Makuuhuoneessa 15 astetta, pyykkipäivä harvemmin, valot pois – sähkön hinta vetää Salon seudulla vakavaksi

Sähkön hinnan nousu on saanut suomalaiset paneutumaan sähkönkulutukseen ja ärtymään valtiovallalle siitä, että tilanteen on annettu kehittyä nykyisenlaiseksi.

– Hallituksen olisi pitänyt tarttua tosissaan asiaan jo kauan sitten. Arvonlisäveron kevennys ei vaikuta kuluttajan kukkaroon, leipomotyöntekijä Tuuli Jussila toteaa.

– Ihmiset eivät tule millään selviämään tällaisista sähkölaskuista. Fortum tekee miljoonavoittoja, mutta ilmoittaa asiakkaille hinnankorotuksista. En ymmärrä, miten kenenkään rahat voivat riittää.

Yrittäjä Päivi Älli ei peittele kiukkuaan. Viime viikkoon asti nelihenkisen perheen taloon saatiin sähköä alle viiden sentin kilowattituntihinnalla, mutta sen jälkeen on ostettu kallista pörssisähköä.

– Tilanne on aivan absurdi! Ennen sähkölaskumme oli pari sataa euroa kuussa. Nyt joudumme varautumaan siihen, että summaan tulee nolla perään, hän sanoo.

– Pyykkikonetta käytän niin harvoin kuin mahdollista, ja valoja sammutellaan koko ajan. Sammutin arkkupakastimenkin, ja siirsin kaikki lihat ja mehut äidin pakastimeen.

Ällien talo Somerolla lämpiää öljyllä ja osin puulla, mutta sähkölämmittäjiä on paljon.​ Päivi Älli toteaa tavallisten keskituloisten tyytyvän puremaan hammasta, vaikka heidät ajetaan sähkön hinnalla taloudelliseen ahdinkoon.

– Pitkin Mannerheimintietä riittää kyllä makoilijoita vihreän siirtymän takia, mutta tässä tilanteessa ei osoiteta mieltä, hän kritisoi.

– Perheemme ei ole vähävarainen eikä pienituloinen, mutta silti olemme ahdingossa. Pienituloisten vaikeuksista puhutaan, mutta heitä auttaa valtio. Kun olet keskikastissa, putoat kuiluun, jossa yrität suoriutua laskuistasi omin voimin.

Älli muistuttaa, että Suomen laki vaatii sähkön hinnan olevan kohtuullinen.

– Kohtuullisuutta ei ole määritelty, mutta voiko kukaan pitää enää tätä kohtuullisena, hän kysyy.

– Jos jotkut onnelliset ovat saaneet jotakin säästöön, menevät säästöt nyt sileiksi sähkön takia. Sen jälkeen vedetään Visa tappiin, ja sitten painutaan pankkiin hakemaan lainaa tai otetaan luottohäiriömerkintää, hän ennustaa.

Älli korostaa, että Suomessa pystytään säätämään millainen laki tahansa, jos niin halutaan.

– Virossa on asetettu sähkölle vähittäismarkkinan hintakatto, jotta ihmisiä ei ajettaisi ihan ahtaalle, mutta Suomessa ei ole toimittu.

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuva salolaismies toteaa sähkön olevan perushyödyke, jonka hinnoittelu on annettu markkinavoimien käyttöön. Myös hän arvostelee hallituksen hitautta tarttua toimeen.

– Tähän olisi voitu varautua jo keväällä, kun oli nähtävissä, että sähköstä voi tulla pulaa. Hintakatolla olisi estetty sähköyhtiöiden älyttömien voittojen keruu. Asia pystyttäisiin hoitamaan, jos siihen löytyisi tahtoa.

Salolaismiehen mielestä hintakatto pitäisi määrätä kuluttajahintaan.

– Sähköyhtiöille tarvitaan positiivinen ja negatiivinen vero, joka vaikuttaa suoraan sähkön myyntihintaan. Jos firma myy sähkön pörssiin yli määrätyn kattohinnan, valtio perii yli menevän osuuden verona, ja jos myyjä ostaa sähköä pörssistä kalliimmalla hinnalla, valtio korvaa rajan yli menevän osuuden yhtiölle, hän esittää.

– Sähköyhtiöt laskuttavat loppuasiakasta maksimissaan määrätyn hinnan kuten esimerkiksi 20 senttiä, joka jo kannustaisi säästämään sähköä sekin. Kattohinta voisi olla korkeampi kulutushuippujen aikaan.

