Salon seurakunnalla edessä Kosken kirkon korjaaminen – ”Se tulee olemaan iso ja mielenkiintoinen urakka”

13
Kosken kirkko korjataan lähivuosina. Remontin suunnittelija on parhaillaan haussa. Kuva: SSS arkisto/Marko Mattila

Salon seurakunta valmistautuu uusiin rakennushankkeisiin 14 miljoonaa euroa maksavan seurakuntatalon valmistuessa ensi vuonna.

Seurakunnan talousarviossa lähivuosien suurimpia investointeja ovat Kosken kirkon korjaus sekä Helisnummen kappelin ja huoltorakennuksen lämmityksen vaihtaminen öljystä maalämpöön.

Kummastakin odotetaan isoa ja työlästä urakkaa. Kosken kirkon korjaus vaatii tarkkaa suunnittelua ja tiivistä yhteistyötä esimerkiksi museoviraston ja kirkkohallituksen kanssa.

– Se tulee olemaan iso ja mielenkiintoinen urakka. Kosken kirkko on Varsinais-Suomen ainoa uusklassinen kirkko, ja sillä on erityistä arkkitehtonista merkitystä. Korjaustyön suunnittelun kilpailutus on alkanut jo. Suunnittelun lisäksi aikaa vie suunnitelmien tarkistuttaminen museovirastolla ja kirkkohallituksella, kirkkoherra Timo Hukka kertoo.

Helisnummella lisähaasteita tuo se, että kappeli sijaitsee pohjavesialueella, johon maalämpökaivoja ei yleensä hyväksytä.

– Se vaatii meiltä erityisjärjestelyjä, mutta haluamme kiinteistön maalämpöön, Hukka sanoo.

Seurakunta on hankkiutunut jo vuosien ajan eroon öljylämmityksestä. Se on varannut esimerkiksi täksi vuodeksi 180 000 euroa kahden kiinteistön lämmityksen muuttamiseksi maalämmölle.

Seuraavana muutostöitä tehdään Suomusjärven seurakuntakeskuksessa. Urakoitsijaksi on valittu Lämpöele Oy, jonka tarjous työstä oli runsaat 77 000 euroa.

Salon seurakunnan veroprosentti on ensi vuonna 1,35. Seurakunta arvioi saavansa kirkollisverotuloja 9,44 miljoonaa euroa.

Suurten investointien lisäksi seurakunta käyttää noin 400 000 euroa alueiden, rakennusten, koneiden ja laitteiden kunnossapitoon.

Seurakunnan ensi vuoden talousarvio on niukin naukin ylijäämäinen. Vuosikate osoittaa 1,3 miljoonan euron ylijäämää.

Seurakunnalla on vahva tase, johon on kertynyt ylijäämää yli 28 miljoonaa euroa. Sillä on myös hyvien vuosien peruja vahva sijoitussalkku. Kumpikin antaa puskuria tulevaisuuteen.

Salon seurakunnan talousarvioesitys on hyväksytty kirkkoneuvostossa, ja lopullisesti sen hyväksyy kirkkovaltuusto.

Seurakunta ei innostu uudesta hallinnosta

Seurakuntien välille viritellään uudenlaista yhteistyötä, jotta ne pystyisivät vastaamaan nykyistä paremmin heikentyvän talouden haasteisiin.

Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli on suunnitellut esimerkiksi rovastikunnan kokoista talousyksikköä, rovastikunnallista yhteistyöryhmää hautaustoimeen ja kiinteistöyhteistyön lisäämistä.

Tuomiokapituli on kysynyt seurakuntien kirkkoneuvostoilta mielipiteitä esityksistä. Samalla ne voivat esittää omia edustajiaan vapaaehtoisiin keskusteluihin.

Salon kirkkoneuvosto suhtautuu myönteisesti hautaustoimen rovastikunnallisen yhteistyöryhmän perustamiseen ja kiinteistöyhteistyön lisäämiseen.

Salo on valmis aloittamaan myös pohdinnat rovastikunnan kokoisesta talousyksiköstä. Sen sijaan seurakunta suhtautuu kriittisesti erillisen, yhteisen taloushallinnon muodostamiseen.

– Meidän lähtökohtamme on, ettemme halua, että rakennetaan uusia ylimääräisiä rakenteita seurakuntien yläpuolelle. Joko ongelmia hoidetaan seurakuntaliitoksilla tai sitten niin, että seurakunnat myyvät palveluita toisilleen, kuten nytkin jo tapahtuu, kirkkoherra Timo Hukka sanoo.

13 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Pettynyt seurakuntalainen
2 kuukautta sitten

Tällä tahdilla seurakunta on syönyt kertyneet ylijäämät muutamassa vuodessa. Tärkeintä tuntuu olevan panostaminen seiniin. Samalla seurakunnan ydintehtävät jäävät toissijaisiksi. Todella surullista nähdä, miten seurakuntaa ajetaan huomaamatta alas näillä toimilla.

