Salon yläkouluissa, lukioissa ja ammattiopistossa äänestettiin Salolle uusi nuorisovaltuusto. Ehdolla oli 13 poikaa ja 11 tyttöä, joista 15-jäseniseen valtuustoon tuli valituiksi 11 poikaa ja neljä tyttöä.
Seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi valtuustoon nousivat Salon lukiosta Riku Hatakka, Aku Järvinen, Mikael Kalintiv, Edith Kortteinen, Jore Lunden, Anna Muuri ja Teemu Özen, Halikon lukiosta Lindor Bytyqi, Hermannin koulusta Edonit Bytyqi, Daniel Lindholm ja Emma Rinne, Moision koulusta Mikael Sallinen ja Saku Tallgrén sekä Armfeltin koulusta Julia Grönlund ja Drin Rrustemi.
Kahden vuoden takaisissa vaaleissa valtuustoon äänestettiin yhdeksän poikaa ja kuusi tyttöä.
Nuorisovaltuuston puheenjohtajan tehtävät jättävä 19-vuotias Daniel Kalintiv kertoo äänestysprosentin olleen 35.
– Koulukohtaisia äänestysmääriä ei ole kerrottu, hän toteaa.
Moision yli 550 oppilaan koulussa äänestysliput loppuivat kesken, ja epäilykset äänioikeuden väärinkäytöksistä nousivat.
– Tietosuojavaatimukset tekevät vaalista vaikeat järjestää. Laki estää meitä antamasta oppilaiden nimilistoja vaalitoimitsijoiden käyttöön, joten heidän oli mahdotonta valvoa, kävikö joku äänestämässä useampaan kertaan, Moision oppilaskunnan ohjaava opettaja, vararehtori Satu Paananen toteaa.
Myös Daniel Kalintiv on kuullut yrityksistä käydä äänestämässä useampaan kertaan.
Salon lukiossa äänioikeutettujen nimilista annettiin luotettujen vaalitoimitsijoiden haltuun.
– Opiskelijakunta on tottunut hoitamaan vaaleja, vt. rehtori Maria Liippo sanoo.
Satu Paananen huomauttaa, että kouluja on ohjeistettu vaaleista eri tavalla riippuen siitä, kuka ohjeita on antanut.
– Voiko äänestystulokseen luottaa, jos äänestysten sujumisesta ei olla varmoja, hän kysyy.
Huhun mukaan jossain yläkoulussa kaikki oppilaat oli ”pakotettu” äänestämään.
– Äänioikeuden käytön valvonta on tietenkin helpompaa, jos esimerkiksi opettaja vie luokkansa äänestyspaikalle, Satu Paananen sanoo.
Nuorisopalvelupäällikkö Johanna Paananen toteaa nuorisovaltuutettujen hoitavan vaalijärjestelyt hyvin itsenäisesti.
– Nuorisovaltuuston vaali ei ole verrattavissa virallisiin vaaleihin, ja perusajatuksena on luottaa ihmisiin. Seuraavia vaaleja ajatellen voisi esimerkiksi jakaa äänestysliput etukäteen, hän kaavailee.
– En jaksa uskoa vaalituloksen vaarantuneen, jos joku yksittäinen oppilas on äänestänyt kahdesti. Nuorisovaltuuston tärkein tehtävä on harjoitella päätöksentekoa.
Vararehtori Satu Paananen pitää ideaa Salon nuorisovaltuustosta hyvänä, mutta näkee sen työssä paljon kehitettävää, jotta nuoret oppivat oikeaa päätöksentekokulttuuria.
– Tiedotusta on parannettava, äänestyskäytännöt yhtenäistettävä ja nimilistaongelma ratkaistava, hän summaa päällimmäiset kehittämiskohteet.
Satu Paanasen mielestä aikuisen pitäisi olla koordinoimassa vaaleja ehdokasasettelusta lähtien ja ohjaamassa toimintaa muutenkin.
– Kaikki hyvät tyypit eivät edes tiedä asettua ehdolle. Ehdokkaistakaan ei saa tietoa. He eivät käy esittäytymässä kouluilla eikä vaalipaneeleita järjestetä.
