Miesten Korisliigan lähihistorian omituisin tapahtumaketju sai myöhään maanantai-iltana päätöksensä, kun Urheilun oikeusturvalautakunta hyväksyi Uudenkaupungin Korihaiden tekemän valituksen.
Näin tiistai-illalle suunniteltua Korihaiden ja Pyrinnön välistä uusintaottelua ei pelata. 30. joulukuuta pelatun ottelun alkuperäinen tulos eli Korihaiden 84–81-voitto jää voimaan.
Tapauksessa on niin monta käännettä, että ne on syytä kerrata.
Ottelun seuraavana päivänä eli uudenvuodenaattona Pyrinnön päävalmentaja Miikka Sopanen huomasi, että yksi Pyrinnön kori on jäänyt merkkaamatta ottelun tilastoihin. Pyrintö tekee asiasta kirjallisen ilmoituksen Koripalloliitolle.
Liiton selvityksen mukaan ottelupöytäkirjasta, tilastoista ja tulostaululta löytyy peräti seitsemän tilanteeseen vaikuttavaa virhettä pelkästään ottelun ensimmäisellä puoliajalla. Ottelutapahtumien perusteella puoliaikatuloksen olisi pitänyt olla 40–41, mutta tulostaululla, pöytäkirjassa ja tilastoissa puoliaikatulos on 42–39.
7. tammikuuta Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikkö päätti, että ottelun tulos jää virheistä huolimatta voimaan. Perusteluita oli kolme: Pyrintö ei tehnyt vastalausetta ottelutapahtuman yhteydessä, sääntörikkomus ei ollut Korihaiden joukkueen jäsenen tekemä, eivätkä virheet olleet tahallisia.
Korihait sai kuitenkin 2 000 euron sakon ja toimitsijapöydän neljä jäsentä yhden ottelun mittaisen toimintakiellon.
Pyrintö ei jättänyt asiaa tähän, vaan valitti päätöksestä Koripalloliiton liittohallitukseen.
20. tammikuuta eli kolme viikkoa varsinaisen ottelun jälkeen liittohallitus kumosi sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksen, mitätöi ottelun tuloksen ja määräsi sen pelattavaksi uudelleen 24. tammikuuta. Myös Korihaiden 2 000 euron sakko peruutettiin.
Liittohallituksen päätöksen jälkeen Kouvot jätti valituksen 12. joulukuuta pelattavaksi aiotusta BC Nokia -ottelusta, joka tuomittiin Kouvojen 0–40-luovutustappioksi. Kouvoilla ei ollut tuolloin viittä tervettä pelaajaa, mutta ottelua ei voitu pelata, koska BC Nokia ei suostunut Kouvojen tarjoamiin uusiin pelipäiviin.
Kouvot ei saanut ehdottaa uudeksi pelipäiväksi runkosarjan päätöskierroksen (21.1.) jälkeistä viikkoa, mutta kun liittohallitus määräsi samalla viikolle Korihait–Pyrintö-uusintaottelun, Kouvot katsoi, että heitä oli kohdeltu eriarvoisesti.
Liittohallitus ei ottanut Kouvojen valitusta käsittelyyn, koska 14 päivän mittainen valitusaika oli umpeutunut. Kouvot päätti valittaa asiasta Urheilun oikeusturvalautakuntaan.
Maanantai-iltana (23.1.) kello 22.47 eli alle 20 tuntia ennen uusintaottelun alkua Korihait kertoi sosiaalisen median kanavissaan, että oikeusturvalautakunta on hyväksynyt seuran valituksen ja Pyrintö-ottelun tulos jää sittenkin voimaan.
Koripalloliitto tiedotti asiasta vasta tiistaina kello 12 eli kuusi ja puoli tuntia ennen uusintaottelun alkua.
Samalla Kouvojen valituksesta oikeusturvalautakuntaan putosi pohja. Kouvojen valitus on silti edelleen käsittelyssä ja sen tuloksesta tiedotetaan viimeistään torstaina.
