Tekikö korona vaarallisesta koulutiestä turvallisen? Salolaisperhe valitti koulukuljetuspäätöksestä hallinto-oikeuteen, ja kaupunki ratkaisi asian nopeusrajoituskyltillä

1
Valaisemattomalla Villiläntiellä ei ole pientareita, ja talvella tie kapenee entisestään lumen vuoksi. Tien varrella asuva perhe ei aio laittaa lapsia kävelemään tiellä noin 1,5 kilometrin matkaa bussipysäkille. Lapsella on kuvassa otsalamppu, heijastinvaljaat ja heijastin. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Millainen on turvallinen koulutie, ja mikä määrittää mahdollisuuden koulukyytiin? Onko kuntalaisella oikeus luottaa siihen, että viranhaltijoiden päätökset pysyvät johdonmukaisina?

Näitä asioita on pohdittu tänä vuonna paljon Salon Villiläntien varrella asuvassa perheessä.

Perheessä on vanhemmat sekä kolme lasta: ekaluokkalainen, neljäsluokkalainen ja kuudesluokkalainen. Villiläntien vaarallisuuden vuoksi lapset kulkivat viime kevääseen asti kouluun taksilla, mutta kuopuksen aloittaessa koulutaipaleensa tietä ei enää luokiteltu vaaralliseksi. Lasten koulumatka on yli viisi kilometriä.

Juuri ennen kesälomaa selvisi, että syyslukukauden alussa kaikkien kolmen lasten koulukyyti lähtee Villiläntien ja Ylhäistentien risteyksestä bussikyytinä. Villiläntietä pysäkille on noin 1,5 kilometriä.

Perhe oli tyrmistynyt saatuaan tiedon.

– Viisi vuotta taksi kulki ja kaikki sujui tosi hyvin. Kuski oli loistava, eikä asiassa ollut yhtään valittamista, sanoo perheenäiti.

– Lain mukaan hallintopäätösten pysyvyyteen pitäisi voida luottaa.

Perheenäiti ei halua esiintyä jutussa nimellään, koska hän pelkää asiasta puhumisen aiheuttavan negatiivisia jälkiseurauksia. Salon Seudun Sanomat on tavannut perheen ja nähnyt asiaan liittyvät asiakirjat.

Villiläntie luokiteltiin aiemmin vaaralliseksi koulutieksi, mutta keväällä tehty tarkistus laski sen luokitusta. Nykyisin tie katsotaan turvalliseksi. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Äiti päätti valittaa kaupungin kuljetuspäätöksestä Turun hallinto-oikeuteen.

Hallinto-oikeus antoi ratkaisunsa lokakuun lopulla ja päätti, että Salon kaupungin on valmisteltava kuljetuspäätös uudelleen.

Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään, ettei Villiläntie ole Koululiitu-ohjelman mukaan vaarallinen. Sen sijaan hallinto-oikeus katsoo, että Ylhäistentien ja Villiläntien risteysalue on ensimmäisen luokan oppilaalle liian vaarallinen. Johtopäätös perustuu osin siihen, että Ylhäistentien nopeusrajoitus on osan matkaa 80 km/h.

Matka bussipysäkille ei siis ollut hallinto-oikeuden mielestä kokonaan turvallinen. Kun hallinto-oikeus kumosi kaupungin tekemän kuljetuspäätöksen, koko perhe huokaisi helpotuksesta.

– Se oli perjantai, kun päätös tuli. Olimme ihan että jees! Saimme vihdoin hengittää koko perhe ja päätimme, että katsomme jonkin leffan tai jotakin hauskaa, sanoo äiti.

Ilo oli kuitenkin ennenaikaista. Hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen kaupunki ei myöntänyt ekaluokkalaiselle taksikyytiä vaan kävi laittamassa vaaralliseksi todettuun Villiläntien ja Ylhäistentien risteykseen uuden 50 km/h nopeusrajoituksesta kertovan kyltin.

Ylhäistentien ja Villiläntien risteysalueella on nopeusrajoituksena 50 km/h. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Salon kaupungilla kuljetuskoordinaattorina työskentelevän Sanna Salmen mukaan kaupungin koulukyytien ensisijainen vaihtoehto on aina bussikuljetus.

