Salon Sokoksen kortteliin suunnitellaan 200 asuntoa – SSO, OP Lounaismaa ja LähiTapiola Etelä toivovat, että hanke laukaisee keskustan kehittämisaallon

4
Projektiarkkitehti Ossi Konttinen esittelee taiteilijan luonnosta, miltä Turuntien ja Vilhonkadun välille suunnitellut asuintalot voisivat näyttää. Talojen välille on suunniteltu avoimia kulkuväyliä.

Salon Sokoksen korttelista aiotaan purkaa lähivuosina pois kaikki nykyiset rakennukset Plazan laajennusosaa lukuun ottamatta.

Tilalle on tarkoitus rakentaa vaiheittain uusia asuinkerrostaloja, joiden alimmissa kerroksissa olisi liiketilaa ja toimistoja. Kortteliin tulisi noin 200 erikokoista asuntoa.

Asialla ovat Suur-Seudun Osuuskauppa SSO, OP Lounaismaa ja LähiTapiola Etelä, jotka omistavat Turuntien, Asemakadun, Vilhonkadun ja Annankadun väliin jäävän keskustakorttelin kiinteistöt.

Omistajat ovat yhtä mieltä siitä, että korttelin vanhat rakennukset alkavat olla elinkaarensa päässä ja ne on lähitulevaisuudessa uusittava.

LähiTapiola Etelän nykyinen toimitalo kuuluu purettaviin kiinteistöihin. LähiTapiolan tarkoituksena on muuttaa uusiin tiloihin hankkeen yhteydessä.

SSO, Osuuspankki ja LähiTapiola ovat suunnitelleet korttelin tulevaa käyttöä yhdessä Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy:n kanssa.

Omistajien yhteinen näkemys on, että etätyön yleistymisen takia toimistotilojen tarve keskustassa on vähentynyt. Esimerkiksi LähiTapiola Etelä ja OP Lounaismaa laskevat tulevansa jatkossa toimeen 20–25 prosenttia pienemmillä toimistotiloilla kuin nyt.

Vastaavasti keskusta-asuntojen kysynnän odotetaan kasvavan.

– Keskusta-asuntojen määrä on Salossa rajallinen. Ihmiset haluavat palvelujen äärelle. Keskusta-asunnot sopisivat hyvin vanhemmille ihmisille, minkä lisäksi keskustassa on lisääntyvä tarve perheasunnoille, toimitusjohtaja Ari Lagerström LähiTapiola Etelästä perustelee.

Arkkitehtitoimiston visiossa Turuntien, Asemakadun, Vilhonkadun ja Annankadun välinen kortteli voisi näyttää lintuperspektiivistä tältä. Kuva: Arkkitehtuuritoimisto B & M.

Salon keskustan osayleiskaava sallii Sokoksen kortteliin ja sen lähikortteleihin 5–6-kerroksisten talojen rakentamisen.

SSO, OP ja LähiTapiola aikovat pyytää Salon kaupungilta asemakaavamuutosta. Toiveena on, että kaavamuutos käynnistyisi ensi vuoden aikana.

– Toivomme, että pääsisimme aloittamaan purkutyöt ja rakentamisen 3–5 vuoden päästä. Realismia pitää olla, nämä hankkeet vievät vuosia. Jos pääsemme liikkeelle nopeammin, hyvä. Hanke kestää joka tapauksessa vuosia, SSO:n toimitusjohtaja Tapio Finér sanoo.

Kaavatyön pohjaksi Arkkitehtuuritoimisto B&M on tehnyt muutamia vaihtoehtoisia visioita. Luonnoksissa on erillisiä asuintaloja, joiden välillä on esplanadityyppisiä kulkureittejä.

Pääosa rakennuksista on 5–6-kerroksisia, mutta nykyisen työväentalon paikalle Annankadun ja Vilhonkadun kulmaan on visioitu kymmenkerroksinen asuintorni, jonka huippu yltäisi Mariankadun viljasiilojen tasalle.

– Jos se on liikaa, se voidaan korvata matalammalla rakentamisella, projektiarkkitehti Ossi Konttinen Arkkitehtuuritoimisto B&M:stä kertoo.

