Vaskion kyläkoulun rauha on järkkynyt kahdesti tänä syksynä. Tapahtumat saivat rehtori Kristiina Uotila-Mäkisen toivomaan Salon kaupungilta kameravalvontaa.
– Viimeinen niitti oli se, kun syyslomaviikolla murtauduttiin tuuletusikkunasta opettajanhuoneeseen, Uotila-Mäkinen kertoo.
Mitään ei varastettu, rikottu tai töhritty. Teko oli jäänyt puolitiehen ehkä siksi, että liiketunnistimet olivat vilkkuneet punaista ja hälytys oli mennyt vartiointiliikkeeseen.
Aiemmin syksyllä koulun pihalta oli löytynyt hiiltyneitä papereita ja pahvinpaloja, jotka oli sytytetty palamaan tulitikuilla. Myöhemmin poliisi kävi kylällä selvittämässä lasten sytyttämää tulipaloa vanhalla pumppuasemalla.
– Onneksi se kerta ei ollut täällä, kun roihahti, rehtori huokaa.
Salon kouluihin, päiväkoteihin ja liikuntapaikkoihin on asennettu satoja valvontakameroita. Armfeltin koulussa on nelisenkymmentä kameraa ja Salon lukiossa yli kolmekymmentä.
Vaskion koulukin saa nyt omansa. Talotekniikkamestari Juuso Aitio valmistelee kameravalvonnasta parhaillaan tarjouspyyntöä.
– Aika matalalla kynnyksellä niitä on laitettu, kun vaikkapa koulujen rehtorit raportoivat häiriökäyttäytymisestä ja ilkivallasta ja toivovat kameravalvontaa, Aitio kertoo.
Pari viikkoa sitten kaupungin tilapalvelut päätti hankkia kameravalvonnan entisen ammattikorkeakoulun ulkoalueille Ylhäistentielle. Kiinteistön käyttäjät ja lähiasukkaat ovat olleet huolissaan kasvaneesta ilkivallasta ja roskaamisesta.
Juuso Aition suunnittelema paketti sisältää yhdeksäntoista kameraa, tallentimen, näytön ja tarvittavat kaapeloinnit. Katveita ei Aition mukaan jää.
– Järjestelmän on tarkoitus olla niin kattava, ettei siihen tarvitse enää lähivuosina palata, Aitio korostaa.
Ylhäistentien 2:n kameravalvonta maksaa verottomana 10 536 euroa. Työn tekee salolainen Teisec Oy. Kiinteistön sisätiloja on valvottu alusta asti.
Lounais-Suomen poliisilaitos pyysi Salolta tänä vuonna yksityiskohtaista tietoa kaupungin kiinteistöjen ja yleisten alueiden kameravalvonnasta. Ohjeena oli ilmoittaa muassa kameroiden tarkka sijainti, tekniset tiedot, ruutukaappaus esikatselukuvasta sekä kameroita hallinnoivien henkilöiden yhteystiedot.
Salon kaupungin toimittamat tiedot päätyvät poliisin valtakunnalliseen kameravalvontakartastoon, jonka Poliisihallitus avasi kolmisen vuotta sitten. Kartastoon on tarkoitus saada valtaosa Suomessa olevista valvontakameroista.
– Kartaston ja yhteystietojen avulla poliisi saa nopeammin kuvamateriaalia erilaisista rikostapauksista. Idea on se, että rikoksen tapahtuessa tiedetään, minkälaista kuvaa paikan päältä on saatavissa ja mistä se kuva löytyy, poliisitarkastaja Pekka Sallinen kertoo.
Poliisi on pyytänyt tietoja valvontakameroista myös salolaisilta yrityksiltä. Tietojen luovuttaminen kartastoon on vapaaehtoista, eikä poliisilla ole pääsyä kameroiden käyttöjärjestelmiin.
