Hyvinvointialue aloittaa jo parin päivän päästä: Voiko terveysaseman valita itse, loppuvatko pienten paikkakuntien terveyspalvelut? – Varhan johtaja vastaa käytännön kysymyksiin

Nousevatko terveydenhuollon palvelumaksut? Tuleeko vanhuksen kotiin enää tuttu hoitaja? Saako oman terveysaseman vaihtaa naapurikuntaan?

Entä mitä palveluja leikataan ensimmäisenä, kun säätöjä on haettava? Loppuvatko pienten kuntien terveysasemat? Mitä palveluja muutosohjelma leikkaa Varsinais-Suomessa?

Uuden hyvinvointialueen alkuun liittyy paljon kysymyksiä, huolta ja epävarmuutta. Varhan johtaja Tarmo Martikainen vastaa videohaastattelussa kysymyksiin.

Jos video ei näy yllä, katso se tästä.

HYVINVOINTIALUEET

Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha

• Alueen väkimäärä oli marraskuussa noin 485 600.
• Varsinais-Suomi on väkiluvun perusteella Suomen kolmanneksi suurin hyvinvointialue.
• Työntekijöitä hyvinvointialueelle tulee yhteensä lähes 24 000.
• Varsinais-Suomi on henkilöstömäärältään Suomen toiseksi suurin hyvinvointialue.
• Alueella on 27 kuntaa.
• Varsinais-Suomen hyvinvointialueen muodostuu seuraavista organisaatioista: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, Erityishuollon palvelut eli KTO (Kehitysvamma-alan tuki- ja osaamiskeskus) ja Kårkulla (Kårkullan kuntayhtymä), Varsinais-Suomen pelastuslaitos, Varsinais-Suomen lastensuojelukuntayhtymä ja 27 kunnan sotepalveluista.

Muut hyvinvointialueet

• Uudet hyvinvointialueet aloittavat 1.1.2023 alkaen.
• Hyvinvointialueita tulee Suomeen yhteensä 21.
• Uudenmaan erillisratkaisun mukaisesti maakunnan alueelle muodostetaan neljä hyvinvointialuetta:
• Helsingin kaupungilla säilyy jatkossakin sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisvastuu.
• Lisäksi Uudellamaalla erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaa HUS-yhtymä.
• Hyvinvointialueet vastaavat seuraavista julkisista palveluista: perusterveydenhuolto (terveysasemien vastaanottotoiminta ja niiden vuodeosastot), erikoissairaanhoito (Turun yliopistollisen keskussairaalan eri sairaalat), ensihoito (ambulanssit), palo- ja pelastustoiminta, suun terveydenhuolto, mielenterveys- ja päihdepalvelut, äitiys- ja lastenneuvolat, aikuissosiaalityö, lastensuojelu, vammaispalvelut, ikääntyneiden asumispalvelut, kotihoito ja kuntoutus.

Rahoitus

• Hyvinvointialueiden toiminta perustuu pääosin valtion rahoitukseen.
• Raha jaetaan kullekin hyvinvointialueelle sen asukkaiden laskennallisten sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen tehtävien palvelutarvetta ja olosuhdetekijöitä kuvaavien tekijöiden perusteella.
• Osa hyvinvointialueiden rahoituksesta määräytyy asukasmäärän mukaisesti sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kriteerin perusteella.
• Pelastustoimen rahoitukseen vaikuttavat lisäksi alueelliset riskitekijät.