Salossa on vireillä kaksi uutta ja jättimäistä aurinkovoimalahanketta. Toinen hankkeista sijaitsee Isokylässä Rahkasuolla, toinen Teijon kansallispuiston vieressä Kurvassuolla.
Molemmissa kohteissa hankekehittäjänä toimii suomalainen Forus Oy. Sen kanssa yhteistyössä on tanskalainen Better Energy, joka rahoittaa, rakentaa ja ylläpitää aurinkovoimaloita sekä myös omistaa mahdollisesti toteutuvat aurinkovoimalat.
– Molempien hankkeiden selvitystyöt ovat kesken. Asiaa tutkitaan, onko näihin paikkoihin mahdollista rakentaa aurinkovoimala, Forus Oy:n projektipäällikkö Lauri Länkelin kertoo.
Kahdesta hankkeesta pidemmälle on edennyt Teijoon suunnitteilla oleva aurinkovoimala.
– Olemme tehneet siellä maanvaraussopimukset usean maanomistajien kanssa. Osa on vuokra- ja osa ostosopimuksia. Tällä hetkellä alueella tehdään maaperätestejä ja analysoidaan hankkeen soveltuvuutta, Länkelin sanoo.
Teijon aurinkovoimala levittäytyisi valmistuessaan 150 hehtaarin alueelle. Siellä olisi 227 000 aurinkopaneelia, ja voimalan teho olisi 125 megawattia. Voimala tuottaisi sähköä 108 000 megawattituntia, mikä vastaa 54 000 kerrostaloasunnon vuotuista sähkönkulutusta.
– Hankealue voi mahdollisesti pienentyä suunnitellusta hieman, koska Ely-keskus suunnittelee pakkolunastavansa maa-alueita Kurvassuolla luonnonsuojelualueeksi. Aurinkovoimalan on tarkoitus sijaita suon itäpuolella, Länkelin kertoo.
Isokylän Rahkasuolla Forus Oy on neuvotellut yksityisten maanomistajien lisäksi maa-alueen vuokraamisesta Salon kaupungin kanssa. Asiaa käsitellään tiistaina kaupunkikehityslautakunnassa.
Esityksenä on, että lautakunta hyväksyy vuokrasopimuksen Forus Oy:n kanssa.
– Rahkasuolle on tehty vielä pieni määrä maavarauksia. Neuvottelut ovat käynnissä usean eri maanomistajan kanssa, Länkelin kertoo.
Rahkasuolle suunnitellaan aurinkovoimalaa, johon tulisi 265 000 paneelia. Voimalan teho olisi 150 megawattia ja hehtaariala 175. Sähköä voimala tuottaisi 126 000 megawattituntia, mikä vastaa 63 000 kerrostaloasunnon vuotuista sähkönkulutusta.
Salon kaupungin osalta hanke koskee kahta kiinteistöä, joiden pinta-ala on noin 25 hehtaaria, mutta varsinainen hankealue on kiinteistöjen pohjoisosissa suuruudeltaan noin 12 hehtaaria.
Neuvotteluiden perusteella kaupunki pyytää alueen varauksesta 2 400 euron varausmaksun, joka jää kaupungille, jos varaus ei johda vuokraukseen. Varausaika on viisi vuotta.
Kaupungin ja Forus Oy:n välinen alueen vuokra-aika olisi 35 vuotta 15 vuoden optiolla ja kahden vuoden ennallistamisajalla.
Alueen vuosivuokra olisi 680 euroa hehtaarilta. 12 hehtaarin alalta vuokra tekee 8 160 euroa vuodessa. Kaupungin vuokrasopimus korottuu samalle tasolle, jos Forus Oy tekee sopimuksen toisen maanomistajan kanssa kaupunkia korkeammalla hinnalla.
Rahkasuon alue vuokrataan puuttomana, ja tästä jäävät puun myyntitulot jäävät maanomistajalle.
Noin puolet suunnitellusta hankealueesta sijaitsee pohjavesialueella. Hankkeen eteläosassa on vedenottamon syöttövesiputki, joten Salon Veden mukaan olemassa olevien johtojen ympärille pitää jäädä vapaata tilaa 10 metriä johdon molemmin puolin.
Salossa myös Perniön Melassuolle suunnitellaan tällä hetkellä aurinkovoimalaa. Hankkeen takana on energiayhtiö Pohjan Voima, joka on saanut alueen omistavalta Salon seurakunnalta suostumuksen maiden vuokraamiseen. Suunniteltu hankealue on laajuudeltaan noin 60 hehtaaria.
Aiemmin joulukuussa kerrottiin, että Pohjan Voiman tytäryhtiö Perniön Aurinko Oy hakee Salon kaupungilta suunnittelutarveratkaisua ja rakennuslupaa voimalan toteuttamiseksi.
Melassuon voimalanhan Salon ympäristönsuojelu tyrmäsi lausunnossaan, joka on esillä 14.12. kokouksessa. Rakentamisen vaikutukset ympäristöön ovat melkoiset.
Miten vaikuttaisi Salaisten alueen pohjavesistöön?
Katselin Merikulmalla Salon läpi kulkevaa 400 kV Fingridin kantaverkkoa. Sen alla on noin 70 metriä leveä johtokäytävä, jossa metsää ei voi kasvattaa. Koko maassa näitä käytäviä on tuhansia kilometrejä.
Miksi näitä johtokäytäviä ei voisi käyttää aurinkovoimaloiden rakentamiseen? Se on valmiiksi tuhottua luontoa, joutomaata ja sähköverkkoyhtiön hallinnassa. Lisäksi olisi lyhyt matka yhdistää voimala kantaverkkoon, koska se kulkee yläpuolella. Miksi kaataa metsää voimalan tieltä tai lähteä möyrimään neitseelliseen luontoon.
Tuota samaa olen itsekin ihmetellyt. Voiko mahdollinen syy olla, että kantaverkko eteläisessä Suomessa ei kestä? Ehkä sähköyhtiö osaa vastata tähän.
Ei tosiaan ole metsäkadolla väliä, kun liki 400 ha aiotaan laittaa matalaksi. Joku tuonkin vielä maksaa, eikä se ole tanskalainen sähköyhtiö.
Mihin käyttöön voi myydä puutavaran joka syntyy, voimalalle tilaa tehtäessä, onko verrattavissa tuulivoiman alta hakattaviin metsiin?
Mihin nyt puuta yleensä käytetään. Selluun, energiaan, kemianteollisuuteen, sahatavaraksi jne. Ei tämä ennen ole Suomessa ollut epäselvä asia, eikä liity mitenkään siihen, rakennetaanko aurinko- vai tuulivoimaa vai uudistetaanko metsä normaalin metsätalouden keinoin.
Onkohan se Punassuo suojelualue? Näin olen ymmärtänyt, sieltä poistettiin suon yli menevät pitkospuutkin. Haluttiin suolla eläville linnuille rauha muutenkin kuin vain pesimäaikana.
Maanomistajat, nyt on sähkön hinta huipussaan, joten älkää nyt noin huonoon vuokraan tyytykö. Vähintään 1 000 eruoa/hehtaari, sellaisia hintoja ne muualla maksavat. Siis ennen sähköpulaa, nyt voisi pyytää vieläkin enemmän. Ja tämä todellakin on sitä luonnon ennallistamista, vai kuinka?