Koirien rekisteröinnille esitetty kymmenen euron maksua – tavoitteena rekisteröidä kaikki Suomen 700  000 koiraa

7

Koirien rekisteröinnille on esitetty kymmenen euron maksua ensi vuoden alussa voimaan astuvaan koirarekisteriin. Asiasta kertoo STT:lle erityisasiantuntija Anssi Welling maa- ja metsätalousministeriöstä.

Ruokaviraston ylläpitämä koirarekisteri astuu voimaan tammikuussa. Rekisteriin on määrä jatkossa kirjata kaikkien Suomessa vakituisesti oleskelevien koirien tunniste- ja haltijatiedot. Vastaavaa pakollista koirien viranomaisrekisteriä ei ole Suomessa aikaisemmin ollut.

Esitetty kymmenen euron maksu koskee erikseen jokaista rekisteröitävää koiraa ja niiden sähköistä rekisteröintiä. Jos rekisteröinnin tekee paperilomakkeella, esitetty maksu on Wellingin mukaan 19 euroa koiralta.

Koirien rekisteröintihinnat perustuvat ministeriön valmistelemaan Ruokaviraston maksuasetukseen. Asetus on tarkoitus hyväksyä vielä tämän vuoden puolella. Tarkkaa päivämäärää Welling ei osaa sanoa.

–  Ymmärtääkseni maksuasetus on kuitenkin todella pitkällä ja menossa tällaisena läpi, hän kertoo.

Wellingin mukaan asetuksessa esitetyt koirien rekisteröintihinnat ovat Ruokaviraston esittämiä. Ruokavirasto itse ei ole kertonut kaavailtuja hintoja ennalta julkisuuteen.

Sinänsä rekisterin hinnoittelu perustuu valtion maksuperustelakiin, jonka mukaan viranomaisten julkisten suoritteiden täytyy vastata toiminnan kokonaiskustannuksia.

–  Eli viranomainen ei saa tehdä perimillään maksuilla voittoa, vaan hinnoilla katetaan ainoastaan ylläpitokustannuksia, Welling toteaa.

Hän ei osaa tarkkaan sanoa, milloin ministeriön maksuasetus ollaan hyväksymässä.

–  Toivottavasti hyväksyntä saadaan mahdollisimman pian, Welling sanoo.

Ruotsissa rekisteröinti maksaa alle neljä euroa

Suomen koirarekisteriin kaavaillut hinnat ovat kalliimpia kuin esimerkiksi Ruotsissa. Siellä koirien rekisteröinti vastaavaan rekisteriin maksaa sähköisesti 40 kruunua eli tämän hetken valuuttakurssilla alle neljä euroa.

Welling ei tiedä, mistä hintaero Ruotsiin johtuu. Hän kuitenkin arvelee, että länsinaapurissa pidempään käytössä olleen rekisterin kustannukset eivät ole yhtä isot kuin Suomessa.

–  On mahdollista, että Ruotsissa rekisterin (perustamisen) alkukustannukset on kuoletettu eikä niistä tarvitse siellä enää huolehtia, Welling sanoo.

Suomen Kennelliitto sanoo tänään julkaistussa tiedotteessaan, että koirien rekisteröinnin tulisi olla edullista ja helppoa, jotta rekisterin tavoitteet saavutettaisiin.

–  Olemme huolissamme, että jos koiranomistajat kokevat koiran rekisteröinnin Ruokavirastoon hintavaksi ja hankalaksi, ei viranomaisrekisteriin ilmoiteta koiria, Kennelliiton hallituksen puheenjohtaja Harri Lehkonen sanoo tiedotteessa.

–  Rekisteri ei tällöin palvele alkuperäistä tarkoitustaan.

Tarkoitus suitsia pentutehtailua ja laitonta maahantuontia

Rekisteröinnin lisäksi Suomessa tulee vuodenvaihteessa pakolliseksi koirien mikrosirutus. Ajatus on, että mikrosirujen avulla koirat voidaan tarvittaessa yksilöidä ja tunnistaa koirarekisterin tietojen perusteella.

Toimet perustuvat maa- ja metsätalousministeriön asetukseen koirien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä. Asetus astui voimaan viime tammikuussa.

Tarkoituksena on muun muassa ehkäistä pentutehtailua ja koirien laitonta maahantuontia Suomeen.

–  Viranomaisrekisteri ei estä pentutehtailua tai koirien laitonta maahantuontia, mutta rekisteri voi olla viranomaisten apuna näiden ongelmien ehkäisemisessä, ylitarkastaja Terhi Jääskeläinen Ruokavirastosta sanoo viraston tänään julkaisemassa tiedotteessa.

–  Rekisteristä voi selvittää koiran historiatietoja, jolloin palvelu voi tarjota yhden työkalun esimerkiksi pentutehtailun tunnistamiseen.

Ruokaviraston mukaan Suomessa on noin 700  000 koiraa. Rekisteröintitiedot puuttuvat noin joka neljänneltä koiralta, virasto arvioi tiedotteessaan.

Koirien rekisteröintiä ja sirutusta valvovat kuntien eläinlääkärit ja aluehallintovirastojen läänineläinlääkärit. Myös ely-keskusten tarkastajilla ja Tullilla on valvontaoikeus silloin, kun koiria siirretään Suomen rajojen yli.

Jääskeläisen mukaan viranomaiset luottavat asiassa lähtökohtaisesti koiranomistajien ohjeistamiseen ja neuvontaan.

Vuoden alussa voimaan astunut laki eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä mahdollistaa kuitenkin myös sanktioiden määräämisen omistajille, jotka eivät rekisteröi koiriaan.

Varsinainen kiire koirien rekisteröimisellä ei vielä ole, sillä rekisteröinnille on varattu aikaa ensi vuoden loppuun asti.

