Vääntö Tunnin junasta jatkuu Salon kaupunginvaltuustossa. Maanantaina siitä äänestettiin kahteen kertaan: sekä kaupungin strategian että ensi vuoden talousarvion yhteydessä.
Valtuutetuista noin kolmannes suhtautuu junahankkeeseen kriittisesti.
Salon kaupunkistrategiassa Turun ja Helsingin välisen nopean junayhteyden edistäminen on tärkeimpiä edunvalvontahankkeita.
Timo Lähteenmäki (vas.) esitti, tunnin juna poistetaan edunvalvontaosiosta.
– On vaikea hyväksyä sitä kaupunkilaisten edunvalvonta-asiaksi. On käynyt selväksi, että suurin osa kaupunkilaisista on sitä vastaan, ja hanke on muutenkin vastatuulessa, Lähteenmäki sanoi.
Vasemmistoliiton Marja Ruokonen ja perussuomalaisten Antti Olkinuora kannattivat Lähteenmäkeä.
Äänestyksessä Tunnin junan vastustajat hävisivät äänin 36–15.
Ensi vuoden talousarviokäsittelyssä kyse oli Tunnin Juna Oy:n osakkeista. Oikoradan suunnitteluyhtiön osakkeita merkitään ensi vuonna vajaalla 1,3 miljoonalla eurolla.
Salo on muiden radanvarsikuntien tapaan suunnitteluyhtiön osakas.
Olkinuora esitti Petteri Rissasen (ps.) ja Lähteenmäen kannattamana, että määräraha poistetaan.
Pasi Lehti (vihr.) sanoi Tunnin junan olevan hyödyllinen hanke. Hän muistutti, että hankkeeseen sisältyy myös Salon ja Kupittaan välinen kaksoisraide. Hän ihmetteli, miksi perussuomalaiset ”ovat nyt dissaamassa kyliä ja niiden mahdollisuuksia kasvaa”.
Arttu Karhulahti (kok.) totesi, että jos Salo päättäisi lähteä yhtiöstä pois, kun ollaan puolivälissä, kaupunki pääsisi valtakunnan pääuutisiin.
Anna Härri (vihr.) halusi myös kaupungin pysyvän osakkaana.
– Menetämmekö muuten kaikki mahdollisuudet vaikuttaa rataan, pysäkkeihin ja lähiliikenteeseen? hän pohti.
Tässä äänestyksessä kaupunginhallituksen esitys osakkeisiin varattavasta määrärahasta voitti äänin 32–18, 1 tyhjä.
Härri kysyi, miksi perussuomalaisia kiinnostavat ekologiset arvot Tunnin junasta puhuttaessa, mutta muuten eivät.
Antti Olkinuora esitti Osmo Fribergin (ps.) kannattamana, että kaupungin strategiassa siirrettäisiin hiilineutraaliuden tavoitevuosi vuodesta 2035 ”yleiseurooppalaisen linjauksen mukaisesti” vuoteen 2050.
Vuosi 2035 pysyi paperissa äänin 37–14.
Kaupunginvaltuuston äänestyksiä:
nuorisotyötä kouluihin, kyytejä uimakouluun
Mikko Lundén (ps.) esitti, että perusopetus- ja nuorisopalvelujen henkilöstösuunnitelmaan lisätään ensi syksystä alkaen kaksi Montessori-opettajaa. Esitys hävisi äänin 38–13.
Jonna Nyyssönen (vihr.) esitti, että valmisteluvaiheessa poistettu museomestarin tehtävä palautetaan vuodelle 2023. Esitys hävisi äänin 40–11.
Antti Olkinuora (ps.) esitti, että nuorisopalveluihin lisätään koulunuorisotyöhön keskittyvä nuoriso-ohjaaja. Esitys voitti kaupunginhallituksen pohjaesityksen äänin 20–31.
Johanna Riski (kesk.) esitti, että Perniön yhteiskouluun Kirkonkylän kouluun kuudeksi kuukaudeksi palkattavalle nuoriso-ohjaajalle varataan määräraha. Sitä ei tarvita, jos hankkeeseen saadaan ulkopuolista rahaa. Valtuusto hyväksyi Riskin esityksen yksimielisesti.
