Salon kaupungin johdossa avautuu tänä talvena useita johtovirkoja.
Kaupunki hakee tällä hetkellä esimerkiksi uutta toimitusjohtajaa Liikelaitos Salon Vedelle. Aiempi toimitusjohtaja Pekka Rouhiainen siirtyi joulun alla Vaasan Veden liikelaitoksen johtajaksi.
Laura Ala-Hannula irtisanoutui joulun alla hallintojohtajan virasta, joten kaupungin on haettava hänelle seuraajaa.
Parhaillaan haussa on jo kaupunginlakimies. Virkaa hoitanut ja välillä apulaiskaupunginjohtajanakin toiminut Jari Niemelä siirtyi loppusyksystä johtavaksi lakimieheksi Turun ammattikorkeakouluun.
Talven aikana haettavaksi tulee vielä Salon talousjohtajan virka. Tehtävää hoitanut Anna-Kristiina Korhonen valittiin viime keväänä kaupunginjohtajaksi. Väliaikaisena talousjohtajana on toiminut taloussuunnittelija Maria Kulmala.
Salo palkkasi jo aiemmin syksyllä Raimo Inkisen maankäyttöpalveluiden johtajaksi. Virka oli uusi, ja sen tarkoituksena oli vahvistaa Salon maankäyttöpalveluita.
Kaavoituspuolelle on haettu yleiskaavapäällikköä ja asemakaavapäällikköä Timo Alhokkeen ja Tarja Pennasen siirryttyä eläkkeelle.
Uusi yleiskaavapäällikkö Christa Björklund aloittaa virassaan helmikuun alussa. Asemakaavapäällikön viran hakuaika päättyi joulunalusviikolla, ja uusi viranhaltija valitaan todennäköisesti tammikuun alussa.
Sosiaali- ja terveysjohtajaksi valittiin kesäkuussa Anneli Pahta. Hän oli hoitanut virkaa määräaikaisena siitä asti, kun Jussi Mattilan työsuhde purettiin koeajalla marraskuussa 2020. Mattilan valituksen takia virkaa ei voitu täyttää aiemmin vakinaisesti.
Antti Mattila aloitti Salon vapaa-aikajohtajana kesäkuussa. Hänen edeltäjänsä Hilpi Tanska siirtyi Salon hyvinvointikoordinaattoriksi.
Salon kaupungin johdossa on käynyt viime vuosina tuuli, ja viranhaltijat ovat vaihtuneet joskus hyvinkin lyhyen ajan sisällä.
Esimerkiksi Salon Veden toimitusjohtaja Pekka Rouhiainen ehti työskennellä Salossa vain puolitoista vuotta ennen kuin siirtyi suuremman vesilaitoksen johtoon Vaasaan.
Hallintojohtaja Laura Ala-Hannulan pesti jäi vajaan kolmen vuoden mittaiseksi. Hän aloitti Salossa huhtikuussa 2020.
Myös kaupunginjohtajat ovat vaihtuneet nopeassa tahdissa sen jälkeen, kun Antti Rantakokko jäi eläkkeelle 2017.
Rantakokon tilalle valittu Lauri Inna ehti työskennellä Salossa vain kolme vuotta ennen kuin siirtyi Keskon Lounais-Suomen aluejohtajaksi kesällä 2020. Keskon pesti jäi vielä lyhyemmäksi: Inna valittiin marraskuussa Porin kaupunginjohtajaksi.
Tero Nissinen aloitti Salon kaupunginjohtajana tammikuussa 2021. Hänen pestinsä päättyi pitkien sairauslomien jälkeen luottamuspulaan ja irtisanoutumiseen helmikuussa 2022.
Anna-Kristiina Korhonen toimi sekä Innan että Nissisen sijaisena, ja sillä aikaa talouspäällikön virkaa hoiti sijainen.
Väliaikaisuus vaikuttaa edelleen, ja vakituinen talousjohtaja saadaan valittua Saloon todennäköisesti vasta kevättalvella.
Anna-Kristiina Korhonen: Vaihtuvuus tuli kunta-alallekin
Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen sanoo miettineensä syitä työntekijöiden vaihtuvuuteen, ja asiaa on mietitty Salossa laajemminkin.
Korhosen mukaan työntekijöiden vaihtuvuus ja joskus lyhyeksikin jäävät työsuhteet eivät ole yksin Salon ongelma. Ilmiö koskee koko kunta-alaa.
– Työelämä on murroksessa, ja se tulee ehkä vähän viiveellä kunta-alallekin. Nykyajan tapa on, että työelämässä haetaan uusia haasteita. Totta kai sitä toivoisi pysyvyyttä, mutta en oikein jaksa uskoa, että tulevaisuudessa olisi paljon 40 vuoden työuria samassa paikassa.
Suomessa on työvoimapulaa monella alalla. Kunnilla on ollut jo vuosia hankaluuksia saada sosiaali- ja terveysalan työntekijöistä, mutta viime aikoina työvoimapula on laajentunut myös muille aloille.
Oma vaikutuksensa tilanteeseen on vuodenvaihteessa aloittavilla hyvinvointialueilla. Niihin siirtyy sosiaali- ja terveystoimen ammattilaisia kunnista, mutta lisäksi hyvinvointialueet tarvitsevat ja tulevat palkkaamaan ihmisiä esimerkiksi hallintoon ja tukitoimintoihin.