Kirkollisverokertymä ei tule nousemaan vaan pikemminkin se laskee vuosi vuodelta. Toivottavasti nyt valitut päättäjät ymmärtävät tämän ja tekevät tarvittavat korjausliikkeet. Vähemmän rahaa seiniin ja enemmän seurakunnan ydintoimintaan eli ihmisten väliseen toimintaan!

Arvokas ja hieno rakennus
2 kuukautta sitten

Kosken kirkko on hienoa 1930-luvun arkkitehtuuria. Se oli aikakautta, jolloin suomalainen arkkitehtuuri ansaitsi asemansa maailmalla. Vaikka arkkitehti Toivo Paatela ei ole tunnetuimmasta päästä, olivat hänen työnsä mittasuhteiltaan onnistuneita. Kosken kirkkorakennuksessa ei ole kyse pelkästään yhden seurakunnan rakennuksesta, vaan se on yksi osa suomalaista rakennushistoriaa.

Marko
2 kuukautta sitten

Noita lahoja kirkkoja on koko Suomi täynnä. Paikkakuntalaisten mielestä ne ovat kaikki ainutlaatuisia. Kirkon rooli on hämmentävä. Järjestetään sambakarnevaaleja, ja papit ovat tositv-tähtinä telkkarissa. Sitten rahat laitetaan seiniin ja palatsien rakentamiseen.

Veka
2 kuukautta sitten
Reply to  Marko

Aikamoinen viesti koskelaisille, että juuri teidän kirkko on laho ja turha.

Marko
2 kuukautta sitten
Reply to  Veka

Viesti oli kirkolle. Mistä tahansa esittää mielipiteen, niin tasan varmasti joku mielensäpahoittaja ottaa sen henkilökohtaisena loukkauksena.

Arvokas ja hieno rakennus
2 kuukautta sitten
Reply to  Marko

En ole paikkakuntalainen, vaan arkkitehtuuri-nimisen taiteen harrastaja. Eikä Suomi ole täynnä vanhoja rakennuksia. Taisi olla niin, että ennen sotia rakennettuja rakennuksia ylipäätään on vain pari prosenttia rakennuskannasta. Ja turha vängätä, että se joku toinen rakennus on arvokkaampi, ne molemmat ovat.
Kunnostus tuo työtä lukuisille ihmisille, ei se raha katoa vaan kiertää.

Marko
1 kuukausi sitten

Suomen kirkot on rakennettu kyllä pääosin ennen sotia. Ei niitä ole purettu.

MDI
2 kuukautta sitten

Esimerkiksi Angelniemen kirkko vuodelta 1772 on varmasti rakennushistoriallisesti arvokkaampi. Nykyään siellä ei ole enää edes joulupäivän aamun jumalanpalvelusta klo 07, siellä tuli käytyä muutamana jouluaamuna. Tapahtuma kynttilänvalossa oli upea. Nykyään kirkon touhutkin alkavat olla näitä pappi-lukkari-talonpoika-kuppari-linjan tositeeveetä, alkaa perusajatus unohtumaan.
PS: Angelniemen seurakunta takaisin tai edes Halikon, siinä olisi seurakunta kahdella upealla kirkolla.

Toiveajattelua
2 kuukautta sitten
Reply to  MDI

Eipä olisi Angelniemellä veropohjaa palkata pappia saati ylläpitää kirkkorakennusta.

MammaMaalta
1 kuukausi sitten
Reply to  MDI

Mielipiteeni on, että seurakuntien liittämisessä Salo-Uskelaan ilman pitkiä neuvotteluja menetettiin liitoskunnissa seurakunnallinen elämä ison pääseurakunnan jalkoihin. Ei näiltä reuna-alueilta lähdetä noin vaan Uskelan mäelle tai Halikon kirkkoon, vaikka ehkä oletitte näin tapahtuvan. Meille muille kirkollisia tilaisuuksia silloin tällöin miten sattuu. Näin pudotaan kaikesta ulos. Kaupungilla ihmettelemme uutta ja suurta srk-taloa, mitä siellä tulee olemaan ja kenelle?

Pertti
1 kuukausi sitten
Reply to  MammaMaalta

Seurakuntatalo edustaa tämän päivän arkkitehtuuria. Valtavan ruma ja suureellinen.

Tavis torilta
1 kuukausi sitten
Reply to  Pertti

Jos ei kirjastolle olisi rakennettu uutta, ympäristöönsä istuvaa, rakennusta aikoinaan, niin nyt tehtynä sekin olisi varmaan tummanpuhuva iso laatikkomainen rakennus. Kesäisin torilla istuessamme ihailemme niitä koristeellisia vanhoja puutaloja länsipuolella. Torin kulmalle tehty tumma pytinki ei torin ilmettä kohota millään tapaa.

Pertti
1 kuukausi sitten

Suomessa on sotien jälkeen hävitettetty rakenuksia enemmän kuin sota hävitti. Kauniita historiallisia alueita on tuhottu ja rakennettu typeriä kerrostaloja.