– Tämä pätee, vaikka tie olisi vaarallinen, Salmi sanoo.

– Linjaus on määritelty kaupunkikehityslautakunnan hyväksymissä Salon kaupungin esi- ja perusopetuksen koulukuljetusperiaatteissa. Oppilas voidaan velvoittaa kulkemaan vaarallista tietä taksin noutopaikalle tai bussipysäkille.

Salon suuren maantieteellisen koon ja pitkien välimatkojen vuoksi kuljetusoppilaita on paljon. Tällä hetkellä heitä on 1 499.

Kuljetusoppilaista 811 on bussikuljetuksen piirissä, ja 559 kulkee taksilla. Lisäksi on oppilaita, jotka käyttävät sekä taksia että bussia. Kuljetuksen perusteena voi olla matkan sijaan myös pelkkä vaarallisuus. Näin on 96 oppilaan kohdalla.

Koulutien vaarallisuus määritellään Koululiitu-ohjelman avulla. Konsulttiyritys Rambollin tekemä ohjelmisto kokoaa eri muuttujista tien riskiluvun. Muuttujia on yhteensä 13.

Nämä asiat riskiluku huomioi:

  • Tien toiminnallinen luokka
  • Arkipäivän keskivuorokausiliikenne
  • Arkipäivän keskivuorokausiliikenne, raskas liikenne
  • Nopeusrajoitus
  • Päällystetyn pientareen leveys
  • Tien päällyste
  • Tiekaiteet
  • Tien verkollinen asema
  • Näkemäprosentti
  • Onnettomuudet (jalankulku ja pyöräily)
  • Valaistus
  • Talvikunnossapitoluokka
  • Lisäksi omana tietokantana on pyörätiet, jotka tulkitaan aina turvallisiksi väyliksi liikkua.

– Liikennemäärä on tärkein muuttuja. Se määrittää keskimäärin noin puolet riskiluvusta, sanoo vanhempi konsultti Teemu Kinnunen Rambollista.

Ramboll on laatinut riskilukujen tulkintaan suositukset: yli 200 pistettä tarkoittaa vaaraa ekaluokkalaiselle ja yli 210 kakkosluokkalaiselle. Alakoululaisten osalta taulukko jatkuu samalla logiikalla kymmenen pisteen välein eri luokka-asteille.

Koululiitu-ohjelma on käytössä noin 170 kunnassa, ja kunnat tulkitsevat riskilukuja vaihtelevin tavoin. Kinnunen kertoo, että esimerkiksi moni kunta laskee raja-arvoja talvikaudeksi 5–10 pistettä.

Myös riskilukujen julkisuuteen suhtaudutaan kunnissa vaihtelevasti. Salo ei julkaise teiden riskilukuja, mutta naapurikaupunki Lohjan verkkosivuilla on vaaralliset koulutiet näyttävä karttapalvelu.

– Huoltajat soittavat kyllä paljon ja kysyvät asuinpaikkaa pohtiessa, saako kuljetuksen, sanoo Sanna Salmi.

Myös Villiläntien varrella asuva perhe selvitti koulukyytiasiat ennen omakotitalon hankintaa.

Runsaista kyselyistä huolimatta Salmi ei kannata ajatusta, että kaikki tiedot olisivat julkisesti nähtävillä.

– Vaarallisen tien arviointi ei Salon kokoisessa kaupungissa ole yksinkertaista, hän sanoo.

– Jos kuntalaisten olisi mahdollista nähdä viranomaisille tarkoitetut tiedot, syntyisi varmasti hyvinkin paljon kyseenlaistamista sekä tulkintaa. Vaarallisen tien arvioinnissa ja koulumatkaetuuden myöntämisessä on kuntalaisia kohdeltava tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti, kuitenkin tapauskohtaisesti erityispiirteet huomioiden.

Koulutien turvallisuudessa suurin painoarvo on tien liikennemäärällä. Muina tekijöinä huomioidaan muun muassa näkyvyys. Kuva: SSS/Minna Määttänen

Villiläntien riskiluvuksi tuli viime huhtikuun tarkistuksessa 197,5. Vuotta aiemmin se oli 210,2.

