Teeriharjun tanssilavaa Salontien varressa Somerolla pyörittävässä Häntälän Maamiesseurassa seurataan huolestuneena sähkön hintakehitystä.
– Energian hinnannousu on merkittävää ja se on nostanut talon ylläpitokustannuksia voimakkaasti. Kasvaneet kulut rasittavat yhdistyksen taloutta, puheenjohtaja Matti Hämäläinen toteaa.
– Meillä on markkinalähtöinen sopimus, johon sähkön tukkuhinta vaikuttaa. Sähköstä oli tänä vuonna lokakuun loppuun mennessä maksettu jo noin 7 000 euroa.
Sähköä kuluu etupäässä valaistukseen, äänentoistoon ja kylmälaitteisiin. Teeriharjun lämmitys hoituu pääosin öljyllä.
– Sähkön lisäksi öljyä kuluu siis iso määrä, Hämäläinen huomauttaa.
Teeriharjun sisälämpötilaa ei ole laskettu.
– Olemme jo useina vuosina laskeneet lämpöjä säästämiseksi tilaisuuksien välillä, kun talo on tyhjillään, Hämäläinen kertoo.
Matti Hämäläinen painottaa, että tanssilavan toimintaa jatketaan läpi talven, jos vain kävijöitä riittää.
– Lippujen hintaa ei ole tarkoitus nostaa. Tärkeintä on, että asiakkaita käy, hän korostaa.
Teeriharjun perinteikäs tanssitalo liikuttaa talvikaudella väkeä keskiviikon päivätansseissa ja perjantain iltatansseissa. Sunnuntaisin Teeriharjulla pelataan bingoa. Taloa vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin, ja siellä on pidetty vuosittain muun muassa isot asemessut.
Yksityistilaisuuksien järjestämisintoon sähkönhinta ei ole merkittävästi vaikuttanut.
– Koronapandemialla oli isompi vaikutus kaikkeen, Hämäläinen huomauttaa.
– Vuokria on jouduttu hiukan korottamaan kustannustason ja erityisesti energian hinnannousun takia.
Somerolainen urheiluseura Esa järjestää kesäisin tansseja, konsertteja ja muita tapahtumia Salontien varressa Esakalliolla. Tanssilavan sähkölaskut olivat viime vuonna yhteensä noin 8 000 euroa sisältäen sähkön siirron ja arvonlisäverot.
Talvisinkin Esakalliolla pidetään pari huonetta lämpimänä, koska saunatiloja vuokrataan ympäri vuoden. Ne ovat myös urheiluseuran omien jaostojen käytössä.
– Vanha sähkösopimus on voimassa helmi–maaliskuuhun. Se katkeaa juuri ennen seuraavan tanssikauden alkua. Jo nyt on kaupattu jatkosopimuksia, mutta niihin ei olla tartuttu, koska hinnat ovat älyttömät, lavaisäntä Hannu Heikkilä huomauttaa.
Hän arvioi sähkön olevan edullisempaa, kun kylmin vuodeaika alkaa olla ohi uuden tanssikauden alkaessa. Kesällä sähköä vievät kylmäkoneet ja esitystekniikka.
– Kesällä meillä sähköä kuluu enemmän kuin talvella ja käytössä on suurempi sulake. Isot bändit tarvitsevat paljon sähköä. Jos sähkön hinta moninkertaistuu, se alkaa vaikuttaa seuran talouteen, Heikkilä toteaa.
Somerniemen VPK pitää Somerolla Helsingintien tuntumassa kesälava Ämyriä. Lavaisäntä Marko Sirro kertoo sähkösopimuksen olevan samalla tapaa markkinalähtöinen kuin Teeriharjulla.
– Viime kesä onnistui hyvin taloudellisesti ja saimme palkintoja. Yks sun toinen lava miettii lopettamista, mutta meidän ei tarvitse sellaista ajatella.
Ämyrillä ei ole lämmitystä. Kylmäkoneet ovat Ämyrin suurin sähkökuluttaja.
– Valotkin ovat ledejä, eivätkä kuluta paljon sähköä. Totta kai sähkön hinta vaikuttaa meilläkin kuluihin, mutta se ei ole niin suuri menoerä kuin monilla muilla. Meidän ei esimerkiksi tarvitse lämmittää läpi talven kuin vessoja putkistojen takia, Sirro toteaa.
Teeriharjulla 6.12. klo 13 Juha Simola, 7.12. klo 13 Putkiratio, 9.12. klo 19 Kyösti Mäkimattila & Varjokuva sekä Albert Salminen & The Gallants.
Somero jäähalli hyötyy kaupungin ennakoinnista
Someron Jäähalli Oy:n toiminnanjohtaja Teemu Heinonen kehuu paljon sähköä kuluttavan harrastuspaikan sähkösopimusta.
– Someron kaupunki on osallisena jäähalliyhtiössä ja siellä on oltu fiksuja eli toimittu heti, kun sähkönhinnannousua on alettu ennakoida, Heinonen kiittää.
– Kaupunki kilpailutti sähkön, ja saamme sitä nyt tosi sopivaan hintaan. Kilowattitunti maksaa 5–6 sentin verran. Sopimuskausi on kaksi vuotta. Sen aikana tulee joitain korotuksia, mutta ne eivät ole merkittäviä.
Someron jäähalli kuluttaa sähköä noin 500 megawattituntia vuodessa.
– Reippaasti sitä menee. Jäähallin kuukauden sähkönkulutuksella lämmittäisi kahdeksan omakotitaloa. Viime kesäkin oli tosi lämmin vielä elokuun alussa, jolloin jää tehtiin, Heinonen huomauttaa.
– Jää pidetään hallissa huhtikuun puoliväliin asti, jonka jälkeen alkaa rullakiekko. Siinä ei kulu sähköä kuin ilmastointiin ja valaistukseen. Heinäkuussa on huoltotauko.
Heinonen toteaa, että jäähallin sähkön kulutusta lisäävät yli 20 vuotta vanhat koneet. Niihin on vaihdettu kompressoreja ja niitä on korjattu alkuperäisillä osilla.
– Nykypäivän koneet ovat energiatehokkaampia.
Salolaisiinkaan jäähalleihinsähkönhinnannousueivielävaikutaeikä laskujen moninkertaistumista tarvitse pelätä, koska nykyinen sähkösopimus ulottuu pitkälle (SSS 12.11.2022).