Tapahtumaketjussa on monta omituisuutta, jotka välttämällä saaga ei olisi venynyt 25 päivän mittaiseksi.
1) Pyrinnön päävalmentaja Miikka Sopanen kertoi Salon Seudun Sanomille (4.1.) kysyneensä ottelun aikana useaan kertaan erotuomarilta, että onko tilanne oikein. Erotuomari oli vakuuttanut Sopaselle, että tulos on oikein.
Millä perustein Pyrintö olisi siis jättänyt vastalauseen ottelun jälkeen? Tähän ei ole vieläkään saatu vastausta.
2) Miksi Koripalloliiton liittohallitus kumosi liiton sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksen, kun ottelun mitätöinti ei kurinpitosääntöjen nojalla ollut mahdollista? Pelkäsikö liittohallitus Pyrinnön mahdollista valitusta oikeusturvalautakuntaan? Ilmeisesti.
3) Ymmärsikö liittohallitus, että päätöksen kumoaminen ja uusintaottelun määrääminen antoi Kouvoille täysin perustellun mahdollisuuden valittaa omasta päätöksestään? Ilmeisesti ei.
4) Korihaiden oikeusturvalautakuntaan tekemän valituksen ydin oli liittohallituksen menettelyvirhe, jossa se ei kuullut lainkaan Korihaita. Liittohallitus perusteli yksipuolista kuulemista ”kiireellä” (sekin sääntöjen vastaisesti) ja sillä, ettei kuulemisella ”olisi ollut saatavissa asiaan vaikuttavaa lisätietoa” (edelleen sääntöjen vastaista).
Liittohallitus siis kumosi liiton sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksen rikkomalla räikeästi omia sääntöjään ja luovuttamalla samalla kaikki valtit Korihaiden käsiin.
25 päivää kestänyt tapahtumasarja kuulostaa vielä absurdimmalta, kun ottaa huomioon, että se sai alkunsa täysin inhimillisestä virheestä.
Talkoolaisena ottelutapahtumaan osallistunut tilastoija klikkasi vahingossa Pyrinnön LJ Thorpen onnistuneen donkin epäonnistuneeksi donkiksi.
Siitä alkoi loppua kohti kiihtynyt tapahtumaketju, joka paljasti lopulta Koripalloliiton akuutin johtajuusvajeen sekä omien sääntöjen tulkinnanvaraisuuden ja mikä pahinta: omista säännöistä piittaamattomuuden.
Kaksi joukkuetta joutui pelaamaan ja harjoittelemaan 25 päivän ajan jatkuvassa epätietoisuudessa ja kaksi muuta seuraa liittyi epätietoisten joukkoon viimeisiksi päiviksi. Muut kahdeksan liigaseurat miettivät 25 päivän ajan, että miten yksi byrokratian rattaisiin juuttunut ottelu vaikuttaa heidän otteluihin tai sarjasijoitukseen.
25 päivän vatuloinnin lopputulema oli lopulta se, että Korisliigassa ottelun voi voittaa joukkue, joka tekee vastustajaa vähemmän pisteitä.
Jos tästä kaikesta sekoilusta on nostettava yksi asia muiden yläpuolelle, se olkoon tämä:
Neljän pisteen virhe puoliaikatuloksessa ei Koripalloliiton sääntö- ja kurinpitoyksikön päätöksen ja Korihaiden valituksen perusteella vaikuta olennaisesti ottelun lopputulokseen, koska ”virhe on tapahtunut ottelun alkupuolella ja lopputulos on määräytynyt ottelun jälkimmäisen osan perusteella.”
Eli ottelun avauspuoliskon tehdyillä – tai tässä tapauksessa tekemättömillä – pisteillä ei ole mitään merkitystä?
Nyt ymmärrän paremmin niitä katsojia, jotka tulevat peliin myöhässä.
