestelmissä, ja pelkästään Salolla on kymmeniä eri ohjelmia, joiden tulevaisuus on yhä auki.
– Varha tarvitsee meiltä palveluja, koska he eivät pysty tekemään kaikkea itse. Aika keskeneräistä tämä on. Hyvinvointialue ei ole tiedottanut kunnon suunnitelmista, että mitä he aikovat tehdä ja millä aikataululla, Salon tietohallintopäällikkö Marko Tanska toteaa.
Tanskan mielestä ”koko vuosi on ollut kuin köydellä työntämistä”.
Projektipäällikkö Kaarakainen myöntää, ettei kaikki ole sujunut alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Muutenkin valtavaa tietohallinnon muutosta on sotkenut osaltaan myös maailmanlaajuinen pula komponenteista.
– Aikataulu on ollut todella tiukka, eikä verkkoja ole saatu rakennettua niin kuin oli ajateltu. Hätäily ja panikointi ei kuitenkaan auta, emmekä voi nostaa käsiä pystyyn.
Hyvinvointialueen laskutus- ja palkkajärjestelmät ovat Kaarakaisen mukaan kunnossa, ja työntekijöiden palkat tulevat tammikuussa maksettua.
Kolmen vuoden työt vuodessa
Hyvinvointialueilla ympäri Suomen sovitetaan yhteen satoja, jopa tuhansia eri tietojärjestelmiä ja ohjelmistosopimuksia, joista vanhimmat voivat olla markka-ajalta. Varsinais-Suomen hyvinvointialue rakentaa tieto- ja viestintäteknologiaa yhdistämään 27 kunnan, sairaanhoitopiirin, erityishuollon palveluiden ja pelastuslaitoksen järjestelmiä.
– Tätä on valmistelemassa varmaan satoja ihmisiä, projektipäällikkö Meri-Tuulia Kaarakainen Varhasta arvelee
Kaarakaisen luvussa ovat mukana kaikki laitetoimittajista alkaen. Varhan palkkalistoilla hanketta koordinoi kymmenkunta ict-alan ammattilaista.
Salon seudun kuntaliitos 1. tammikuuta 2009 on hyvinvointialueen synnyttämiseen verrattuna pieni, mutta kokoerosta huolimatta tapahtumien kulussa on paljon samaa. Salossa liitettävänä oli kymmenen kuntaa ja neljä kuntayhtymää.
”Uuden Salon tietohallintoa ryöpytettiin urakalla, kun mikään ei tuntunut toimivan. Puhelinkeskus tukkeutui, ihmisiä ei tavoitettu, ohjelmistot tökkivät, eikä kaupunki saanut edes laskujaan maailmalle”, Salon Seudun Sanomat kirjoitti tuolloin.
Salon uutena tietohallintojohtajana yhdeksän kuukautta ennen liitosta aloittanut Timo Pohjola totesi jo esittäytyessään järjestelytoimikunnalle, että aika loppuu kesken. Edessä oli Suomen suurin kuntaliitos, jota toteutettiin ennätysaikataululla.
Tietohallinnon näkökulmasta Salossa mentiin takapuoli edellä puuhun.
– Tällaisten asioiden hoitamiseen pitäisi olla aikaa vähintään kaksi vuotta. Nyt oli vuosi, ja siitäkin neljännes oli aloittaessani jo kulunut, Pohjola totesi.
Kaupungin henkilöstölle jouduttiin järjestämään massiivinen koulutus keskellä muutosta. Urakka oli uuvuttaa monet työntekijät, jotka hoitivat vanhoja tehtäviään samalla kuin he kouluttautuivat uusiin tehtäviin ja niiden vaatimiin ohjelmiin.
Henkilöstön peruskoulutusta päästiin aloittamaan laajemmin vasta liitoksen jälkeen keväällä. Samaan aikaan tietohallinto suunnitteli ja rakensi kovassa paineessa muun muassa uusia sähköisiä palveluita, joiden olisi pitänyt toimia heti vuodenvaihteessa.
Julkishallinnon in-house-yhtiöitä edustava Kustos ry julkaisi torstaina kirjoituksen, jossa todettiin, että uudistus on tehty pikavauhtia. Kustoksen mukaan in-house-yhtiöt ja lukemattomat yksityiset yritykset ovat yhdessä tehneet kolmen vuoden työt vuodessa:
”Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmät eivät toimi niin hyvin kuin pitäisi. Se voi aiheuttaa työkuorman lisääntymistä hyvinvointialueiden työntekijöille ja palveluiden yskähtelyä niitä tarvitseville. Myös virheitä sattuu aivan varmasti.”
Kustoksen mukaan töitä tehdään tällä hetkellä yötä päivää, jotta kaikki tärkeimmät toiminnot pyörisivät vuoden alussa.
Onko tuleva toiminta verrattavissa toimivuuksissaan Husin Apottiin ja Helsingin palkanmaksuun?
Milloinkohan hätäily ja panikointi auttaa, kun on tarve ilmoittaa, että nyt ei auta.
Viikko aikaa ja nyt jo huomataan toimimattomuus. Mielenkiintoinen ilmaus, että verkko ei toimi. Todennäköisesti kenelläkään ei ole hallussa kokonaisuutta. Loppuvatko ip-osoitteet, sillä systeemien muutokset eivät luulisi kaipaavan uusia piuhojen vetoja vaan reitittimien konfigurointeja sekä tietoturvan parametreja.
Ellei kunnon suunnitelmaa, niin siihen se heti pysähtyy. Näiden ongelmien jälkeen vasta pääsee kokeilemaan ohjelmistojen toimivuudet ja niiden ongelmat. Takuulla viikossa ei ehdi tekemään mitään.
Sote tulee oletko valmis, Varha ei.
Ohjelmistojen ja järjestelmien yhteensopivuuden varmistaminen olisi pitänyt aloittaa jo ainakin kymmenen vuotta sitten sosiaali- ja terveysministeriön johdolla jolloin nykyisen kaltainen tilanne ei olisi nyt käsillä.
Ministeriön olisi pitänyt ohjata yhteensopivien järjestelmien hankintaa eri alueille valtionosuuksien avulla. Mutta näin ei ole haluttu toimia, vaan päätökset on jätetty kuntien ja kaupunkien vastuulle.
Näinkö tämä nyt sitten meni, laitteistot pitää erottaa kuntien järjestelmistä, ja psykologit eivät enää saa Wilmasta tietoja.
Eikö sote-uudistuksen pitänyt helpottaa resurssien käyttöä, ja heti ruvetaan tekemään raja-aitoja sekä verkkojen että tietojen välillä.
Toimiva Varha on harha.