Kolaritilastot kielivät, ettei valkohäntäpeurojen määrä ole Salon alueella vähentynyt toistuvista ennätysjahdeista huolimatta. Riistakeskus on huolissaan.
”Monin paikoin metsästäjät raportoivat, että peurakanta on vähentynyt. Kolaritilastot eivät kuitenkaan tue käsitystä, sillä kolarimäärät ovat samoissa luvuissa tai jopa kasvaneet viime vuoteen verrattuna”, riistakeskus Varsinais-Suomi kertoi tiistaina.
Esimerkkeinä tiedotteessa mainittiin Salon seutu sekä maakunnan läntiset alueet valtatien 8 tuntumassa Turusta Laitilaan.
– Tästä me olemme huolissamme. Kolaritilasto on aika lahjomaton. Se kuvaa parhaiten peurakannan kokoa laajalla alueella, Varsinais-Suomen riistapäällikkö Jörgen Hermansson sanoo.
Aikaisempien vuosien ennätysjahdeista huolimatta Salossa on ajettu yhdeksän kuukauden aikana viisikymmentä peurakolaria enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana.
Riistakeskus lähetti maakunnan kaikille metsästyksenjohtajille ennen joulua paimenkirjeen, jonka sisältö oli sama kuin nyt julkisuuteen lasketun tiedotteen. Peurajahti laahasi joulukuun alussa viime vuotta jäljessä, vaikka paikoin olikin luvassa ennätyksellisiä saaliita.
Metsästäjät ovat Hermanssonin mukaan alkaneet nyttemmin kiriä, mutta saalisluku on edelleen pienempi kuin viime vuonna samaan aikaan.
– Työmaata on vielä jäljellä, eikä ote saa nyt lipsua, Hermansson patistaa.
Riistakeskus on jo vuosia tavoitellut peurakannan kasvun taittamista. Pyyntilupien määrä on lähes kaksinkertaistunut neljässä vuodessa. Tälle kaudelle Varsinais-Suomeen on myönnetty yli 24 500 pyyntilupaa. Yhdellä luvalla saa kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa.
– Metsästysseuroilta on tullut viestejä, että peuramäärä olisi vähentynyt. Hyvä niin, mutta miksi kolarimäärät eivät sitten vähene, Hermansson huomauttaa.
Varsinais-Suomessa on yhdeksäntoista riistanhoitoyhdistystä. Niistä vain yhdeksän alueella kolarit näyttävät tänä vuonna vähentyneen. Yksi niistä on Loimaan seutu, joka on ollut maakunnan vahvinta peura-aluetta.
– Siellä ei päästä samoihin kaatomääriin kuin viime vuonna, mutta myös kolarit näyttävät laskua. Voi ajatella, että siellä menee niin kuin kuuluukin.
Hermansson muistuttaa kuitenkin, ettei peurakantaa voi arvioida yhden kylätien, metsästysseuran tai edes yhden riistanhoitoyhdistyksen alueella. Pitää ajatella isoa kokonaisuutta.
– Paikalliset erot ovat suuria. Mitä pienempi alue, sitä epäluotettavampi tilasto.
Salossa toimii kolme riistanhoitoyhdistystä. Salon seudun, Perniön seudun ja Kiskon piirin riistanhoitoyhdistysten alueella pitäisi ampua vielä yli 1 300 valkohäntäpeuraa. Suurin urakka on edessä Kiikalassa, Kiskossa ja Suomusjärvellä. Siellä oli eiliseen mennessä kaadettu yhteensä 870 valkohäntäpeuraa, kun tavoite on vähintään 1 500 eläintä.
Aikaa on 15. helmikuuta saakka.
Peurakolarien määrä Perniön seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella Perniössä ja Särkisalossa on tänä vuonna kasvanut liki 23 prosenttia viime vuodesta.
– Tätä olemme ihmetelleet. Tietyillä alueilla peurakanta näyttäisi pudonneen, mutta Perniön keskustan ja aseman ympärillä peuroja liikkuu koko ajan, Perniön seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Kimmo Salmi sanoo.
Salmi arvelee, että sudet ja ilvekset ajavat peuroja liikkeelle.
– Peuroja liikkuu entistä enemmän taajamissa ja taajamien liepeillä. Petopaine näyttäisi aiheuttavan peuroissa levottomuutta, eivätkä peurat pysy alueilla, missä ne ovat ennen vanhaan pysyneet.
