Salossa säästettiin sähköä säntillisesti koko loppuvuoden ajan. Asia ilmenee sähkönjakeluyhtiö Carunan koostamista tiedoista.
Salolaiset käyttivät viime joulukuussa 21,2 prosenttia vähemmän sähköä kuin joulukuussa 2021. Carunan jakelualueella, eli kaikkiaan 74 kunnassa, säästöä kertyi samalla vertailujaksolla 18,7 prosenttia.
Vastaava trendi on jatkunut syksystä alkaen. Salolaiset kuluttivat syyskuussa 9,5 prosenttia vähemmän sähköä kuin vuotta aiemmin. Carunan jakelualueella vähennys oli kaikkiaan 8,3 prosenttia.
Lokakuussa salolaiset vähensivät sähkönkäyttöään 12,6 prosentilla edellisvuoteen verrattuna, kun Carunan jakelualueen vastaava luku oli 10,4 prosenttia. Marraskuussa salolaisten sähkönkulutus väheni vuodentakaisesta 15 prosentilla. Koko Carunan alueella lukema oli tuolloin kolme prosenttiyksikköä pienempi.
– Olemme miettineet, miten täällä onkin näin hyvä talkoohenki, Carunan asiakkuusjohtaja Kosti Rautiainen ja Carunan Lounais-Suomen sekä Satakunnan aluepäällikkö Marko Koitijärvi myöntävät.
Salossa kului kokonaisuudessaan 493 000 megawattituntia sähköä viime vuoden aikana. Vuonna 2021 vastaava lukema oli 534 000 megawattituntia, joten sähkönkulutus väheni vuoden aikana 7,7 prosentilla. Koko Suomen alueella kulutuksen vähennys oli vuoden aikana 6 prosenttia.
Sähkönkulutus laski Salossa viime vuoden syys-joulukuussa 14,8 prosentilla edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Käyttöpaikoittain eniten säästettiin maataloudessa (41,9 prosenttia), vapaa-ajan asunnoissa (25,6 prosenttia) ja omakotitaloissa (20,2 prosenttia). Teollisuudessa säästöä kertyi 10,6 prosenttia.
– Maatalouden lukema on huolestuttava. Herää kysymys, ovatko kyseessä enää pelkät säästötoimenpiteet vai onko toimintaa ajettu alas, Rautiainen toteaa.
Vapaa-ajan asuntojen noin neljänneksellä vähentynyt kulutus on Rautiaisen mukaan helposti selitettävissä.
– Lämmitykset ja sähkölaitteet on kytketty pois päältä, hän kiteyttää.
Omakotitalojen sähkönkulutus on vähentynyt noin viidenneksellä. Rautiainen pitää lukemaa merkittävänä.
– Omakotitalojen osuus kokonaistehontarpeesta on noin 30 prosenttia talvikuukausien aikana, hän painottaa.
Sähkön kulutushuippu voi yksittäisen talvipäivän aikana nousta Suomessa noin 15 000 megawattiin. Lukemasta suunnilleen kaksi kolmasosaa kuluu Rautiaisen mukaan rakennusten lämmittämiseen.
– Jo yhden tai kahden asteen vähennys sisälämpötilassa vaikuttaa varsinkin kulutuspiikin lähestyessä tai sen aikana, hän sanoo.
Yökulutuksen osuus on pysynyt Carunan tilaston mukaan samalla tasolla vuoteen 2021 verrattuna.
– Mitä vähemmän sähköä kuluu piikkituntien aikana, sitä parempi, Rautiainen alleviivaa ja kehottaa ihmisiä ohjaamaan sähkönkäyttöään piikkien ulkopuolelle.
”Tilanne jatkuu samanlaisena tulevat viisi vuotta.”
Verrattain leuto alkutalvi on avustanut suomalaisia sähkönsäästötalkoissa. Salon Kärkän mittausaseman viime joulukuun keskilämpötila oli -3,3 celsiusastetta, kun vuotta aikaisemmin keskilämpö oli -6,2 astetta.
Myös marraskuu oli Salossa edellisvuotta lämpimämpi. Syys- ja lokakuussa keskilämmöt olivat hiukan vuotta 2021 matalammat, mutta reilusti plussan puolella.
Carunan Rautiainen ja Koitijärvi toteavat, että tammikuussa vältyttäneen sähköpulalta.
– Mutta helmikuusta on jo vaikeampaa antaa arviota, Rautiainen mainitsee.
Hän painottaa, ettei nyt käynnissä oleva energiakriisi ole nopeasti ohimenevä ilmiö.