Talojen alimpiin kerroksiin tulisi liiketilaa. Pysäköintipaikat on tarkoitus sijoittaa maan alle.

Katutasoon on ideoitu esimerkiksi pyöräparkkeja, koska pyöräilyn uskotaan lisääntyvän keskustassa.

Arkkitehtuuritoimisto B & M:n havainnekuva Turuntieltä. Tässä vaihtoehdossa etummainen kerrostalo on nykyisen Sokoksen kulmalla.

SSO:n Tapio Finérin mukaan Sokoksen korttelin tulevaa käyttöä on yritetty suunnitella siten, että se vastaisi tarvetta kymmenen vuoden päästä.

Rakentamisen ei haluta haittaavan alueen yritysten liiketoimintaa. Esimerkiksi Sokokselle ja LähiTapiolalle on tarkoitus järjestää uudet toimitilat, jotta ne voivat muuton jälkeen jatkaa toimintaansa ilman katkoa.

– Meillä suurin kysymys on, mikä on Sokoksen uusi sijainti. Onko se Plazan sisällä vai muualla, se pitää ratkaista ensi vaiheessa, Tapio Finér miettii.

Korttelin suunnittelussa halutaan pitää ”avoimet ovet” myös mahdollisille uusille toimijoille. Finérin mukaan kortteliin sopisi esimerkiksi julkisen puolen tiloja.

– Esimerkiksi Lohjalla kauppakeskus Lohen sisällä on Laurean ammattikorkeakoulun tiloja, ja teemme strategista yhteistyötä oppilaitoksen kanssa, hän kertoo.

Sokoksen korttelissa on omistajien mukaan noin 13 000 kerrosneliömetriä purettavia rakennuksia. Missä järjestyksessä niitä aletaan purkaa, ei ole vielä tiedossa.

– Luontevaa voisi olla lähteä jommastakummasta kulmasta, joko Sokoksen tai työväentalon puolelta, Tapio Finér sanoo.

Lähes koko keskustakorttelin uusiminen on Salon mittakaavalla suuri hanke. Omistajat arvioivat, että rakentamiseen tarvitaan useita kumppaneita.

Hankkeen kustannusarvio on tässä kohtaa täysin auki.

– Sitä ei kannata vielä edes kysyä. Toistaiseksi ei ole kaavaa olemassa, vain muutama visio, Finér muistuttaa.

Suur-Seudun Osuuskauppa, OP Lounaismaa ja LähiTapiola Etelä korostavat olevansa paikallisia yrityksiä, joiden tavoitteena on kehittää koko Saloa.

Niiden toiveena on, että Sokoksen korttelin uusiminen toimisi lähtölaukauksena koko keskustan kehittämiselle. Uusien asuntojen ja asukkaiden myötä keskustaan tulisi myös lisää ostovoimaa, mikä vahvistaisi yritysten toimintaedellytyksiä.

– Emme ole pelkästään omalla asiallamme, vaan koko kaupungin asialla, Tapio Finér sanoo.

– Kortteli on ehyt kokonaisuus keskeisellä paikalla ja olennainen osa Salon kaupunkikuvaa. Ymmärrämme, että meillä on pitkäkestoinen hanke edessämme, mutta joskus se on aloitettava, toimitusjohtaja Jouni Hautala OP Lounaismaasta sanoo.

SSO teki aloitteen, muut heti mukana

Sokoksen korttelin uusiminen on Salossa harvinaisen suuri hanke. Harvinaista on myös, että kiinteistöjen omistajat ovat olleet alusta asti siitä yksimielisiä.

Aloite hankkeesta tuli Suur-Seudun Osuuskaupalta, joka on miettinyt Sokoksen kohtaloa osana kiinteistöstrategiaansa.

– Pohdimme jatkuvasti kiinteistöjemme tulevaisuutta ja elinkaaria. Sokoksen kiinteistö on meillä lähimpänä elinkaarensa loppuvaihetta, ja sille pitää tehdä jotain, toimitusjohtaja Tapio Finér kertoo.