Salmi kuitenkin huomauttaa, että tutkittua tietoa asiasta ei ole. Perniön seudulla on kaatamatta vielä yli 280 valkohäntäpeuraa.
– Tavoite on saada ammuttua se määrä, mikä pitääkin, mutta kaikilla alueilla se ei välttämättä onnistu, Salmi toteaa.
Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Marko Perkkiö miettii hänkin, mistä johtuu peurakolarien yli 23 prosentin kasvu yhdistyksen alueella.
– Muuta selitystä ei oikein ole kuin se, että peurakanta ei ole vähentynyt. Peurakolareita on niin paljon, että peurojakin täytyy olla paljon.
Salon seudun riistanhoitoyhdistyksen alueella Halikossa, Kuusjoella, Muurlassa, Perttelissä ja Salossa on tähän mennessä ammuttu valkohäntäpeuroja enemmän kuin viime jahtikaudella.
Luonnonvarakeskus Luke tekee arvion valkohäntäpeurakannasta metsästyskauden jälkeen keväällä. Varsinais-Suomen peurakannan Luke on arvioinut lähes joka vuosi alakanttiin.
Tämä on vakuutusyhtiöiden ja valtion välinen asia. Jos metsästäjille alettaisiin maksaa kaatorahaa peuroista, niin motivaatio rämpiä metsissä vuoden pimeimpään ja kylmimpään aikaan kasvaisi aika paljon. Yhden peurakolarin aiheuttamat kustannukset maksavat aina useita tuhansia euroja.
Eurot ovat paras motivoija. Pitää muistaa, että riistavahingot maksetaan kokonaisuudessaan valtion kassasta. Eli me veronmaksajat ne maksetaan. Maksimissaan 100 euroa kaadettua peuraa kohti ei olisi liian kova hinta valtiolle.
Kai niitä peuroja on, jos emä tekee joka vuosi kaksi vasaa. Vaikka näistä toinen kuolisi, niin kanta vain vahvistuu. Enemmän metsästäjiä, enemmän lupia.
Kyllä asukkaat näkevät, koska peuroja on liikaa, kun ne kävelevät pitkin pihoja. Ja useampi laumassa. Eivätkä pelkää ihmistä.
Peurat kuljeksivat ihmisten pihoissa ja pelloilla hakien jonkinlaista turvaa niiden perässä liikkuvilta susilta. Pyssymieskän ei voi asutuksen lähellä ampumaan tulla, sitä tuskin peura ymmärtää. Pihassa ja puutarhassa ei ole toivottu vieras, kun syö ja riipii kukat ja pensaat.
Peurat tulevat pihoille, kun niitä on liikaa, petoeläimiä on liian vähän. Eikö Metsästäjäliitto ilmoittanut kannan olevan hallussa, kun pelästyivät Luonnonsuojeluliiton ehdotusta julistaa valkohäntäpeura haitalliseksi vieraslajiksi. Voisi saada muutkin ampua heidän korvamerkittyjä lihojaan.
Kannan säätely on epäonnistunut, ja koko laji pitäisi hävittää Suomesta.
Susi? Olen asunut Halikossa yli 50 vuotta, ikinä en ole sutta nähnyt, peuroja näen joka päivä. Ehkä syy on siinä, että peuroja on liikaa, ei siinä että menevät petoja karkuun.
Ennemmin ihminen on asuttanut kaikki metsät täyteen, ja Halikossa kulkee moottoritie ja rautatie. Ehkä näillä on myös tekemistä, miten eläimet jakaantuvat eri alueille. Susia saisikin olla vähän enemmän, koska metsästäjät eivät saa peurakantoja kuriin.
Ja sanotaan näin, valkohäntäpeura ei kuulu Suomen luontoon, susi kuuluu.
Täytyy lopettaa ilveksen kaatoluvat. Asia on näin yksinkertainen.