Miestä korpeaa myös se, ettei maan huoltovarmuudesta ole piitattu:

– Vuonna 2019 tuhottiin toimintakuntoisia hiilivoimaloita, vaikka ne olisi voitu panna naftaliiniin ja ottaa käyttöön tarpeen vaatiessa.

Tuuli Jussila iloitsee talonsa kolmesta takasta, joilla saadaan lämmitettyä alakerta. Yläkerran makuuhuoneet lämmitetään sähköä kuluttavalla ilmalämpöpumpulla, jonka käyttöä on nyt rajoitettu. Jussilan mies oli valitellut viileyttä, kun makuuhuoneen lämpötila oli nukkumaan mentäessä 15 astetta.

– Kilowattitunnin hinta oli silloin 50 senttiä! Laitoin kellon soimaan puolen yön jälkeen, kun sähkö oli halvempaa. Käynnistin ilmalämpöpumpun ja kävin laittamassa lämminvesivaraajien sulakkeet päälle. Meille on tulossa sähkömies, joten pian voimme ajastaa ne.

Somerniemeltä Vantaalla töissä käyvä Jussila hymähtää työtovereittensa murheille: kaukolämpöön kytketyissä kerrostaloissa asuvat pääkaupunkiseutulaiset kauhistelevat, kun kolmen kuukauden sähkölasku on noussut 20 eurosta 50–60 euroon.

– Meillä jo marraskuun lasku oli 550 euroa.

Jussilan kaksilapsisen perheen määräaikainen 4,41 sentin sähkösopimus päättyi kesällä. Toistaiseksi voimassa ollut sopimus oli marraskuussa 23 sentissä, mutta olisi noussut 38 senttiin joulukuussa, jolloin perhe siirtyi pörssisähköön.

– Nyt kilowattitunnin hinta voi olla jopa 70 senttiä! Teen joulunpyhät töitä, koska jostainhan rahat on revittävä sähköön.

Salolaismies vaihtoi lokakuun alussa pörssisähköön, kun keväällä kuuden sentin tasolla olleen sopimuksen hinta olisi noussut 30 senttiin kilowattitunnilta.

– Ensimmäisen kuukauden aikana pörssisähkön keskihinta oli 16 senttiä, mutta joulukuussa hinta ei ole öisinkään laskenut alle 30 sentin.

Mies laskeskelee, että joulukuussa hänen nettoeläkkeensä menee kokonaan sähkön ja sähkönsiirron laskuihin, vaikka hän on alentanut huonelämpötilaa, lopettanut tiskikoneen käytön sekä vähentänyt suihkussa käyntiä ja pesukoneen käyttöä. Sauna lämpiää puilla kuten myös pesuhuoneen muuripata, josta hän ottaa pesuveden. Alkusyksyn mies valmisti ruokansa ulkona kaasugrillissä ja -muurikalla, mutta on sittemmin hankkinut keittiöönsä kaasuhellan.

– Nestekaasu vie noin 18 senttiä kilowattitunnilta.

Mies on estänyt varaavan vesikiertoisen lämmitysjärjestelmänsä termostaattiohjauksen ja lämmittää vain öisin ”halpojen” tuntien aikana. Huoneiden lämpötila on laskettu 23 asteesta 18 asteeseen.

– Illalla on jo kylmempää. Viime aikoina on ollut pakko nostaa varaajan lämmittämisen hintaraja 34 senttiin, jotta on saanut edes seitsemän tuntia lämmitettyä. Lämpökattilan täyteen varaukseen saaminen vaatisi yhdeksän tuntia.

Päivi Älli huomauttaa, että nykyistä järjenvastaista tilannetta on pohjustettu jo aiemmin myymällä Suomen sähköverkot sijoittajille.

– Nyt siitä sekoilusta maksetaan; Ukrainan sotaa ei voi syyttää kaikesta.

Kun sähkön hinta alkoi viime keväänä nousta, Tuuli Jussila ajatteli tilanteen helpottavan, kunhan Olkiluodon ydinvoimalan kolmosreaktori tulee käyttöön.

– Nyt ei ole mitään luottoa, saadaanko se tuottamaan ikinä.

Suomen ensimmäisen digitaalisesti ohjatun ydinvoimalan piti valmistua 2009, joten käyttöönotto on 13 vuotta myöhässä. Olkiluoto 3 tuottaisi viidenneksen Suomen sähköntarpeesta, jos se saataisiin toimimaan.

Kasvava paine vaatii kansanedustajilta toimia

Salon seutuun kytköksissä olevat kansanedustajat vakuuttavat ymmärtävänsä tilanteen kestämättömyyden ja lupaavat toimia sähkölaskujen kohtuullistamiseksi.

