Työvoimapula ei päästä Salon kaupunkia otteestaan – seudun vuokratyöfirmoilla parempi tilanne kuin vuosi sitten

0
Vuokratyöfirma Eezy Salon Henna Hietanen neuvottelemassa asiakkaiden kanssa musiikkiopiston Hilkansalissa viime vuoden syyskuussa. Tilassa järjestettiin tuolloin Työnhaun syysmarkkinat. Sekä Hietanen että VPS Henkilöstöpalvelun Liisa Tuominen toteavat, ettei työvoimapula näyttäydy vuokratyöfirmoille tällä hetkellä yhtä pahana kuin vuosi sitten. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Työvoimapula piinaa Salon kaupunkia lähes kaikilla toimialoilla.

– Viestinnässä ja markkinoinnissa on hyvä tilanne, samoin toimistotehtävissä. Muista ammattilaisista on vajetta, Salon henkilöstöjohtaja Christina Söderlund toteaa.

– Esimerkiksi laitoshuoltajista ja varhaiskasvatuksen opettajista on huutava pula, hän jatkaa.

Salon kaupungin tilanne on linjassa valtakunnallisen trendin kanssa. Työ- ja elinkeinoministeriön tuore Ammattibarometri kertoo, että Suomessa on pulaa erityisesti sosiaali- ja terveystoimen sekä kasvatusalan osaajista.

Opettajista on valtakunnallista ja paikallista pulaa. Kuvituskuva: Lehtikuva/Kalle Parkkinen

Salo on kipuillut lääkäripulan kanssa jo pitkään. Kaupungin terveyspalveluiden johtaja Petri Salo kertoi toukokuussa, että joka neljäs Salon avoterveydenhuollon lääkärin vakanssi on täyttämättä. Ongelmaa on pyritty ratkomaan normaaleilla rekrytointimenetelmillä, vuokrahenkilöstöllä ja ylimääräisellä palkanlisällä.

Perniön terveysasema oli vaarassa jäädä kokonaan ilman lääkäriä, kun aseman pitkäaikainen vastaava lääkäri ilmoitti keväällä lähtevänsä paikkakunnalta. Lopulta tilanne saatiin ratkaistua 1 000 euron rekrytointilisällä.

– ”Perniö-lisää” maksetaan edelleen, ja sitä saavat sekä vuokralääkärit että sisäisillä siirroilla työskentelevät ammattilaiset, Söderlund selventää.

Perniön terveysaseman lääkärimiehitys on vähintään kaksi henkilötyövuotta tämän vuoden loppuun asti. Kaikkiaan asemalla olisi tarjolla yhteensä neljä lääkärin virkaa.

Valtakunnallista ja paikallista pulaa on yhtäältä lähi-, sairaan- ja terveydenhoitajista. Salon kaupunki on hankkinut kilpailuttamalla palvelukseensa lääkäreiden lisäksi myös sairaanhoitajia. Petri Salo huomautti toukokuisessa jutussa, että vuokratyöntekijöiden käyttö tulee aina kalliimmaksi kuin työ- ja virkasuhteisten henkilöiden palkkaaminen.

Christina Söderlund muistuttaa vuodenvaihteessa voimaan astuvasta sote-uudistuksesta.

– Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy tuolloin Salon kaupungilta Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle, hän täsmentää.

Perniön terveysasema oli jäädä ilman lääkäriä, kun vastaavan lääkärin virkaa pitkään Perniössä hoitanut henkilö ilmoitti keväällä lähtöaikeistaan. Asemalla työskenteleville lääkäreille maksetaan toistaiseksi niin sanottua ”Perniö-lisää”. Kuva Perniön terveysaseman väistötiloista. SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Salon kaupunki on pyrkinyt vastaamaan työvoimapulaan kehittämällä yhteistyötä Salon seudun ammattiopiston kanssa.

– Täsmäkoulutuksella voidaan vastata sellaisten ammattiryhmien osaajapulaan, joihin ammatillinen koulutus riittää. Korkeasti koulutettujen työntekijöiden tilanteeseen meidän on kuitenkin huomattavasti vaikeampi vaikuttaa, Söderlund painottaa.

Salo käynnisti tänä vuonna oppisopimuskoulutukset hoiva-avustajille ja lähihoitajille. Tavoitteena on saada lisää työntekijöitä vanhuspalveluihin.

– Oppisopimusjärjestelmän laajentamista pohditaan, mutta on huomioitava, ettei se sovellu kaikille aloille, Söderlund sanoo.

Rekrytointilisiä on suunniteltu ja sovellettu myös sote-alan ulkopuolella. Vuosi sitten Salon Seudun Sanomat uutisoi, että kaupunkiin houkutellaan palkankorotuksilla esimerkiksi koulupsykologeja.

Toisaalta palkankorotus ei välttämättä ole tie onnistuneeseen rekrytointiin. Söderlund totesi vuodentakaisessa jutussa, ettei kaupungin alkuvuodesta 2021 tekemä päätös sosiaalityöntekijöiden palkanlisistä täyttänyt kaikkia tarjottuja virkoja.