Artikkelissa arvellaan lisääntyneen petokannan pitävän peurat liikkeellä, ja tämä kasvattaa onnettomuusriskiä. Ihan hyvä veikkaus. Toinen syy voi olla koronasulun jälkeen vähentyneet rajoitukset sekä etätyöt, ja näistä johtuva liikennemäärien kasvu. Peurakantaa tuskin on vielä onnistuttu ainakaan merkittävästi leikkaamaan, mutta kasvu lienee pysähtynyt. Onneksi tässä tilanteessa ovat loppuneet maallikoiden typerät puheet liian helposta metsästyksestä houkutteluruokintojen avulla. Kun huomioidaan todellisuus, jossa aikaa metsästykseen kuluu useampi tunti per kaadettu peura ja saaliin käsittelyssä vielä helposti 6-8 tuntia lisää, saavat maallikotkin käsityksen peurakannan vähentämisen eteen tehtävästä työmäärästä. 5-10 kaadetun peuran jälkeen saattaa perheellisellä olla muutakin ohjelmaa tiedossa. Suomen luonnonsuojeluliiton esityksessä on tarkoitus korvata valkohäntäpeura tätä… Lue lisää »
Saksanhirvi on jo levinnyt Suomeen. Peuran kaatamiseen menee tuo kymmenen tuntia, kun metsästäjien keski-ikä on yli 70 vuotta.
Saksanhirvi tosiaan on jo levinnyt Suomeen, mutta on tuskin lisääntymiskykyinen ainakaan vielä. Luonnonsuojeluliiton esityksessä olikin ajatuksena auttaa saksanhirven yleistymistä täällä. Siksi esitys oli järjetön.
Suhtautumisesi eläinten tappamiseen näköjään vaihtelee, kun viimeksi et pitänyt supikoirien hävittämistä tarpeellisena. Nyt kaikki valkohäntäpeurat saisi tappaa. Petoeläimethän eivät siihen pysty. Biologiassa tuskin on mahdollista, että saalistajat tuhoavat saaliseläinkannan kokonaan, joten ihmisen apua tarvitaan. Mutta tietämyksesi metsästyksestä on kovin heikko, jos pidät metsästäjien keski-ikää syynä peuran metsästykseen kuluvaan aikaan.
Valkohäntäpeura on tuontilaji. Suomen sudet tai ilvekset eivät kuole, jos laji poistetaan.
Kerrankin ollaan samaa mieltä. En vain ymmärrä, mihin nuo itsestäänselvyydet liittyvät.
Eihän se pidä paikkaansa, että lisääntynyt ilveskanta ajaisi peuroja liikkeelle. Eivät ilvekset aja peuroa. Ilves on yksinäinen saalistaja, joka kyttää saalista ja nappaa. Ilveksen vaikutus on mielestäni positiivinen. Se verottaa peurakantaa ja on muuten suhteellisen harmiton, metsään eksyneet kissat se voi saalistaa, mutta sekin on positiivista. Ilveskantaa kuitenkin verotetaan niin sanotulla kannanhoidollisella metsästyksellä, etteivät verottaisi peurakantaa. Onko tässä mitään järkeä, kun peuroja on liikaa? Susilaumat varmaan liikuttavat peuroja, sitä en tiedä miten. Eikö tuolla riistakeskuksella ole tietoa, että peurakolarit voisi suhteuttaa liikennesuoritteeseen, ettei tarvitse pohtia jotain koronan vaikutusta kolarimääriin? Peurojen metsästys on luvanvaraista, ja luvilla on jokin hintakin. Lupajärjestelmän tarkoitushan… Lue lisää »
Petoeläimistä puhuinkin. Mutta saaliseläimenä peura voi saada vihiä ilveksen oleskelusta alueella. Silloin peura varmasti lähtee liikkeelle, vaikkei välittömän saalistusuhan alaisena olekaan. Toki petoeläinten vaikutus peurakantaan on ainakin teoriassa positiivinen. Käytännössä metsästyskoirien käyttö vaikeutuu susien yleistyessä. Se puolestaan heijastuu moneen muuhunkin asiaan kuin peurajahtiin. Tätä muut kuin metsästäjät tuskin osaavat edes ajatella. Petojen osuus metsästäjien kaatamiin peuroihin verrattuna on olematon, joten en pidä petoeläinten määrän kasvua ratkaisuna ongelmaan. En varsinkaan tällä seudulla, jossa on jo useita susien reviirejä. Susien kokonaismäärän kasvun potentiaali on siellä, missä susia ei vielä ole. Ilveskantakin on kasvussa, mutta peuratilannetta se ei ole helpottanut. Kaatolupia on käytössä… Lue lisää »
Viime metsästyskaudella annettiin vähän yli 300 ilveksen kaatolupa. Tällä kaudella vähän alle 300. En pidä sitä vähäisenä. Tämä ilvesmäärä tappaisi ruuakseen vähintään 1 000 peuraa vuodessa. Laskuopin mukaan se tekee 10 000 peuraa kymmenessä vuodessa. Pitääkö joku tätä määrää vähäisenä? Ilves on tietysti metsästäjille mieluisempi saalis, siitä tämä selitys johtuu.
