
Salon keskustakorttelin vanhojen rakennusten purkutyöt saattavat alkaa yli satavuotiaasta Salon työväentalosta. Suur-Seudun Osuuskauppa osti kiinteistön Salon työväenyhdistykseltä miljoonalla eurolla kymmenen vuotta sitten.
– Meillä ei ole vielä minkäänlaisia rakennussuunnitelmia. Työväentalon kiinteistö on meille pitkän tähtäimen satsaus, SSO:n kiinteistötoimen päällikkö Ismo Louhi totesi tuolloin.
Liki 2 200 neliön tontti Vilhonkadun ja Annankadun kulmassa oli kiinnostanut osuuskauppaa jo 2000-luvun alkupuolelta saakka. Myynti kypsyi työväenyhdistyksessä pikkuhiljaa, ja se teki kaupat lopulta elokuussa 2012. Kauppahinta oli miljoona euroa.
Osuuskauppa oli jo tuolloin haudannut ajatuksen Kauppakeskus Plazan kolmannesta laajennuksesta eli niin sanotusta Plaza III:sta, jota oli visioitu työväentalon paikalle. Työväenyhdistykselle olisi varattu uudisrakennuksesta toimisto- ja kokoustilat joksikin aikaa.
Salon työväenyhdistys on ollut äkkirikastumisestaan vaitonainen alusta asti, eivätkä puheenjohtajat ole julkisuudessa kertoneet, mihin varoja on käytetty tai sijoitettu.
– Rahoja on käytetty yhdistyksen toimintaan hyvin harkiten. Huomattava määrä varoja on jäljellä, puheenjohtajuudesta marraskuussa luopunut Leena Ahonen-Ojala muotoilee.
Suur-Seudun Osuuskauppa sitoutui kaupanteossa aikanaan siihen, että toiminta työväentalossa voi jatkua uudisrakentamiseen saakka. Ahonen-Ojalan mukaan talossa on säännöllistä toimintaa viikoittain ja lisäksi sitä on vuokrattu muun muassa häitä ja syntymäpäiviä varten.
Työväenyhdistyksen on jatkossa mietittävä paljonko tilaa se vanhan talon tilalle tarvitsee.
Työväentalo on korttelin rakennuksista vanhin, muut kiinteistöt on rakennettu pääosin 1950- ja 1960-luvuilla. LähiTapiola Etelän pääkonttorin ulko-oven yläpuolella on pala salolaista radiohistoriaa.
Kuvanveistäjä Ben Renvallin veistämä reliefi Radion hengetär on vuodelta 1956. Reliefin nimi kertoo siitä, että Salora rakensi ja avasi Annankadulle ajanmukaisen radiotehtaan vuonna 1952. Kokoonpanolinjoilla ahkeroi parisataa työntekijää.

Salolainen Kauko Glans muisteli Salon Seudun Sanomissa vuonna 1997, että tehtaassa valmistui satoja radioita päivässä.
– Pojat pistivät nauhan alkupäässä raskaammat osat paikalleen. Sitten kokonaisuus käännettiin ylösalaisin ja naiset suorittivat kytkennän. Seuraavaksi pojat panivat laatikon kiinni, ja lisäsivät kovapuhujat ja kankaat. Vielä kone katsastamoon, pahvilaatikko päälle ja radio rautatieasemalle.
Tehtaassa kehitettiin myös Suomen ensimmäiset ula-radiot.
Toukokuussa 1957 salolaiset pääsivät ostoksille Salon ensimmäiseen tavarataloon. Sitä pidettiin niin hienona, että tavaratalon sisäkuvat kelpasivat vuoden 1957 Brysselin messuille esittelemään Suomen moderneinta liike-elämää.
Tavaratalon nimestä järjestettiin yleisöäänestys, jossa salolaisten ehdotuksia olivat muun muassa Salos, Keskisalo ja Lasihovi. Osuuskaupan hallintoneuvosto oli kuitenkin perin varovainen ja valitsi nimeksi SSO:n tavaratalo. Se vaihtui Sokokseksi vasta vuonna 1974, jolloin kiinteistön julkisivu uusittiin kokonaan sellaiseksi kuin se on tänäkin päivänä.
Suur-Seudun Osuuskaupan, OP Lounaismaan ja LähiTapiola Etelän hanke ei ole ensimmäinen, kun Salon keskustassa suunnitellaan mittavia purku- ja rakennustöitä. Kaupunkilaiset hätkähtivät syksyllä 2007, kun kiinteistöneuvos Jorma Nieminen haki kaupungilta lupaa seitsemän rakennuksen purkamiseksiHorninkadun ja Rummunlyöjänkadun välistä.
Nieminen toivoi, että liki 4 000 neliön tontilla olisi päästy rakentamaanjo seuraavana kesänä.Olisi tullut helppokulkuisia asuntoja ikäihmisille, kauppagalleria ja viherpihoja. Rakennushanke olisi Niemisen mukaan maksanut noin kolmekymmentä miljoonaa euroa.
Kaavamuutoksesta ja Kastun talon kohtalosta Helsingintiellä paisui vuosien vääntö. Kiinteistöneuvos kyllästyi ja ilmoitti tammikuussa 2010, ettei hän rakenna ”sille alueelle koskaan mitään.”
Lähteet: Salon Seudun Sanomien arkisto, Harri Kalpan Saloran viisi vuosikymmentä (1977) sekä Kari Alifrostin Salon Seudun Osuuskaupan historia (2005).
Tämä on nyt vielä ryhdissään oleva kiinteistö ainakin ulkoa katsottuna.
Toisin kun Turuntien varressa olevat mörskät.
Eihän tuolla talolla köyttöä ole VPK:n talo on ihan eri asia, siihen älkää koskeko ja Mariankadulla olevat vanhat puutalot.
Näyttääpä olevan sen sortin kohteita, että kumma on jos saa purkaa.
Kyllä radiotehdas on purettu jo yli 30 vuotta sitten ja tuo rakennus rakennettu myöhemmin. Radioiden jälkeen paikalla oli ns. käämitehdas joka siirrettiin 1970-luvulla Uuteenkaupunkiin Salcompiin.
Todennäköisesti kukaan ei pistä hanttiin nähtyään lämmityslaskut. Remonttiakin pitäisi aikanaan tehdä.
Surullista jos puretaan. Salolaiset eivät arvosta historiaansa.
Meillä on historiaa riittämiiin Nakilan mäessä.
Tasaiseksi vaan mörskät keskustasta. Uutta ja uljasta sijalle.
Missä on Nakilan mäki?
Toivottavasti uudet piirtää sama arkkitehti kuin Linjurin, oikea helmi.
Turha häly asiasta. SSO on maksanut punaisesta majasta noin miljoona euroa jo vuosia sitten. Purkuun vaan. Toivottavasti polttopuut menevät niitä tarvitseville aatteen mukaan.