SSO:lla heräsi ajatus kysyä, mitä sen lähinaapurit ajattelevat omista kiinteistöistään. Nopeasti selvisi, että OP Lounaismaa ja LähiTapiola Eteläkin ovat miettineet samoja asioita.

– Aloitimme asian valmistelun yli vuosi sitten. Tässä yhdistyy monta asiaa: kiinteistöt, liiketoiminta ja kotiseutu, Tapio Finér sanoo.

Yritykset ehtivät pitää muutaman ideapalaverin, kun mukaan päätettiin kutsua Arkkitehtuuritoimisto B&M, jolla on kokemusta vastaavanlaisista kehityshankkeista.

Arkkitehtien luonnoksia ja omistajien ajatuksia on käyty esittelemässä myös Salon kaupungille. Samalla omistajat ovat tunnustelleet, miten kaupunki suhtautuu hankkeeseen.

”Tämäntyyppisiä avauksia on odotettu”

Salon kaupunkikehitysjohtaja Mika Mannervesi sanoo, että kaupungin edustajat ovat keskustelleet Sokoksen korttelin uudistamisesta kiinteistöjen omistajien kanssa.

– Minulla on sellainen käsitys hankkeesta, että tämäntyyppisiä avauksia Salossa on odotettu, Mannervesi sanoo.

Hän ei ota kantaa omistajien ajatuksiin kerrosluvuista tai rakennustehokkuuksista.

– Virallisesti hanke lähtee liikkeelle, kun he tekevät anomuksen asemakaavoituksesta. Omistajien tavoitteisiin otetaan kantaa kaavoituksen aikana.

Mika Mannerveden mukaan Salon keskustassa on vireillä muitakin kaavahankkeita. Kaupungin tavoitteena on, että kaikkia saataisiin edistettyä.

– Olemme kommunikoineet kaikille, että käymme ensi vuoden kaavoitusohjelmaa läpi kaupunkikehityslautakunnassa tammikuussa.

Salossa on toivottu kaavoituksen nopeuttamista, ja kaupungin ensi vuoden talousarvioon sisältyy neljän uuden työntekijän palkkaaminen.

– Olemme rekrytoimassa kaavoitukseen lisäapua, ja toivottavasti onnistumme siinä, Mannervesi sanoo.

4 Comments
Inline Feedbacks
View all comments
Näkymä kuin Espoosta
1 kuukausi sitten

Olen erittäin tyytyväinen, mikäli uusien asuntojen kohderyhmäksi valikoituu havainnekuvassa esitettyä nuorempaa sukupolvea. Yleensä käy niin, että havainnekuvista poiketen valmistuvien keskusta-asuntojen hintatasoon yltävät lähinnä omakotitaloista keskikaupungille muuttavat eläkeläispariskunnat. Tällöin nuorille aikuisille ja lapsiperheille suunnatut palvelut eivät menesty, eikä keskustan ikärakenne kehity ainakaan nuorempaan suuntaan.

Tavis torilta
1 kuukausi sitten

Havainnekuvat saadaan nykyään näyttämään aidon oloisesti sen hienouden, mitä suunnitellaan rakennettavaksi. Kortteli näin täyteen taloja niin jääkö mitään pihatiloja???? Autoparkit tietysti maan alle. Asuinpaikkana ei varmaan lapsiperheille sopivaa, vaan sinkut, keski-ikäiset, joilta lapset omillaan sekä eläkeikäiset. Eikö yksi taloista voisi olla Seniori-talo??? Olisi lyhyt matka kauppakeskukseen, torille ja lääkäriin sekä juna- ja bussiasemille. Kannatuksen!!!!!

Ei näin
1 kuukausi sitten

Aivan liian korkeita. Rikkoo Salon historiallisen kaupunkikuvaperinteen ja silhuetin. Ja missä parkkipaikat autoille? Tuonne tullee niitä 20 neliön koppeja kuten muuallakin Suomessa. Ja tiedämme millainen väki niihin muuttaa.

Mä vaan
1 kuukausi sitten

Farmoksen tontti – suunnitellaanko sinne myös jotain asuintaloja?