Metsästäjät ampuivat viime vuonna 70 000 peuraa.
Kerro kuinka monta peuraa tai kaurista yksi ilves tappaa vuodessa? Siihen ei riitä kolme niin kuin kirjoitin. Tappaako ilves syödäkseen 10 peuraa vuodessa, taitaa luku olla sopivampi. Ihminen vain tappaa ilveksiä, kun se on mukavaa, tappajien mielestä.
En osaa sanoa, montako peuraa ilves tappaa. Ravintoon kuuluu paljon muutakin kuin peuroja, mm. jäniksiä ja lintuja.
Yhden näkemäni tutkimustuloksen mukaan petojen osuus olisi noin 10 prosentin suuruusluokassa. En kuitenkaan osaa sanoa, mikä tutkimus oli kyseessä. Hakukoneella tulos voisi löytyä.
Olen samaa mieltä. En ymmärrä miksi ilveksiä metsästetään. Eli kyse ei siis ole mistään kannanhoidosta, vaan lupia myöntävien viranomaisten ja metsästäjien hyvä veli -systeemistä. Tarjotaan joillekin harvinaista trofeeta seinälle. Ilves kun on kuitenkin tehokas peurojen vähentäjä.
Muutenkin tuo Suomen metsästyslupakäytäntö vaikuttaa pienten piirien pyörimiseltä. Metsästysseuroilla on käytännössä historiallinen monopoli metsästämiseen.
Kauriita saisi metsästää, mutta eipä juuri näy seurojen ulkopuolisia kaurisjahdissa. Kynnelle kykenevät lienevät jo seuratoiminnassa mukana, joten peuralupien vapauttaminen ei toisi juuri uusia metsästäjiä mukaan toimintaan. Toisaalta, miksi metsästysoikeuden haltija ei liittyisi seuraan, koska samalla saisi paremmat puitteet toiminnalle.
Voin kertoa, että tavallisessa keittiössä ei peuran käsittely ilman parisuhdeongelmia onnistu.
Metsästäjien hyvä veli -verkosto tuntuu käyttävän samoja argumentteja kuin USA:n asejärjestö. Tulokset puhuvat puolestaan, ne ovat huonoja.
Peuratilanne kieltämättä on päässyt huonoksi. Tilannetta kuitenkin yritetään korjata, kaatomäärien raju kasvu kertoo siitä selvää kieltään.
Oliko sinulla esittää parempia ratkaisuja tilanteeseen? Kauriin osalta on näyttöä siitä, mitä lupien vapauttamisesta seuraisi.
Lampurit vaativat ilvesten metsästystä. Ilveksen tai jopa suden näkökulmasta aidattu lammas on yhtä kuin katettu ateria.
Sudet eivät hirveästi syö niitä lampaita. Susi harjoituttaa poikasillaan saalistusta lampailla, siksi ne on löydettäessä raadellun näköisiä. Laumanvartija on hyvä vaihtoehto, siellä kun seisoo Kaukasian koira aitauksessa, niin eipä susi juuri sinne mene.
Missä on auton kuljettajan vastuu? Onko aina pakko ajaa maksiminopeutta kelistä ja paikasta riippumatta? Pälpättää puhelimeen ja vilkuilla somea ajon aikana?
Lisääntyneeseen kolarimäärään kannattaisi hakea syitä myös kuljettajista ja huonontuneista ajotavoista.
Ei ole mitään näyttöä siitä, että ajotavoissa olisi tapahtunut tilanteen selittävä muutos.
Liikenneturvan mukaan eläinten määrä korreloi voimakkaasti kolareiden määrän kanssa. Nyt tosin viime vuosina koronan vaikutuksella liikennemääriin saattaa olla osansa, koska muutokset ovat olleet poikkeuksellisen suuria.
Totta tuokin. Kännykkään puhujia on havaittu viimeksi tänään iltapäivän runsaamman liikenteen aikaan. Peuroja näin viimeksi taajamassa noin kaksi viikkoa sitten.
