Korona ruuhkautti ruukkikylät – SSS selvitti Mathildedalin ja Teijon matkailuyritysten ennätyksellisen liikevaihdon

Ruukkikylien matkailuyrittäjät takoivat viime vuonna yli kahdentoista miljoonan euron liikevaihdon, Salon Seudun Sanomien tekemä selvitys paljastaa. Ennätyksentekoa vauhditti koronaepidemia, joka sai matkailijat pakkautumaan Salon läntiselle rannalle.

– En usko, että toista sellaista vuotta tulee ihan äkkiä, Mathildan Marinan yrittäjä Maria Rantanen sanoo.
Suosiolla oli myös kääntöpuolensa, joka sai yrittäjät mietteliääksi. Mathildedal ruuhkaantui.
– Onko sekään enää kivaa, jos joutuu jonottamaan joka paikkaan. Voi äkkiä käydä niin, että se kääntyy itseään vastaan, Rantanen pohtii.

Tänä vuonna Kirjakkalan, Mathildedalin ja Teijon ruukkikylissä on palattu takaisin koronaa edeltävään vuoteen, ja nyt näköpiirissä voivat vuorostaan olla tavallista vaikeammat ajat.
– Mitään ei pysty ennustamaan, Hotel & Cafe Mathildedalin yrittäjä Krista Gustafsson toteaa.

Krista Gustafsson puhuu räjähdysvuosista 2020 ja 2021, jolloin matkailu Mathildedalissa paisui hallitsemattomasti. Gustafsson on käyttänyt räjähdystä vertauskuvana aiemminkin.
– Tämä kesä räjäytti potin, hän sanoi jo neljä vuotta sitten.
Mathildedalissa oli kesällä 2018 saattanut käydä 80 000 matkailijaa. Ehkä enemmänkin. Kukaan ei ollut ehtinyt laskemaan vieraita yksitellen.

Nyt ruukkikylien matkailusta on tarjolla tilastotietoa. Salon kaupungin elinkeinoyhtiö Yrityssalon tilaaman seurannan mukaan Mathildedalissa kävi viime vuonna yhteensä 225 720 ihmistä. Luku perustuu Telian Crowd Insights -palveluun, joka laatii tilastoa ihmisvirtojen liikkeistä mobiiliverkon avulla.

Kävijöiksi on laskettu suomalaiset, joilla on suomalainen matkapuhelinliittymä. Tilastoon on rekisteröity yli kahdenkymmenen minuutin oleskelu. Asukkaat ja säännölliset työmatkalaiset on karsittu luvusta pois.
–  Se oli matkailun ehdoton superkesä koko Salossa, kehittämispäällikkö Maija Pirvola Yrityssalosta hehkuttaa.
Vierailijoita tuli eniten Turusta ja Helsingistä.

Liikevaihto kertoo tuotteiden ja palveluiden myyntituotosta, josta arvonlisävero on vähennetty. Salon Seudun Sanomat keräsi tietoja Teijon alueen yritysten tilinpäätöksistä Suomen Asiakastieto Oy:n julkisesta verkkopalvelusta.

Haku pyrittiin rajaamaan yhtiöihin, joiden liiketoiminta perustuu suoraan tai välillisesti matkailuun, tai joille matkailu tuo merkittäviä tuloja. Yritysten liikevaihto vuonna 2021 oli vähintään kaksitoista miljoonaa euroa.

– Se on aika paljon, kun ottaa huomioon, että me kaikki olemme kuitenkin varsin pieniä, Krista Gustafsson arvioi.

Kyläläisten, kausiasukkaiden ja matkailijoiden osuutta ei yritysten tilinpäätöstiedoista pysty erottelemaan.
– Koronan takia monet kyläläiset eivät uskaltautuneet isoihin marketteihin ja käyttivät paikallisia palveluita. Myös iso joukko kaupunkien koronapakolaisia vietti enemmän aikaa mökillä, ja aurinkomatkat etelään jäivät tekemättä, kauppias Marco Pälikkö muistuttaa.