Anna Härri (vihr.) esitti rakennus- ja ympäristövalvontaan lisättäväksi ympäristönsuojelun suunnittelijan virkaa. Esitys hävisi äänin 35–16.
Timo Lähteenmäki (vas.) esitti, että palveluiden ostoon ja kuljetuspalveluihin lisätään 50 000 euroa käytettäväksi koululaisten uimaopetuksen lisäämiseen. Muutosesitys voitti äänin 17–34.
Piia Keto-oja (sd.) esitti 42 000 euroa varhaiskasvatuksen työvaaterahaksi. Se olisi 100 euroa henkilöä kohden vuodessa. Lisäksi hän esitti, että ensi vuonna selvitetään, mille muille ammattiryhmille vaaterahaa pitäisi maksaa. Esityksestä tuli valtuuston päätös äänin 19–32.
Timo Lähteenmäki esitti Klippulan kuntokartoitukseen, kunnostustoimiin ja käytön kehittämisen suunnitteluun 20 000 euroa. Esitys voitti äänin 23–28.
Antti Olkinuora esitti 25 0000 euron suunnittelurahaa uuden muunneltavan moduulikoulun rakentamissuunnitelman tekemiseksi Meri-Halikon alueelle. Esitys hävisi äänin 39–12.
Jerina Wallius (ps.) esitti, että maankäyttöpalveluista poistetaan 300 000 euron viistokuvailmauksen määräraha. Raha jäi budjettiin äänin 44–7.
Timo Lehti (kesk.) esitti, että Liikelaitos Salon Vedelle varataan 50 000 euroa suunnittelumäärärahaa Kisko–Muurla-yhdysviemärihankkeeseen. Salon Veden budjetti jäi ennalleen äänin 28–22, yksi poissa.
Salon kaupungin toimintamenot ovat ensi vuonna runsaat 192 miljoonaa euroa. Budjetti on 6,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Lisää talousarvion käsittelystä tiistaina SSS:n verkossa ja keskiviikkona paperilehdessä.
Miten kylät kasvavat, jos tulee kaksoisraide? Kumminkaan ei niitä pysäkkejä ole tulossa joka kylän kohdalle. Eikä nopein juna edes pysähdy Salossa. Kaksoisraide ei tee muuta kuin hallaa nykyään kylissä asuville, taas samoilta ihmisiltä viedään maata kuin 1990-luvulla. Maksakaa sitten kunnolla, tuplakorvaus niille, joilta viedään taas maata.
Juuri eilisessä Kauppalehdessä kerrottiin, kuinka Ruotsissa ei enää sallita etätyötä niin laajasti kuin aiemmin. Suuret yritykset vaativat olemaan paikalla jopa neljä päivää viikossa entisen nollan sijaan.
Yrityksiä voi hallinnoida etänä, mutta muutosta voi synnyttää vain olemalla paikan päällä. Työyhteisöjen energiataso laskee, kun ketään ei enää oman työn ohella kiinnosta parantaa koko organisaation toimintaa.
Samaa on jo Suomessakin, liikennemäärät ovat Helsingissä palanneet entiselleen, ja yritykset vaativat työntekijöitään olemaan toimistolla säännöllisesti. Muutos on taas alkanut.
Joo, mutta etätyö on paljon tehokkaampaa. Amerikassakin jotkut tekevät samanaikaisesti etätöitä kolmellekin eri työnantajalle. Mikä mahtaa olla ennätys Suomessa, tai tehdäänkö täällä etätöissä vaan löysempiä työpäiviä?
Kaksoisraide on ainoa järkevä ratkaisu. Siinäkin tapauksessa vaikka ei edes tehtäisi koko uutta ratalinjaa, niin vähintään rantaradan raiteet on tuplattava.