Koti-ikkunasta kuitenkin mukava silloin tällöin katsoa valkohäntäpeuroja metsämaisemassa. Varovaisuutta autoiluun myös.
Peurojen ruokintamäärät ovat monessa kohtaa ylläpitoruokinnan tasoa, eivät houkutusruokintaa. Kun kuormakaupalla ruokitaan, niin populaatio vaan kasvaa. Pelloilla on lisäksi paljon heinä- ja muuta kasvustoa, jota voi ohuen lumipeitteen alta syödä. Peurat eivät siis kuole, vaikka jättäisi ruokkimattakin.
Houkutusruokinta kyttäyspaikoilla on metsästäjille työlästä, mutta niin pitäisi menetellä, että herkkuja tarjoamalla (mittana: esim. ämpäri tai kaksi) ja kyttäyspaikalta säännöllisesti ja useampia kerralla ampumalla määrä lähtisi laskuun.
Ja kyllä niitä valtapukkeja voi ampua myös heti jahdin alussa, koska totuus vaan on, etteivät ne eläimetkään lisäänny ilman urosta.
Peurat ja kauriit tunkevat taajamiin ruuan perässä, eivät susien ajamina. Maaseudulla kun peurakanta on jo niin vahva, että ruokaa ei riitä kaikille. Saaristossa kuulemma puutarhat on jo syöty kaljuiksi, mikään ei kasva, kun peura popsii kaiken.
Pitää yrittää jo muita keinoja kuin metsästys. Yksi ikääntynyt ukko ei jaksa montaa iltaa siellä passipaikalla. Metsästysvietti kun on tyydytetty jo sen yhden elikon ampumisella pitkäksi aikaa. Voiko niille peuroille syöttää vaikka jotain lisääntymistä estävää aineitta?
Susikeittoa, tehokas pöperö. Peurat katoavat ulkoavaruuteen tai eri ulottuvuuteen.
Kuljemme mökille Turun Kakskerran saaren kautta. Siellä paikalliset ovat aivan kypsiä peuroihin ja kauriisiin. Syövat pihalta kaiken, mitä ei ole aidattu. On siellä metsästysseurakin, mutta ilmeisen tehoton. Eikä siellä aina ole noudatettu 150 metrin sääntöä, kun saari on aika tiheään rakennettu.
Ihmettelen miksei Puolustusvoimat tarjoa apuaan. Sehän olisi todellisuuden tuntuista koulutusta, väijytään ja ammutaan liikkuvaan maaliin kovilla. Eiköhän RK95 kiikaritähtäimellä siihen sovellu. Etenkin teurastusvaihe voisi myös muuttaa joidenkin innokkaiden asenteita.
Voisiko nyt ihan ensimmäiseksi aloittaa siitä, että kielletään peurojen talviruokinta? Ja jos peuran ja kauriin metsästys ei kiinnosta riittävästi nykyistä jahtiporukkaa, niin voisiko sen metsästyksen vapauttaa muillekin kiinnostuneille? Jos nämä eivät auta, niin löytyisikö jostakin virus, joka tappaisi kannan, jos ei nyt ihan sukupuuttoon, niin ainakin verottaisi sen minimiin?
80 % peuroista ammutaan ruokintapaikalta, joten ruokintakiellon seurauksena olisi todennäköisesti kannan nopea kasvu kaatomäärien jäädessä nykyistä selvästi pienemmäksi. En jaksa uskoa, että ruokinnan lopettaminen kompensoisi metsästyksen vähentymistä. Lisäksi ruokinnoilla käyvät muutkin eläimet ja linnut. Kuten ylempänä olevissa vanhemmissa kommenteissani totesin, kauris ei vaadi kaatolupia. Silti seurojen ulkopuolisia ei näy sitä metsästämässä ja kanta jatkaa kasvuaan. Olisiko sinulla edellytykset osallistua metsästykseen vai huuteletko vain muita talkoisiin? Tarvitaan luvallinen ja tarkoitukseen soveltuva ase, ampumataito (varusmieskoulutuksesta periytyvät ajan kultaamat muistot ei riitä), luvallinen metsästyspaikka, tilat ja taito käsitellä riistaa (nylkeminen, perkeiden jätehuolto, ruhon riiputus, paloittelu, jauhatus ja pakkaaminen vakuumiin) sekä paljon muuta. Vähäisimpänä… Lue lisää »