– Hallitus antaa pian eduskunnalle esityksen windfall-verosta. Sillä kerätään sähköyhtiöiltä ylimääräiset tuotot, joita voidaan rahoittaa eri toimenpiteitä, sauvolainen kansanedustaja Esko Kivaranta (kesk.) sanoo.

Kiviranta toteaa, että sähkön hintaa on alennettava merkittävästi tavalla tai toisella. Hän ei kuitenkaan innostu Viron-mallista, jossa sähköntuottaja on velvoitettu myymään sähköä viranomaisen määräämällä hintakatolla sähkönmyyjälle, joka myy sen perusteella sähkön edelleen kuluttajille.

– Virossa on käytännössä vain yksi, valtio-omisteinen sähköyhtiö. Siellä hintakatto voidaan asettaa käyttämällä valtion omistajaohjausvaltaa. Suomessa on huomattava määrä sähköntuottajia ja hintaa pitäisi säännellä vapailla markkinoilla, mikä tunnetusti on vaikeaa, Kiviranta sanoo.

Hän on kuitenkin valmis selvittämään asiaa perusteellisesti.

Salosta Turkuun muuttanut kansanedustaja Katja Taimela (sd.) huomauttaa hintakaton olevan ”verrattain kallis ratkaisuvaihtoehto”, mutta pitää sen säätämistä tärkeänä kuten Euroopan 17 maassa on tehty. Hänkin toteaa Suomen kirjavien sähkönmyyntitoimijoiden tekevän toteutuksesta vaikeaa.

– On ollut havaittavissa selkeää haluttomuutta valmistella ja selvittää eri vaihtoehtoja, Taimela sanoo.

Hänestä on selvää, että lisätoimia tarvitaan, kun tiedetään Olkiluoto 3:n viivästyvän edelleen.

– Hintoihin tarvitaan säätely- ja kompensaatiomalleja, joilla markkinahäiriöt voidaan minimoida. Valtion on tässä kriisissä tuettava myös yrityksiä, jotka vähentävät sähkön kulutustaan, Taimela painottaa.

Oppositiopuolueiden kansanedustajat muistuttavat kokoomuksen ja perussuomalaisten ottaneen kantaa asiaan jo alkuvuodesta, ja moittivat hallituksen estäneen hintakaton määrittelyn.

– On kestämätöntä, että esimerkiksi omakotitalon sähkölasku on jopa 40 euroa päivässä. Kannan suurta huolta myös yritysten ja maatilojen lisääntyvistä kuluista, salolainen kansanedustaja Mikko Lundén (ps.) sanoo.

Hän haluaa pikaisesti aikaan sähkön säästämiseen kannustavan hintakattomallin.

– Fossiilisten polttoaineiden, kuten kotimaisen turpeen käyttö on turvattava, kunnes on rakennettu riittävästi vakaata energiantuotantoa, esimerkiksi ydinvoimaa, Lundén toteaa.

Paimiossa syntynyt, Turussa asuva kansanedustaja Ville Valkonen (kok.) sanoo hintakaton asettamisen olevan hallituksen, Pohjoismaiden ja Euroopan unionin käsissä. Hän uskoo markkinamallin jonkinlaisen päivityksen syntyvän EU-tasolla tai kansallisesti.

– Sähkön tukkumarkkinoiden hintakaton asettamisen lisäksi täytyy irrottaa sähkön ja kaasun hinta toisistaan, pitää kaikki kotimainen tuotanto käytössä ja mahdollistaa kannattavat kulutusjoustot. On kevennettävä sähköyhtiöiden sähköpörssin vakuusvaatimuksia sekä edistettävä energiaremontteja ja pientuotantoa, Valkonen listaa.

Pitkällä aikavälillä hän haluaa edistää ydinvoiman lisärakentamista, nopeuttaa uusiutuvien energiamuotojen luvitusta, lisätä sähkönsiirtokykyä ja varastointimahdollisuuksia sekä kohtuullistaa siirtohintoja.

Hallituspuolueiden Kiviranta ja Taimela muistuttavat, että sähkön hinnannousun myötä on säädetty useita tukia, kuten sähkömenojen verovähennys ja Kelan maksama sähkötuki sekä sähkön arvonlisäverokannan alennus 24 prosentista 10 prosenttiin määräajaksi.

– Näiden toimien kestoa voidaan jatkaa ja niitä voidaan kehittää, Kiviranta huomauttaa.

Ensi vuoden verotuksesta voi tehdä vähennyksiä sähkölaskuista siltä osin kuin ne tammi–huhtikuussa ylittävät 2 000 euroa. Yli menevästä osuudesta voi vähentää 60 prosenttia, mutta enintään 2 400 euroa.