Aurinkoenergian tuotanto on leviämässä talojen katoilta tasamaalle jopa satojen hehtaarien paneelikentiksi. Varsinais-Suomessa on vireillä kymmeniä teollisen kokoluokan hankkeita.
Toimittajat ja kuvaajat parveilivat Astrum-keskuksessa kosteana joulukuun päivänä yhdeksän vuotta sitten. Suomen tietotoimisto STT välitti lehdistötiedotteen, joka nousi valtakunnan uutisotsikoihin.
”Saloon valmistui Suomen suurin aurinkovoimala”, tiedotusvälineet kertoivat.
Astrum-keskuksen katolle oli asennettu 1 344 aurinkopaneelia. Se oli valmistuessaan jopa Ruotsin suurinta aurinkovoimalaa isompi. Salolainen monialayrittäjä ja kiinteistösijoittaja Lasse Jokinen piti investointia järkevänä. Hän huomautti, ettei kukaan tiedä, paljonko sähkö maksaa vaikka viiden vuoden päästä.
Jokisen ennustus on käynyt toteen. Kallis sähkö on saanut sijoittajat liikkeelle, ja satojen miljoonien eurojen voimalahankkeisiin on nyt tarjolla pääomaa ulkomailta. Saloon kaavaillaan laitoksia, joissa olisi yhteensä jopa puoli miljoonaa aurinkopaneelia.
Lupaviranomaiset ovat hämillään.
Sähköverkkoyhtiö Carunan myynti- ja asiakaspäällikkö Lauri Latosaarelle viime vuosi oli työteliäs. Varsinais-Suomesta ryöpsähti yllättäen kymmeniä kyselyitä aurinkovoimaloiden liittämisestä valtakunnanverkkoon. Eikä nyt puhuta omakotitaloista.
– Kyselyiden määrä on moninkertainen aiempiin vuosiin verrattuna. Se alkoi jo keväällä, mutta kesä ja syksy olivat tosi kiireisiä.
Latosaaren mukaan ylivoimaisesti suurin osa kyselyistä koskee 1– 2 megawatin voimaloita, mutta joukossa on myös joitain 5–10 megawatin voimaloita sekä pari erittäin suurta yli 10 megawatin voimalaa.
Aurinkovoimaloiden kokoa voi olla hankala hahmottaa. Mittakaavaksi käy Perniöntien varrelta Salo Energia Oy:n aurinkopaneelikenttä, jonka teho on yksi megawatti. Sekin ehti hetken aikaa olla Suomen toiseksi suurin.
– Kaikkia liityntöjä ei voida toteuttaa, mitä asiakkaat ovat kysyneet. Uskon kuitenkin, että kevään aikana päästään rakentamaan jo useampia voimaloita. Siellä on vakavasti otettavia hankkeita, Latosaari sanoo.
Westankärrin kartanon mailla Kemiönsaarella on päästy jo rakennustöihin. Lammaslaitumelle sijoitetaan 3 600 aurinkopaneelia niin, että eläimet voivat laiduntaa siellä edelleen. Voimala on ensimmäinen, joka liitetään suoraan Carunan keskijänniteverkkoon.
Salosta energiayhtiöt ovat etsineet rakennuspaikkoja ojitetuilta soilta. Helsinkiläinen Forus Oy ja espoolainen Pohjan Voima Oy suunnittelevat aurinkosähkön tuotantoa Isokylän Rahkasuolle, Perniön Melassuolle ja Teijon Kurvassuolle. Hankealueet kattavat yhteensä yli 430 hehtaaria.
Pisimmällä ollaan Melassuolla, josta Salon seurakunta on vuokrannut voimalayhtiölle kuutisenkymmentä hehtaaria maata.
”Alue ei ole ollut luonnontilassa enää vuosiin, koska se on kuivattu. Sillä ei ole samanlaista luontoarvoa kuin koskemattomilla alueilla eikä siellä ole juurikaan puustoa”, kirkkoherra Timo Hukka arvioi tiedotteessa kesäkuussa.
Joulukuussa Salon ympäristönsuojelu antoi lausunnon, jonka mukaan Melassuon voimalasta aiheutuu merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia. ”Hanketta ei voi pitää tarkoituksenmukaisena”, rakennus- ja ympäristölautakunta totesi yksimielisesti.
Yhtäkkinen kiinnostus aurinkoenergiaan näkyy kantaverkkoyhtiö Fingridissä, joka on tänä vuonna kirjannut liityntäkyselyitä peräti 37 gigawatin eli 37 000 megawatin edestä.
– Suurimmat hankkeet ovat ydinvoimalan luokkaa, johtaja Jussi Jyrinsalo Fingridistä toteaa.
Teollisen kokoluokan voimaloille pitäisi löytää rakennusmaata kymmeniätuhansia hehtaareja. Moni kysely on kuitenkin vasta pelkkä ajatus. Jyrinsalo arveleekin, että hankkeista ehkä joka kymmenes voi toteutua tulevina vuosina.