Näytä tämä julkaisu Instagramissa
Salon nuorisovaltuuston ainut tiedotuskanava on Instagram-tili, jossa oli esillä ehdokkaiden nimet ja valtaosan kuva. Yksi ehdokkaista esiintyi pelkällä etunimellä. Esittelyjä ei ollut julkaistu. Satu Paananen toteaa järjestelmän vaarana olevan, että läpi pääsevät liian helposti läpänheittäjät eivätkä ne nuoret, joilla olisi todellista kykyä ja halua vaikuttaa asioihin.
Daniel Kalintiv sanoo, että tiedotus vaaleista hoidettiin kouluissa sisäisesti:
– Kouluihin on välitetty vähintään Wilma-tiedotteet ja lisäksi kouluissa on tehty omaa markkinointia.
Kalintiv arvelee, että ehdokkaiden esittäytyminen voisi olla tarpeellista, mutta epäilee, että vaatimus vähentäisi ehdokasmäärää. Johanna Paananen muistaa, että takavuosina vaalipaneelejakin on järjestetty.
– Jokaisella ehdokkaalla on sosiaalisen median kanavansa, joilla esittäytyä. Uusi valtuusto voi alkaa hyvissä ajoin valmistella vaaleja ja miettiä mahdollisuuksia, hän toteaa.
Nuorisovaltuuston ensimmäinen kokous on tammikuussa, jolloin se myös järjestäytyy eli valitsee puheenjohtajistonsa.
– Äänimäärä ei ratkaise, vaan puheenjohtajaksi on yleensä valittu joku aiemmalla kaudella mukana ollut kokemuksen takia, Daniel Kalintiv kertoo.
Tammikuussa kuullaan myös, keitä nuorisovaltuutetuista kiinnostavat kuunteluoppilaan paikat kaupungin lautakunnissa.
Nuorisovaltuusto saa nimetä edustajansa lautakuntiin läsnäolo- ja puheoikeudella. Heille maksetaan kokouksiin osallistumisesta sama 60 euron kokouspalkkio kuin varsinaisille jäsenille. Päättäjät ovat saaneet myös todistaa nuoren edustajan kännykällä pelaamista kokouksen alusta sen loppuun. Daniel Kalintiv ei ole tietoinen kuvatusta käytöksestä.
– Edustajia voidaan vaihtaa kesken kauden, jos lautakunnan työ ei kiinnostakaan, hän muistuttaa.
Johanna Paananen on pettynyt kuullessaan esiin tulleesta kokouskäytöksestä.
– Myös lautakunnan jäsenten ja esittelijän tehtävä on ohjeistaa nuoria. Toivon, että tämäkin asia olisi käyty tilanteessa läpi, hän korostaa.
Salon nuorisovaltuustolle on laadittu toimintasäännöt, joihin uudet valtuutetut perehdytetään ensimmäisessä kokouksessa.
– Kokouksissamme on mukana myös nuorisopalvelupäällikkö ja meillä on neljä kummivaltuutettua, Daniel Kalintiv sanoo.
Hän toivoo uusien valtuutettujen paneutuvan lautakuntien asioihin ja keskittyvän kokouksissa.
– Nuorisovaltuusto on positiivinen asia ja nuoret ovat parhaansa yrittäneet, Johanna Paananen uskoo.
Minkä nuorena oppii sen vanhana taitaa, eduskunnassahan kännykät näyttävät suurta osaa istunnoissa. Koskahan nuoret oppivat juomaan kahvia ja sen julkisesti sanomaan tiukassa paikassa.
Mielenkiintoinen epäsuhta. Ehdolla 13 poikaa ja 11 tyttöä ja vain neljä tytöistä valittiin. Hyvin Salossa menee.
Käsittämätöntä etteivät aikuiset voi auttaa nuoria järjestämään näitä vaaleja oikeasti vaan leikitään vähän sinne päin, eikä väliä, jos joku on äänestänyt kaksi kertaa.
Demokratiakasvatus ja nuorisotyö tässä kaupungissa ovat kyllä yhtä heikoissa kantimissa, vai onko tarkoitus kasvattaa nimenomaan salolaisia poliitikkoja?