Pälikkö on luotsannut Teijon Kyläkauppaa kymmenen vuotta ja viime vuosi oli niistä hänen mukaansa paras.

Salon Seudun Sanomien keräämä aineisto ei ole kattava. Mukana on 25 yritystä, joiden joukosta puuttuu toiminimiyrittäjien lisäksi esimerkiksi kiinteistöyhtiöitä ja Airbnb-toimijoita, jotka vuokraavat mökkejä.

Joillain yrityksillä on liiketoimintaa myös muualla. Niiden osalta ruukkikylien osuus liikevaihdosta on arvio.

Kaikkien yritysten tilikausi ei myöskään ole sama kuin kalenterivuosi. Esimerkiksi Teijo Ski & Action Parkin tilikausi alkaa ja päättyy huhtikuussa. Yritys oli 4,8 miljoonan euron liikevaihdolla Teijon alueen matkailuyritysten lippulaiva.

– Korona vaikutti tosi hyvin, mutta me olemme riippuvaisia säästä, toimitusjohtaja Tapani Kakko huomauttaa.
Vertailun vuoksi voi mainita, että kaudella 2019–2020 yhtiön liikevaihto oli vain 1,7 miljoonaa.

Tällä hetkellä tykit syytävät lunta alkavaa laskettelukautta varten. Toisaalta Ski & Action Parkin liikevaihdosta hissit tuovat enää viidenneksen. Suurin osa yrityksen myyntituotosta tulee jo muista palveluista.

Teijon alueen ruukkikylät ovat saaneet nauttia suopeasta medianäkyvyydestä. ”Mathildedal on Suomen tunnetuin överisöpö pikkukylä”, Anna-lehti otsikoi viime vuonna.

Moni matkailija ajatteli väistävänsä väentungokset lähtemällä rauhaisaan ruukkikylään, jossa voi patikoida luonnon helmassa. Perillä odotti yllätys: pysäköintipaikat eivät riittäneet, ruokapaikkoihin, puoteihin, vessoihin ja jopa kansallispuiston tulentekopaikoille joutui jonottamaan.

– Ihmisiä tuntui tulevan massana mielettömiä määriä, Maria Rantanen kuvailee.

Kahviloista ja ravintoloista saattoi välillä loppua tarjottava. Pettyneimmät asiakkaat antoivat huonoa palautetta. Mielikuva ruuhkasta jäi elämään.
– Kaaos aiheutti sen, että vanhat asiakkaat eivät enää käyneet. Se oli huono merkki, Krista Gustafsson toteaa.
Matkailijoiden ryntäys sai yrittäjät huolestumaan.

Korona sekoitti ruukkikylät pariksi vuodeksi. Sää suosi matkailua tänäkin kesänä, mutta kävijöiden virta rauhoittui. Telian mobiilidatan mukaan Mathildedalissa on tänä vuonna käynyt 219 000 vierasta eli liki 7 000 vähemmän kuin viime vuonna.

– Tämä on ollut hyvä ja vilkas vuosi, mutta hallittavissa. Infrastruktuuri on riittänyt, asiakkaat ovat olleet tyytyväisempiä ja kaikilla on ollut mukavampi olo, Gustafsson sanoo.

Matkailuyritysten liikevaihto palannee vuoden 2019 tasolle, mutta käsillä on uusi vastoinkäyminen – kannattavuus.

– Tilanne on aika hurja, ja me olemme kaikki siinä samassa tilanteessa. Sähkön ja raaka-aineiden hinnat ovat nousseet huimasti, Matildankartanon yrittäjä Elina Rantamäki huokaa.

Matildankartano avaa ovensa näillä näkymin ehkä vasta toukokuussa. Kohonneita kustannuksia ei voi Rantamäen mukaan siirtää kuluttajien maksettavaksi.

– Tällä hetkellä pitää miettiä tosi tarkkaan, milloin voi edes olla auki. Palvelutarjonnan supistaminen ei ole kovin järkevää, mutta se on pakko, Gustafsson toteaa.

Ruukkikylien yrittäjät miettivät nyt hinnoittelussaan sitä, missä kohtaa kulkee asiakkaiden kipuraja.