– Tilanne jatkuu samanlaisena tulevat viisi vuotta, Rautiainen ennakoi.
Jos tästä talvesta Suomi selviääkin suosiolla, ensi vuonna olosuhteet voivat olla täysin erilaiset.
– Suoraan sanottuna huolestuttaa, Rautiainen tiivistää tunteensa.
Kotimaisin voimin voidaan tuottaa arviolta 12 900 megawattia sähköä. Lukema sisältää Olkiluoto 3:n ydinvoimalaitoksen täyden toiminnan, Fortumin valmisteleman Meri-Porin voimalaitoksen avaamisen kaupalliseen käyttöön sekä arvion tyynen ajan tuulivoimatuotannosta.
– Tämänhetkinen kulutusvaje on noin 3 100 megawattia, Rautiainen arvioi.
– Tuontisähköön ei voi luottaa liikaa. Jos laaja, kylmä rintama iskee Pohjois-Eurooppaan, ei saatavuus Norjasta tai Ruotsista ole taattua, hän lisää.
Rautiaisen mukaan on tärkeää, että Suomessa huolehditaan tulevaisuuden energiajärjestelmien kehittämisen jatkamisesta.
– Se on ainut tie ulos kriisistä, hän painottaa.
Tilanteen keskiössä on irtautuminen venäläisestä energiasta ja fossiilisista polttoaineista. Rautiainen ei kuitenkaan näe, että esimerkiksi pienydinvoimalat toisivat ratkaisun ongelmaan.
– Avaimet on löydettävä jo käytössä olevista teknologioista, hän sanoo.
Yhteiskunnan kiihtyvä sähköistyminen luo kriisitilanteessa omat haasteensa.
– Kehityssuunta on vihreän siirtymän kannalta hyvä. Välivaiheongelmilta ei voi kuitenkaan välttyä, Rautiainen painottaa.
Kyllä siirtohintoja pitäisi saada kiireellisesti ylös, kun tulot pienenevät ja bonukset on vaarassa.
Olla huoleton.
Jahka runkoverkkoa aletaan rakentaa lisää niin eiköhän ne kustannukset valu alaspäin.
Hintojen nousua tiedossa. Energian kulutuksen pienentäminen = Carunalle vähemmän rahaa = Caruna nostaa hintaa (taas), hyvin yksinkertaista matematiikkaa.
Kansalaiset unohtavat mistä alkoi verkonrakentajien kustannusten nousu, eli v. 2011 Tapani-myrskystä, jolloin sähköt olivat jopa kaksi viikkoa poikki. Josta tuli päätös lähinnä keskijännitelinjojen maakaapeloinneista. Nyt se urakka lienee loppusuoralla oikeaan aikaan, koska nykyisessä tilanteessa se olisi ilmeisesti siirtynyt tulevaisuuteen. Tämä kallis kaapelointi on ikävä kyllä myös nostanut siirtohintoja, mutta eipä sähkötkään kovissa tuulissa juurikaan pätki, ja monet rumat ilmalinjat ovat poistuneet.
Vaikka aurinko- ja tuulivoimaa kuinka lisätään, niin sähköstä on aina pulaa tuulettomina öinä.
Öisin sähkön tarve on matalampi. Ei kai se pörssisähkö muuten olisi aina yöllä halvempaa? Ydinvoiman suhteen on sama ongelma, mutta päinvastoin. Ydinvoimala tuottaa sähköä koko ajan yhtä tehokkaasti, vaikka tarve on pienempi öisin ja viikonloppuisin. Sähkön varastointi ei ole helppoa hommaa, vaan vaatii omat ratkaisunsa.
Huolestuttavasti voi energiasiirrosta saatavat maksut jäädä liian alas, jos jotain ei tehdä.
Carunaa ei enää omista australialaiset, kun parhaat tuotot on jo lypsetty pois. Carunan omistavat suomalainen eläkevakuutusyhtiö Elo (7,5%) sekä kansainväliset sijoittajat KKR (40%), Ontario Teachers’ (40%) ja AMF (12,5%).
KKR näyttäisi olevan yhdysvaltalainen pääomasijoitusyhtiö, joka ostaa velkarahalla sijoituskohteita ja maksaa sijoituskohteiden tuotolla velkaa takaisin (lähde: wikipedia). Ontario Teachers on kanadalainen opettajien eläkeyhtiö. AMF on ilmeisesti ruotsalainen eläkeyhtiö.
Nämä ovat ne tämän hetken Carunan tuottojen lypsäjät.
Miksiköhän aina tulee vastenmielinen olo, kun Carunasta uutisoidaan.