– Työntekijöitä siirtyy tässä murroksessa vielä lisää kunnista hyvinvointialueille, Korhonen ennustaa.
Kaupunginjohtaja muistuttaa, että Salossa on tehty paljon asioita työhyvinvoinnin ja työntekijöiden jaksamisen hyväksi.
– Näihin pitää kiinnittää huomiota myös jatkossa, jotta kaupunki on houkutteleva työnantaja.
Kaupungin tulevaisuuden linjaamisessa taitaa olla kovaakin ristivetoa. Kehittymisen ja rakentamisen tarve nähdään ilmiselvästi, mutta mikään ei saisi muuttua, eikä ainakaan yhdessä paikassa paremmaksi kuin toisessa.
Lopputuloksen näemme pysähtyneestä katukuvasta lopetettuine liikkeineen ja heikosti kaupaksi käyvine asuntoineen.
Vaihtuvuus ei ole huono asia. Aina uudet henkilöt tuovat jotain uusia ajatuksia ja näkemyksiä tullessaan. Paljon huonompi asia ovat viranhaltijat, jotka hoitavat samaa tehtävää vuosikymmeniä. Siinä ei paljon uusia ajatuksia tule, vaan mennään niillä samoilla vanhoilla.
Liekö niin, että vanhat viranhaltijat ovat niin jääriä, ettei uusia tapoja tai ajatuksia katsota hyvällä.
Perinteiset suojatyöpaikat ovat uhattuina, kun uusi työntekijä ehdottaa kehittymistä ja muutoksia. Parempi, että poljetaan maanrakoon ajatuksineen ja mahdollisimman äkkiä.
Olisikohan jopa niin, että poliittiset luottamushenkilöt nimenomaan kuuluvat niihin vanhoihin jääriin. Joku viisas on joskus sanonut, että kyllä kalkki hyvää on, mutta happamassa maassa.
Salossa tuo viranhaltijoiden vaihtuvuus 2-3 vuoden aikana teki varmaan Suomen ennätyksen lajissaan. Jos nyt jo rauhoittuisi ja alkaisivat järkiperäistämään uudistuksia Salossa ja nostamaan myönteistä näkyvyyttä. Hansan tontille vaikkapa tornitalo. Sehän jo lähes joka kaupungissa on.
Kaupunginjohtajan kommentti oli, ettei kaikki jatka 40 vuotta samassa paikassa, muttei tarvikaan, jos joku olisi edes 10 tai jopa 20 vuotta.
Työtehtävien monipuolistaminen kunta-alalla voisi tuoda tullessaan mielenkiintoa ja haastavuutta työtehtäviin ja lisätä pysyvyyttä, siinä oheessa myös palkkojen tarkistaminen työtehtävien vaativuutta vastaaviksi.
Yksityisellä sektorilla on jo kauan tätä tehty sekä lisä koulutettu henkilöstöä tarpeen mukaan. Sillä saadaan työntekijöiden mielenkiintoa sekä haastavuutta työtehtäviin. Moni työntekijä kyllä pystyisi ja kykenisi paljon muihinkin tehtäviin, kunhan työmäärät pysyvät kohtuullisina.
Kuntien byrokraattinen ja vanhanaikainen toimintatapa vuodesta toiseen ei motivoi ketään. Tarvitaan uusia tuulia.
Et ole tainnut olla julkisella puolella töissä. En minäkään kauaa. Käytännössä viranhaltijan velvollisuudet ja vastuut määritellään, kun virka julistetaan haettavaksi. Viimeistään silloin, kun nimitetään virkaan. Siinäkin tosin voi tulla yllätyksiä, jotka aiheuttavat sen, ettei virkaa oteta vastaan (Ruokolahti).
Teet, mitä sinun on oletetaan tekevän, tai jos ei tee mitään, niin ei ainakaan virkavirhettä. Eikä missään tapauksessa pidä puuttua oman vastuualueen ulkopuolisiin asioihin, vaikka ne olisivat kuinka pielessä tai lainvastaisia.
Kaupungin jyrkät ja kankeat organisaatiot eivät nykyisiä kiinnosta. Työt monipuolisemmiksi ja kannustimia. Pois kaikki rajat organisaatioissa. Itse en koskaan kykenisi toimimaan kunnallisessa organisaatiossa. Haluaisin kehittää toimintoja, ja se ei kyllä käy.
”Pois kaikki rajat organisaatioissa”. Idealistinen ajatus, Neuvostoliiton mallia. Siellä kaikki puolueen jäsenet olivat päteviä mihin tahansa. Kunta käyttää julkista valtaa, ja tietyt asiat on laissa ja asetuksissa määritelty. Esimerkiksi laitossiivooja suunnittelisi asemakaavoja?
Luottamushenkilöille pitäisi säätää kahden kauden yhtäjaksoinen aika, minkä jälkeen kausi hyllyllä ja taas saa asettua ehdolle. Näin nämä vanhat jäärät ja klikit purkautuisivat. Olisi kaikkien etu.
Olen ns. paikkakuntalainen, kun olen Salossa syntynyt ja neljä ensimmäistä kouluvuotta siellä käynyt. Luin kaikki kommentit ja ne ovat tosi hyviä. Olen vuosia yrittänyt tehdä Saloa tunnetuksi työelämässä ja tuttavapiirissä. Kaikkien mielipide on ollut: ”Kaasua vaan lisää Salon kohdalla ja ohi”. Liekö palvelussa olevan parantamisen varaa!