Harmi sinänsä, että rantarata on aikanaan rakennettu kiertämään sieltä mistä se kiertää. Jos se olisi tehty alun perin suoraan, koko tätä jupakkaa ei nyt käytäisi, vaan aika mukisematta sitä parannettaisiin. Mutta silloiset tarpeet olivat erilaiset. Aika hyvin silti katsoivat tulevaisuuteen, kun näinkin pitkälle on tuolla ratkaisulla pärjätty.
Nyt pitäisi olla vähintään yhtä hyvä kristallipallo ja katsoa seuraavat sata vuotta tulevaisuuteen, miten liikennetarpeet ja kalusto tulevat kehittymään.
Aikojen alussa tehtiin kulkuväylät, maantiet ja rautatiet, lähelle asukkaita heidän kulkemisiaan helpottamaan. Höyryjunalla oli seisakkeita ratojen varsillakin asemien lisäksi. Nyt kaikki suunnitellaan ja tehdään niin, että asemalta A päästään nopeasti kohtaan C, ja ehkä joskus pysäytetään väliasemalla B.
Korjaan! Niin mutta, ei se nopein juna pysähdy missään muuallakaan Turun ja Helsingin välillä.
Ratahanketta on jo aloitettu Turun ja Kupittaan välillä. Piti kestää kaksi vuotta eli valmis vuonna 2024, mutta nyt väylävirasto arvioi, että valmistuu 2026. Kustannusarvio oli 67,5 miljoonaa, mutta nyt arvioidaan maksavan 108,0 miljoonaa.
Jos tämän jälkeen olisi tarpeeksi miljardeja kasassa, mikähän olisi vuosi, kun rata valmistuu Saloon, Pasilasta puhumattakaan. Kustannuksia varmaan arvioidaan vetämällä hatusta. Onneksi on varaa Salollakin heittää miljoonia suunnitteluun.
Ratahanke on aloitettu myös jo Espoon päässä, jossa tehdään kaksoisraidetta.
MIten tämän hankkeen kustannusarvio ei nousisi, kun kaikki muutkin hinnat ovat koronan aikana nousseet huomattavasti? Inflaatiokin laukkaa parhaillaan siihen malliin, että kustannusten nousu on normaaliakin ripeämpää.
Jos suurin murhe on se, että jos nyt irtaanutaan hankkeesta, niin ”Salo pääsisi valtakunnallisiin uutisiin”. Jos näin kävisi, niin se olisi plussaa ja osoittaisi, että ratkaisuja voidaan tehdä pitkin matkaa. Onhan junissakin hätäjarruohjeena: käytä tarvittaessa, jos huomaat vaaran.
Pitää paikkansa, tämä Tunnin juna -kohkaus pitäisi lopettaa heti. Kustannukset nousevat tahtiin, jota mahdollinen hyöty ei koskaan kata.
Rata rakennetaan, ei sitä Salon valtuusto päätä. Valtakunnallinen infrahanke ei ole todellakaan minkään kunnan estettävissä. Kinata voi, vaan ei auta mitään.
Salon päättäjien pitäisi nyt ruveta hoitamaan asiaa niin, että hyötyisimme mahdollisimman paljon. Vaan ei, kinataan ja kerätään poliittisia irtopisteitä.
Minun suurin huoleni tässä on viljelymaan hävittäminen ratalinjojen alle. Maaperän, joka tuottaa ruokamme, ja on kehittynyt viljavaksi ylisukupolvisella yhteistyöllä luonnon kanssa. Se on resurssi, joka ei ole ”vain maata”.
Onneksi sitä hyvää viljelymaata jää hyvin vähän ratalinjan alle. Hyvää, ja ei niin hyvää, viljelymaata on Suomessa vuosikymmenten ajan pistetty pakettiin, kesannolle ja annettu puskittua, kun muualla on ollut halvempaa tuottaa ruokaa.
Kriisiaikana moni varmaan herää miettimään huoltovarmuusasioita, ja syytä onkin, mutta tuskin tuo yksi raidepari suurta lovea Suomen ruokatuotantoon tekee. Suomessa on 2,3 miljoonaa hehtaaria peltomaata, ja siitä miljoona hehtaaria yksistään viljan viljelyssä.