Itse tie on aivan samanlainen kuin ennenkin: tiellä ei ole esimerkiksi pientareita eikä valaistusta. Riskiluvun muutos johtuu Sanna Salmen mukaan siitä, että tien liikennemäärä on laskenut edellisen tarkistuksen jälkeen.

– Monien Salon pikkuteiden liikennemäärät ovat laskusuunnassa. Viime keväänä oli useampi aiemmin vaaralliseksi luokiteltu tie, josta lapset tippuivat pois kuljetuksesta. Joillakin teillä vaarallisuusaste on puolestaan noussut, kun teiden kunnossapitoluokat ovat laskeneet ja liikennemäärät nousseet, sanoo Salmi.

Rambollin Teemu Kinnunen kertoo, että liikennemäärät päivittyvät Koululiituun vuoden viiveellä.

Syksyllä alkaneen lukuvuoden kuljetuspäätökset tehtiin keväällä, jolloin järjestelmään päivittyi vuoden 2021 liikennetiedot. Kaikkien teiden tiedot eivät päivity tietokantaan joka vuosi, joten osa liikennetiedoista on vanhempia. Myös Salon kaupunki tekee tarpeen mukaan omaa liikennelaskentaa.

Koronapandemian alettua monien teiden liikennemäärät laskivat dramaattisesti. Kinnunen arvioi, että tämä saattaa heijastua vielä useamman vuoden Koululiidun antamiin riskilukuihin.

– Voi sanoa, että tässä on varmaan pari kolme vuotta pientä koronan vaikutusta.

Villiläntien varrella asuva perhe on pohtinut sitäkin, onko Pukkilan kartanon tilanne vaikuttanut liikennelaskentaan ja riskilukuun. Villiläntien varrella olevan Pukkilan juhla- ja kokoustilan käyttö väheni korona-aikana, mutta parhaillaan koronarajoituksia ei ole enää voimassa.

Perheen lapset kulkivat viisi vuotta taksilla kouluun, mutta tänä syksynä käytäntö vaihtui. Kuva: SSS/arkisto

Syyslukukausi on kohta lopuillaan.

Viisihenkinen perhe on kehittänyt rutiinin, jolla lapset saadaan kouluun ja aikuiset töihin samalla autokyydillä. Aamujen aikataulut sanelee kolmen koululaisen lukujärjestykset.

– Me menemme sen mukaan, kuka lapsista menee aikaisemmin. Muut lapset odottavat koululla, että tunnit alkavat, äiti sanoo.

Perhe ei ole aikeissa taistella enempää koulukyytiasiassa. Asian käsittely on syönyt perheen uskoa kansalaisten oikeuksien toteutumiseen ja Salon kykyyn olla iskulauseensa mukaisesti ”joka päivä parempi”.

Äidillä on tuoreena muistissa, kuinka paljon perehtymistä ja vaivaa hallinto-oikeuteen valittaminen vaati – eikä asia muuttunut, vaikka valitus menestyi ja kaupungin päätös kumottiin.

– Ajatellaanko tässä lapsen parasta? Ei tämä päätös mahdu minun päähäni, äiti sanoo.

1 Comment
Inline Feedbacks
View all comments
Mielenkiinnolla odotan lumisateita
2 kuukautta sitten

Halikon asemalla kaivinkonekuski kaivoi syksyllä tienpientareet pois juurikin siitä kohtaa missä Halikon asemalla katuvalot loppuu ja ajetaan Hajalan suuntaan. Siinä ei ole nyt pyöräilijöiden tai kävelijöiden turvallista kävellä pimeällä. Kun lunta tuli, heti oli yksi auto ojassa, kuten paikalliset sitä jo ennustivat kun näkivät mitä kaivinkonekuski oli tehnyt. Eikö kukaan valvo näitä töitä? Nyt jos lunta tulee enemmän, oja täyttyy ja ojan ja tien reunaa ei erota, koska auraustolppiakin liian vähän.