Poliisin kartastoon on tähän mennessä ilmoitettu tietoja yhteensä 4 800 kohteesta. Yhdessä kohteessa voi olla useita kameroita.
Salon keskustassa ja Meriniityn teollisuusalueella on seitsemäntoista valvontakameraa, joiden kuva välittyy Salon poliisiaseman lisäksi suoraan poliisin tilannekeskukseen Turkuun. Kaupungin ja poliisin kahdenvälinen yhteistyö alkoi kolmisen vuotta sitten.
Sopimusta ollaan nyt uusimassa.
– Tällä hetkellä kuvat näkyvät tilannekeskuksessa, mutta tulevaisuudessa me pystymme katsomaan kuvaa useammassa paikassa, ylikomisario Kai Loukkaanhuhta toteaa.
Loukkaanhuhdan mukaan kenttäjohtaja voi jatkossa seurata poliisiautossa, jos nuoriso alkaa kokoontua jonnekin ja näköpiirissä on rähinöitä.
– Meidän ei tarvitse enää odotella, että joku ilmoittaa hätäkeskukseen, vaan me näemme sen itse ja voimme ohjata poliisipartion paikalle etupainotteisesti. Voimme nähdä jo ennen kuin partio ehtii paikalle, ketkä ovat pahimmat riitapukarit, jotka täytyy ottaa kiinni ensimmäisenä tilanteen rauhoittamiseksi.
Poliisilla on Suomessa yhteistyösopimus kameravalvonnasta yli neljänkymmenen kaupungin ja kunnan kanssa.
Poliisi otti käyttöön uuden konnagallerian
Yli tuhannen tunnistamattoman rikoksentekijöiden henkilöllisyys on paljastunut syksyn aikana, kun poliisi otti elokuun lopussa käyttöön uuden työkalun.
– Kutsun sitä konnagalleriaksi, poliisitarkastaja Pekka Sallinen Poliisihallituksesta sanoo.
Viralliselta nimeltään työkalu on tunnistuspyyntö. Rikoksesta epäilty on voinut tallentua valvontakameran kuviin, mutta juttua tutkiva poliisi ei tunnista häntä.
– Jos rosvosta on hyvä kuva, voimme jakaa sen valtakunnallisesti viranomaisten kesken. Epäillyt saadaan kenttäväen tunnistettaviksi, ja he voivat lähettää suoraan tutkijoille tiedon, että se on tämä.
Sallisen mukaan konnagalleria auttaa sarjoittamaan ja yhdistämään rikoksia marketeissa juoksevista kaljavarkaista rajat ylittäviin rikollisporukoihin.
– Saadaan pahimmat rötöstelijät tunnistettua ja rikosvastuuseen. Se on helpompaa, kun koko rikossarja on kuvitettu.
Halikko ensimmäisenä
Kameravalvonta alkoi yleistyä Salon seudun kouluissa viitisentoista vuotta sitten. Halikon koulukeskukseen asennettiin valvontakameroita ensimmäisten joukossa jo 2000-luvun alussa, jolloin kamerat olivat vielä poikkeuksia esimerkiksi Helsingin kouluissa.
Salossa kamerat tulivat alkajaisiksi Meritalon kouluun ja Salon lukioon.
– Se on valtakunnallinen trendi. Tallentava valvonta on kullanarvoinen vahingontekojen selvittämiseksi, koulutoimenjohtaja Hannu Arve perusteli Salon Seudun Sanomissa vuonna 2007.
Tekniikan kehittyessä valvontajärjestelmiä on päivitetty. Inkereen koulun kamerat uusittiin tänä vuonna.
Pelkkä kameravalvonta toimii pelotteena kärähtämiselle, mutta kunnon tuomiot pitää myös rikollisesta toiminnasta saada. Häiriköille paras rangaistus olisi ehdottomasti vanha kunnon jalkapuu markettien tuulikaappeihin. Siellä olisi aikaa miettiä tekemisiään ihmisten katseiden alla.