Jos huolettaa maan riittävyys, niin voi siirtyä vegaaniseen ruokavalioon, sillä noin 70 prosenttia Suomenkin viljelymaasta tuottaa ravintoa tuotantoeläimille. Jos se maa muutettaisiin tuottamaan suoraan ruokaa ihmisille, samalta alalta saataisiin viisinkertainen määrä ruokaa.
Huoltovarmuustuotantoon olisi pitänyt herätä jo viime kesänä ja laskea, miten tulevan kesän sadolle olisi kysyntää ulkomaillekin Ukrainan tilanteen takia. Vihreät ehkä kuvittelevat, että nuo vuosia laihaa heinää kasvaneet pellot saadaan tuottavaksi, kunhan keväällä kynnetään ja kylvetään. Maata viljelleet tietävät, ettei se niin käy.
Mamma on tuossa kaikessa oikeassa. Mutta myös aktiivikäytössä oleva viljelysmaa on köyhtynyt yksipuolisen viljelyn ja keinolannoitteiden käytön seurauksena. Ennen vanhaan maata ravittiin eloperäisillä lannoitteilla, joiden mukana tuli maahan runsain mitoin humusta ja pieneliöstöä, joka piti maan kuohkeana ja ravinteikkaana. Ei tämä tosin junarataan enää mitenkään liity.
No oliko sekin vihreiden vika, kun ruvettiin käyttämään apulantaa? Vai missä asiassa hän oli oikeassa?
Niin kuka sitä maata onkaan viljellyt? Maajussithan siellä heinäänsä kasvattavat. Sulla on omituinen ajatusmalli. Miten se peltojen pakettiin laittaminen nyt on vihreiden vika, tai jos sato ei onnistu. Rupeaa olemaan surkuhupaisaa, kun väkipakolla jossain joukkopsykoosissa pistetään kaikki maajussien tai kenen tahansa töppäilyt vihreiden piikkiin.
Tiedätkö että vaikka Suomessa ei ois ainuttakaan elukkaa, rehuviljaa tulisi silti? Luuletko että kaikki viljelijät viljelevät elämille ruokka? Nimittäin asia on niin että viljan laatu määrittää tuleeko sitä ruokaa ihmiselle vai eläimelle? Elintarviketeollisuudella on tietty kriteeri ihmisruualle, ja jos jää alle, niin menee rehuksi. Et vähän epäilen tuota 70%, koska eläintilojakaan ole enää kovinkaan paljoa Suomessa ja koko ajan lopettaa tuotantoaan. Huonona vuotena vaikka ajattelis puida leipäviljaa, niin syksyllä kelpaa vaan rehuksi. Niin tottakai sen myy rehuna eteenpäin, että saa edes jotain. Teiden ja junaratojen rakentaminen vie paljon maata, ja halkoo lohkoja. Ei ole viljelijön kannalta hyvä jos pellot on… Lue lisää »
70% katsoin suoraan jostain lähteestä, en muista enää mistä enkä jaksa etsiä uudelleen. Ja kyllä rehua kasvatetaan ihan tarkoituksella. En minä ole sanonut Lukkarinmäestä yhtään mitään. Maanviljelijät ovat kuorossa laulamassa virttä siitä, miten maanviljelys ei Suomessa kannata, suorastaan tappiolla hyvää hyvyyttään harrastavat viljelyä ja pakko käydä muualla töissä tienaamassa viljelyn vaatimaa rahaa, mutta kun tarjotaan könttäsummaa että riippakivestä pääsee eroon, niin eipäs kelpaakaan vaan se maa muuttuu heti Kimberleyn timanttikaivosta vastaavaksi arvokkaaksi perinnöksi joka tuottaa vaikka ja mitä sukupolvesta toiseen. Minä kyllä arvostan maanviljelijöitä ja heidän työtään, mutta pieni reality check joskus olisi paikallaan. Jos ratalinjausta katsoo kartalta, niin ei… Lue lisää »
