
Lakisääteisten menojen maksattaminen koululaisten vanhemmilla herätti pienimuotoista kohua Someron kaupunginvaltuuston maanantaisessa kokouksessa.
Juha Salo (kesk.) mainitsi puheenvuorossaan, että erään somerolaisen alakoulun opettaja oli pyytänyt luokkansa oppilailta kolmen euron maksua, jotta luokka voisi leipoa.
Someron sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholm kertoi kuulevansa asiasta ensi kertaa maanantain kokouksessa.
– Perusopetus on lakisääteisesti maksutonta. On terävöitettävä koulujen rehtoreille ja opettajille, ettei tällaisia leipomismaksuja voi kerätä, hän painotti.
Juha Salon näkemyksen mukaan Somerolle on pesiytynyt ”henki”, joka mahdollistaa tarvikkeiden maksattamisen vanhemmilla. Hänen mukaansa yläkoululaisten vanhemmilla on maksatettu esimerkiksi taskulaskimia, koska koululla ei ole ollut niitä tarjota.
Laura Nuotio (kok.) toivoi, että opettajille tarjotaan ennemmin porkkanaa kuin keppiä.
– On hienoa, että leivotaan. Meidän on kaupunkina tuettava moista toimintaa.
”On terävöitettävä koulujen rehtoreille ja opettajille, ettei tällaisia leipomismaksuja voi kerätä.”
Someron kaupunginvaltuusto hyväksyi kaupungin ensi vuoden talousarvioesityksen maanantaisessa kokouksessaan vähin soraäänin. Muutosesityksistä päädyttiin äänestämään vain kahdesti, ja ehdotus 10 000 euron määrärahasta Someron vesistöjen virkistyskäytön lisäämiseksi hyväksyttiin yksimielisesti.
Ryhmäpuheenvuoroissa jokainen valtuustoryhmä asettui tukemaan kaupunginhallituksen talousarvioesitystä.
– Vastaanottokeskus on Somerolle positiivinen asia, mutta se herättää myös epävarmuutta. Kauanko sota kestää, kuinka pitkään vastaanottokeskus on toiminnassa, kuinka pitkäksi aikaa ukrainalaiset jäävät Somerolle? Riitta Ryhtä kysyi keskustan ryhmäpuheenvuorossa.
Ryhtä, kuten monet muutkin valtuutetut, nostivat esille myös Someron oppimisympäristöselvityksen. Kaupungin sivistyslautakunta käsitteli selvitystä aiemmin joulukuussa, mutta yksimielisyyttä sen sisällöstä ei syntynyt.
Oppimisympäristöselvitystä oli tarkoitus perata valtuuston maanantaisessa kokouksessa. Lautakunta päätyi kuitenkin jättämään selvityksen pöydälle 7. joulukuuta.
– Epävarmuuden sijaan olisi ensisijaisen tärkeää saada valmiiksi suunnitelma siitä, miten kouluverkko pidemmällä tähtäimellä järjestetään. Tämä tieto on erityisesti hyvin tärkeä Oinasjärven ja Pitkäjärven asukkaille, Markku Mäki-Teeri totesi kokoomuksen ryhmäpuheenvuorossa.
Mäki-Teeri viittaa sivistysjohtaja Minna Mäkelä-Rönnholmin esitykseen, jossa 3.–6.-luokat siirrettäisiin Pitkäjärveltä Joensuun kouluun ja Oinasjärveltä Kirkonmäen kouluun vuosien 2026–2029 aikana.

Perussuomalaisten Matias Mäkinen toivoo ryhdikkyyttä sekä Suomen hallitukselta että Someron kaupungilta.
– Taantuma uhkaa, mahdollisesti lamakin. Kaupungin on kyettävä tukemaan asukkaitaan, mikäli vaikea maailmantilanne pitkittyy.
Mäkinen mainitsi perussuomalaisten ryhmäpuheenvuorossa, että naapurikunta Tammela siirtyy ensi vuoden elokuussa kokonaan maksuttomaan varhaiskasvatukseen. Hän ehdotti maanantain kokouksessa, ettei Somero perisi varhaiskasvatusmaksuja tammi- ja helmikuulta. Esitys kaatui äänin 16–19.
Sosiaalidemokraattien Antti Kotti mainitsi sote-uudistuksen hyödyttävän Someron kuntataloutta ainakin ensi alkuun.
– Negatiiviset vaikutukset näkyvät vasta myöhemmin, hän täsmensi.
Vuodenvaihteessa aloittavat hyvinvointialueet vuokraavat kunnilta sote-kiinteistöt vähintään kolmeksi vuodeksi. Vuokratulot tuovat Somerolle yli 213 000 euroa kuukaudessa.
– Onko tulo pysyvää vai tuleeko kiinteistöistä pitkälle tähtäimellä rasite, sitä ei voi vielä tietää, kaupunginjohtaja Sami Suikkanen pohti maanantaina.
– Yhteistyö kaupungin ja hyvinvointialueen välillä hakee vielä muotoaan. Oma arvioni on tällä hetkellä kuitenkin positiivinen, hän lisäsi.