Poikkeuksena ovat koirat, jotka syntyvät vuodenvaihteen jälkeen. Ne tulee ilmoittaa rekisteriin ennen luovuttamista uudelle haltijalle tai viimeistään kolmen kuukauden ikäisinä.

”Hyötyä sekä tutkimukselle että koiranomistajille”

Asetuksen mukaan koiranomistajien on itse huolehdittava koiriensa sirutuksesta. Mikrosirutus hankitaan yksityiseltä toimijalta kuten eläinlääkäriltä. Sirutuksen hinta perustuu kunkin toimijan omaan hinnoitteluun.

Eläinlääkäriyhtiö Evidensiasta kerrotaan, että pelkän sirutuksen hinta maksaa yhtiön klinikoilla tällä haavaa 70–80 euroa. Pelkkä sirutus on yksittäisenä toimenpiteenä kuitenkin harvinainen.

–  Meillä siru annetaan usein muun toimenpiteen yhteydessä, eläinlääketieteellinen johtaja Sanna Silvonmäki Evidensiasta kertoo.

–  Sirutus liittyy yleensä passin kirjoittamiseen tai rokotukseen, jonka kanssa tehdään aina terveystarkastus.

Silvonmäki uskoo, että koirarekisteriin ja pakolliseen sirutukseen suhtaudutaan alalla myönteisesti. Hänen mukaansa uudistus voi parantaa eläinlääketieteellisen tutkimuksen laatua Suomessa.

–  Lemmikkejä koskevassa tutkimuksessa on aina haastavaa verrata lukuja toisiinsa, koska milloinkaan ei voi tietää, mihin populaatioon niitä verrataan, Silvonmäki sanoo.

–  Jatkossa tiedämme tarkemmin, minkä kokoinen koirapopulaatiomme on. Lisäksi rekisterin avulla nähdään, minkä ikäisiksi eri rodut elävät. Data muuttuu ajan myötä huomattavasti tarkemmaksi.

Ruokaviraston arvion mukaan Suomessa on noin 200  000 siruttamatonta koiraa. Silvonmäen mukaan edessä olevaan urakkaan on Evidensiassa varauduttu.

–  Totta kai olemme pohtineet, miten tähän on varauduttava ja missä vaiheessa alkaa tulla ruuhkaa, jotta pystymme tarjoamaan sirutuksia asiakkaille mahdollisimman hyvin.

Osa koiranomistajista on Silvonmäen mukaan ihmetellyt, mitä hyötyä heidän lemmikkinsä rekisteröimisestä ja varustamisesta mikrosirulla on. Silvonmäki uskoo, että tavallisen koiranomistajan näkökulmasta uudistus voi esimerkiksi helpottaa kadonneen lemmikin löytymistä.

–  Viranomainen ei ole ehkä hirveän hyvin tiedottanut ja kertonut rekisterin hyvistä puolista koiranomistajille, Silvonmäki pohtii.

Eetu Halonen

7 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
J-N
2 kuukautta sitten

Missä on se tasa-arvo ja yhdenvertaisuus nyt ovat? Ne, joilla ei ole internet-yhteyttä syystä tai toisesta, maksavat enemmän. Tämä maa on niin kaksinaamainen kuin vaan voi olla.

Ja sitten kun koirat on saatu rekisteriin, niin ruvetaan perimään rekisterin ylläpitomaksua (luetaan koiraveroa) 20-50 per rekisteröity koira vuodessa. Ja kas kummaa, taas saa valtio uutta rahaa lahjoitettavaksi Saharan sadetutkahankkeeseen.

Koiran omistajat kuriin
2 kuukautta sitten
Reply to  J-N

Koirista pitäisi periä vuodessa 20 euroa per painokilo. Sen verran järkyttävän kokoisia jätevuoria koiranomistajat lemmikeillään kadun varteen tuottavat. Yleisesti ottaen keski-ikäiset miehet tuntuvat erityisesti välttelevän siivousvelvollisuutensa hoitamista.

Marko
2 kuukautta sitten

Sama homma ihmisille. Katsokaa missä kunnossa on ojanpenkereet ja kaupungin katujen vierustat. 100 euroa per kilo. Tulisi kassaan reilusti rahaa. Sen verran ovat suomalaiset ylipainoista kansaa.

Biologi maalta
2 kuukautta sitten
Reply to  J-N

Hieno juttu! Saatiinpa tähänkin mielipiteeseen ujutettua kehitysmaat ja niiden auttaminen. Ja ihan vähän tuota ilmastonmuutostakin…Aina kannattaa yrittää.

Kissarekisteriä odotellessa
2 kuukautta sitten
Reply to  J-N

Sillä arvioidulla seitsemällä miljoonalla eurolla siis vain pyöritetään sitä rekisteriä. Melkoiset vuotuiset ylläpitokustannukset. Eikö oikeasti kenelläkään ole mitään järkeä näissä suojatyöpaikkojen luonneissa ja konsulttifirmojen tukemisissa? Yksinkertainen rekisteri, ja ylläpitoon varataan siis miljoonia ja miljoonia vuosittain.
Mahdollista vain valtion virastossa. Yksikään yksityinen yritys ei saisi noin paljon rahaa käytettyä moiseen.

"VK"
2 kuukautta sitten

Juu ja melkoinen kädenojennus eläinlääkintäyrityksille. 80 euroa kertaa 200 000 vai mitä?

Marko
2 kuukautta sitten

Tässä artikkelissa on haastateltu Evidensian edustajaa. Heidän hintansa on joka hoidossa ja myös sirutuksessa valtakunnan kalleinta. Tuossa lafkassa on ykkösprioriteettina asiakkaan rahat. Hintoja vertaamalla löytyy kyllä halvempiakin vaihtoehtoja.