En edelleenkään ymmärrä, mikä motiivi viljanviljelytilalla on kasvattaa rehuviljaa tarkoituksella, koska rehusta on maksettu vähemmän kuin leipäviljasta. Näillä tiloilla rehuviljaa vaan väkisin tulee, kun vielä ei ole kukaan keksinyt, miten säätä hallitaan. Kaikesta viljasta ei ole ihmisen ruuaksi, kun laatu sen määrää. Mutta tämä on tätä vihreitten keksimää viherpiiperryspropagandaa, että Suomessa muka viljellään eläimille enemmän kuin ihmisille. Ja muka saataisiin lisää pinta-alaa ihmisruuan tuottamiseen. Rehuviljaa vaan tulee huonoina vuosina, vaikka kaikki eläimet olisi laitettu lahtipenkkiin, se on fakta. Rehuvilja ei kelpaa elintarviketeollisuudelle. Ennen viljelijä myy viljan rehuna kuin heittää pois. Onhan se kiva, kun saa näiden amatööriviljelijöiden kanssa kinata, kun… Lue lisää »
Olen jo pitkään ihmetellyt miksi vielä löytyy todella paljon peltoalueita joita ei viljellä, tai onko niin, ettei joko ei osata tai ei haluta viljellä, pitkää roskaheinää ainakin rehottavat vuodesta toiseen.
Kun siitä kesannolla pitämisestä saa rahaa, se on se syy.
Kannattaa tutustua ympäristötukiehtoihin, viljelijät noudattaa niitä. Ei oo viljelijän vika jos järjestelmä on huono. Kaikki noi viljelemättömät kesanto yms.pellot on ympäristön hyväksi. Mut aina vaan viljelijää mollataan, tekee mitä hyvänsä. Kaiken saastuminenkin ( jopa Amazonin sademetsän häviäminen) on viljelijän vika vaikka näillä kesannoilla yritetään juurikin tilannetta parantaa. Mut eihän nämä kateelliset kaupunkilaiset ymmärrä. Jokainen kateellinen voi aloittaa viljelyn ja näyttää miten se pitäisi tehdä, katsotaan kauanko pärjäis. Nyt maatiloja myydään halvalla, kun niin monet lopettaa. Ja vielä yks asia, pahimmat paskaruohoa kasvavat pellot Salon alueella, ovat Salon kaupungin vuokrapeltoja. Niiden vuokraajat eivät viitsi panostaa ja kaupunki ei ollenkaan valvo mitä… Lue lisää »
Maaseudun Tulevaisuuden mukaan Suomen fosforipäästöistä Itämereen 70 prosenttia johtuu maataloudesta. Olen tänne aiemmin kirjoittanut, kuinka Halikonlahdella vain kaislikot lisääntyvät. Johtuisivatko pelloista ilman suojakaistaleita ja pelloista, joihin merivesi nousee joka vuosi.
50 vuotta sitten Halikonlahti oli liki kaislavapaa, eli ”aina vaan viljelijää mollataan”. Miksiköhän?
No, Maaseutu nyt kirjoittaa, mitä kirjoittaa. Miksiköhän Helsingin edustalla fosforin taso meressä on todella suuri? Ei ainakaan maatilojen vika. Viljelijät tekevät kokoajan hommia, että Itämeri säästyy, mutta muutokset ovat hitaita. Halikonjoki on korkeapenkkainen, maanvyöryjä on usein ja nyt kun ei ole kunnon talviakaan, maa-ainesta joutuu veteen. Vaikka maataloutta ei olisikaan, Halikonlahti olisi samanlainen. Et ota huomioon, että Salon jätevesilaitos on Vuohensaaressa, ja usein sieltä ylijuoksutetaan suoraan mereen sitä itseään. Kun viemäreitä on lisätty verkostoon, niin totta kai ylimenevää tavaraakin on enemmän kuin aikaisempina vuosina. Kyllä tässä voisi taas syyttää muitakin kuin vaan viljelijöitä. Halikonjoen varrella on pakko pitää suojavyöhykettä, ei… Lue lisää »
Helsingin edustalla fosforit voivat olla korkealla, koska kahden joen (Vantaan- ja Keravanjoet) vedet tuovat sitä puolelta Uudeltamaalta. Helsinki puhdistaa jätevedet, kantakaupungin alueelta myös hulevedet ja yhden maailman tehokkaimman puhdistamon puhdistamat jätevedet johdetaan kauas avomerelle.
