Äänestäjien kiinnostus eduskuntavaaleja kohtaan näyttää olevan ennallaan. Kunnallisalan kehittämissäätiön (Kaks) kyselytutkimuksen mukaan selvä enemmistö, yli 60 prosenttia suomalaisista äänestää varmasti kevään eduskuntavaleissa. Melko varmoja äänestäjiä on joka viides.
Päättäjät saadaan valittua vähäiselläkin äänestysaktiivisuudella niin kuin seurakuntavaaleissa tapahtuu. Lakeja säätävät kansanedustajat ja eduskunnan valitsemat ministerit ovat suomalaisen demokratian ydinjoukkoa, ja eduskuntavaalien pitäisi olevan vaaleista kiinnostavimmat. Todennäköistä kuitenkin on, että vuoden päästä järjestettävät presidentinvaalit vievät voiton.
Vaikka suomalaiset parlamenttivaalit ovat ehdokasvetoiset, puolue on äänestäjälle ehdokasta tärkeämpi. Tätä todistaa myös Kaksin kysely, jossa puolueen painoarvo on entistä suurempi. Vain joka kuudennelle vastaajalle ehdokas merkitsee enemmän kuin puolue.
Puolueet kamppailevat kannatuksesta keskenään, ja puolueiden sisällä ehdokkaat kilpailevat toisiaan vastaan.
Eduskuntavaalit pesevät äänestysaktiivisuudella mitattuna kuntavaalit. Paikallisissa vaaleissa on kyse lähipalveluista, esimerkiksi Salossa viime kuukausina paljon puhuttaneista kulttuurin mahdollisuuksista.
Päättäjiksi valitut paikallispoliitikot eivät ole aivan syyttömiä kuntavaalien liian vähäiseen kiinnostukseen. Kaupunkia kehittävät näkyvät avaukset ja rohkeat omat näkemykset herättäisivät kiinnostusta enemmän kuin varovainen hiljaisuus.
Kansanedustajaehdokkaat ovat usein kotikuntiensa päättäjiä, ja osa on mukana myös hyvinvointialueen hallinnossa. Paikallista kannatusta löytyy, mutta se ei riitä.
Varsinais-Suomen 17 kansanedustajasta 16 on ehdolla eduskuntaan. Ensimmäiselle eduskuntakaudelleen pyrkivällä ehdokkaalla ja tukijoukoilla on vastassa oman puolueen istuva kansanedustaja, joka on lähtökohtaisesti vahvoilla. Siinä kisassa ei pärjää hiljaisuudella.