– Meidän on vaikeaa kilpailla yksityistä sektoria vastaan palkkakilpailussa. Erityisesti se näkyy teknisellä alalla, Söderlund pohtii tuoreeltaan.

Salon kaupungin henkilöstöjohtaja Christina Söderlund toivoo, että kaupungilla riittää jatkossa resursseja toimintansa kehittämiseen. Kuva: SSS-arkisto/Minna Määttänen

Salo on omaksunut rekrytointimenetelmissään yksityisiltä yrityksiltä tuttuja tapoja, kuten räätälöityä mainontaa, suoraa yhteydenottamista ja henkilökohtaisten suhteiden hyödyntämistä. Christina Söderlund toivoo, että tulevaisuudessa kaupunki kykenisi kehittämään toimintaansa edelleen.

– Tällä hetkellä eivät vain rahkeet tunnu oikein riittävän. On koronaa, työtaisteluja ja hyvinvointialueuudistus. Meiltä loppuu henkilökunta kesken, kun pakollisten asioiden lisäksi pitäisi tehdä jotain muutakin, Söderlund kuvailee.

Jotain konkreettistakin on toisaalta jo kehitteillä.

– Viestinnän suunnittelijamme Eija Laitinen on uudistamassa rekrytointiviestintäämme. Tietynlaisia verkkoja on vesillä kohdennetun markkinoinnin ja some-mainonnan suhteen, Söderlund paljastaa.

Kielimuuri voi olla esteenä ukrainalaisten työllistymiselle

Salonseutulaiset vuokratyöfirmat tuskailivat viime vuonna työnhakijoiden vähäisen määrän kanssa, vaikka työtä olisi ollut tuolloin hyvin tarjolla. Nyt, reilua vuotta myöhemmin, Eezy Salon Henna Hietanen ja VPS Henkilöstöpalvelun Liisa Tuominen kuvailevat tilannetta jokseenkin paremmaksi.

– Salossa on paljon teollisuusalan toimijoita, jotka kaipaavat tekijöitä. Perustuotantoon löytyy verrattain hyvin väkeä, mutta erikoisammattitaitoisista osaajista on edelleen pulaa, Hietanen kertoo.

– Toisaalta yritykset ovat nykyään itse valmiimpia kouluttamaan työtehtäviin, hän lisää.

Eezyn listoilla ei suinkaan ole ainoastaan työttömiä työnhakijoita.

– Teollisuudessa eletään tällä hetkellä epävarmoja aikoja. Työntekijöitä lomautetaan, ja toisaalta joku saattaa varautua siihen, että työt loppuvat tai ainakin vähentyvät, Hietanen valaisee.

Venäjän aloittaman hyökkäyssodan vuoksi Saloonkin on tullut runsaasti ukrainalaisia sotapakolaisia. Heidän työllistämistään vaikeuttaa mahdollinen kielimuuri.

– Valtaosa yrityksistä vaatii, että työntekijä osaa hyvin joko suomea tai englantia. Edes englannintaitoisuus ei välttämättä riitä, vaan suomi pitää hallita, Hietanen toteaa.

Hän tietää yhden Eezy Salon yritysasiakkaan ottaneen leipiinsä ukrainalaista työvoimaa.

– Kyseisessä yrityksessä on töissä venäjänkielinen henkilö, joka on auttanut integroitumisessa. Vieraskielisten työntekijöiden ohjaaminen ja kouluttaminen vaatii ylimääräisiä resursseja, Hietanen painottaa.

”Jos ei ole mitään työstettävää, ei tarvita tekijöitäkään.”

VPS Henkilöstöpalvelun Liisa Tuominen näkee kielimuurikysymyksen tyystin eri tavalla.

– Kielitaito tai -taidottomuus ei välttämättä ole työllistymisen este. Jos henkilö on esimerkiksi työskennellyt aiemmin hitsaajana, hän voi työllistyä helpommin samaan työtehtävään Suomessakin. Ammattitaito on kuitenkin jo olemassa, Tuominen sanoo.

Hän kertoo, että neljä yritystä on palkannut ukrainalaista osaamista VPS Henkilöstöpalvelun kautta Salon alueella.

– Ukrainalaisista on eittämättä apua Salon työvoimapulaan. Emme toisaalta voi välttämättä tarjota sellaista työtä, joka vastaa heidän koulutustaan. Näen kuitenkin tärkeänä, että kykenemme antamaan sotaa pakeneville ihmisille kiinnikkeen yhteiskuntaan työn kautta, Tuominen toteaa.

VPS Henkilöstöpalvelun asiakkaina on esimerkiksi konepajoja sekä elektroniikka- ja muovituoteteollisuusyrityksiä.

– Epävarma maailmantilanne näkyy siinä, kuinka paljon työpaikkoja on nyt tarjolla. Tuotanto- ja toimitusketjut eivät toimi totuttuun tapaan, ja komponenteista tai muista materiaaleista saattaa olla pulaa. Jos ei ole mitään työstettävää, ei tarvita tekijöitäkään, Tuominen muotoilee.