Miksi Salo ylijuoksuttaa, eikä rakenna tarpeeksi tehokasta ja suurta puhdistamoa? Se nykyinen ei muuten ole Vuohensaaressa. Silti se prosenttiluku on tutkitusti maataloudesta, ja se luku on 70.
PS. Kornia, että mummon pitää hankkia mökkiinsä puhdistamo ja naapurissa kylvetään tonneittain lietelantaa rantapellolle. Haisee muuten parin kilometrin päässäkin.
Kysynpä edelleen, kuka viljelee? Se on kuitenkin joku maanviljelijä. Onhan joka ammattiryhmässä parempia ja huonompia ammattimiehiä. Maanviljelys tuskin pikkeaa tästä, vaikka kovin yrität asiaa vääntää jonkun muun syyksi.
Kukaan ei ole kateellinen, mistä olet sen saanut päähäsi? Viljelijä päättää mitä viljelee, oli sitten kenen tahansa vuokrapellot. Auttaako tuollaisen vastakkainasettelun luominen jotakin?
Hyviin viljelytapoihin kuuluu, että hoidetaan kasvinsuojelu, lannoitus ja kalkitus sekä pyritään sadonkorjuuseen. Salon vuokrapelloilla ei ole lannoitteita nähty kuin nimeksi, kasvinsuojeluaineista puhumattakaan. Sitten käydään joulukuussa pellolla puimurilla terä ylhäällä, muka puimassa.
Kyllä vuokraajalla on tässä myös vastuu. Asuinalueella sijaisevat pellot, joista ei satoa korjata, houkuttavat tuhoeläimiä. Onneksi on tulossa uusi valvontamuoto, missä käytetään yhä enemmän satellittikuvia. Niistähän pitäisi tunnistaa kasvilaji. Jos kasvilaji ei täsmää kuvan ja viljelijän ilmoittamaan kasvilajiin, tulee lisäselvitys.
Mihin perustuu väite, että suurin osa salolaisista vastustaisi ratahanketta?
Samaa itse mietin. Eiköhän se taas ole vain se pieni mutta äänekäs vähemmistö, joka tästä pitää meteliä, ja enemmistön mielestä Tunnin juna ei ole mitenkään turha tai kenellekään haitallinen.
Sama on havaittavissa myös muissa tämän kaltaisissa isoissa infrahankkeissa, että niitä pidetään turhina. Pelätään reitillä asujien puolesta, ynnä muuta sellaista.
Joka näin väittää ja luulee uskovansa, että koko Salon maalaiskuntakin on mukana, on virhearvio. Salon ympäristökunnat eivät tarvitse Tunnin junaa missään, koska sillä ajalla kun ajaa Saloon, on pitkälti Helsingissä tai Turussa. Lisäksi pääsee suoraan osoitteessen, ei tarvitse taksikyytiä kummassakaan päässä. Maalaiskunta on vain maksajana, kuten kaikissa muissakin turhissa rahoitusasioissa, jotka eivät koske maalaiskuntaa.
Pitäisi pystyä ajattelemaan näitä hankkeita vähän laajemmalla perspektiivillä kuin minä. Taitaa olla nykypäivänä mahdotonta, jokainen kuvittelee olevansa se joku, jonka kaikki mielihalut on täytettävä ja jopa valtion tai kunnan on nöyrryttävä tämän jumalolennon edessä. Herätkää, vai onko aikuisuus monenkin vuoden päässä?
Kolmeen Salon Seudun Sanomissakin julkaistuun gallup-kyselyyn.
Karavaani kulkee. Turun ja Salon välisen kaksoisraiteen ja oikaisujen pohjatutkimukset ovat jo pitkällä. Fortum haaskasi pelkästään Saksaan tuplasti sen rahan, millä Tunnin juna toteutetaan.