– Isoista maaplänteistä on kysymys, mutta Suomi on eurooppalaisittain harvaan asuttu maa ja meillä on tilaa, Jyrinsalo näkee.
Aurinkoenergia kiinnostaa myös tuulivoiman tuotantoon keskittyneitä yrityksiä. Someron Palmankalliolle neljää tuulivoimalaa rakentava Ilmatar havittelee yli sadan megawatin aurinkovoimalaa Loimaalle. Samaan aikaan se rakentaa ja suunnittelee yli kahtasataa uutta tuulivoimalaa ympäri Suomen.
Energiayhtiöiden kilpailu aurinkovoimaloiden rakennuspaikoista muistuttaa suuresti kisaa, jota käytiin aikoinaan tuulivoiman tuotantoon soveltuvista alueista. ”Seudulle suunnitellaan parhaillaan ainakin 84 uutta tuulivoimalaa”, Salon Seudun Sanomat uutisoi lokakuussa 2011. Vireillä oli toistakymmentä mittavaa hanketta.
Tuulivoimaloista syntyi repiviä riitoja, jotka koettelivat päättäjien lisäksi myös kyläläisten ihmissuhteita. Hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus käsittelivät joukoittain valituksia.
Montaa voimalaa ei Salon seudulle noussut. Uusiutuvan energian yhtiöt lähtivät rakennustöihin Pohjanlahden rannikolle. Tällä hetkellä siellä tavoitellaan jo 20 megawatin merituulivoimaloita, joiden kokonaiskorkeus olisi jopa 300 metriä.
Auringon kokonaissäteily on vahvimmillaan eteläisessä Suomessa, jossa se on lähes Pohjois-Saksan luokkaa. Salon seutu on keskellä vyöhykettä, jossa auringosta on saatavissa suurin hyöty.
Vielä kymmenen vuotta aurinkosähköä pidettiin Suomessa mökkiläisten puuhasteluna. Keskusteluissa jahkailtiin lähinnä siitä, paistaako täällä aurinko vai. Suomi oli aurinkoenergian tuottamisessa kääpiö, jota ei huomioitu edes eurooppalaisissa vertailussa.
Sittemmin vauhti on kiihtynyt. Salossa on Carunan mukaan jo toistatuhatta aurinkovoimalaa, joiden teho on yhteensä 11 megawattia. Suurin osa aurinkosähköjärjestelmistä on asennettu pientaloihin.
Nyt aurinkovoiman tuotanto on leviämässä kiinteistöjen katoilta tasamaalle kymmenien ja jopa satojen hehtaarien paneelikentiksi. Se askarruttaa lupaviranomaisia.
– Olemme etsikkovaiheessa, ja kaipaamme valtakunnallista ohjeistusta. Yhteiskunta on vähän hidas liikkeissään, suunnittelujohtaja Heikki Saarento Varsinais-Suomen liitosta sanoo.
Saarentoa askarruttaa kysymys aurinkovoimaloiden rakentamisen reunaehdoista. Miten pitäisi huomioida herkät kohteet, luonnonsuojelualueet, kulttuuriympäristöt ja arvokkaat maisema-alueet. Soitakin pyritään ennemmin ennallistamaan kuin kuivaamaan.
Tästä maakuntien kaavoitusjohtajat aikovat keskustella ympäristöministeriössä ensi viikolla.
– Salon seudulla rakentaminen ei saisi olla kovin villiä, vapaata ja hallitsematonta, Saarento pohtii.
Suunnitelmat suurista aurinkovoimaloista mietityttävät myös Aalto-yliopiston teknillisen fysiikan professori Peter Lundia, joka on tutkinut vaihtoehtoisia ja uusiutuvia energialähteitä vuosikymmeniä. Lund on myös Suomen ilmastopaneelin jäsen.
– Tekniikkaa ja taloutta on pidetty tärkeimpinä kriteereinä, mutta nyt tulee kaksi muutakin tärkeää kriteeriä: luontoarvot ja sosiaalinen hyväksyntä. Nämä kaikki neljä pitää ottaa huomioon. Ympäristövaikutukset ovat aina tärkeä kysymys.
”Rakentaminen on hallittua, kun asioita ei tarvitse käsitellä kaikissa oikeusasteissa.”
Peter Lund varoittaa virheistä, ja patistaa ympäristöministeriötä antamaan ohjeistusta. Ensimmäiseksi pitäisi kartoittaa maakunnittain kohteet, jotka soveltuvat teollisen mittakaavan laitoksille.
– On aina vaara, että tulee villin lännen meininki. Lupa-asiat kestävät, jos mennään virheiden kautta kaksi askelta eteenpäin ja yksi taaksepäin. Rakentaminen on hallittua, kun asioita ei tarvitse käsitellä kaikissa oikeusasteissa. Se on myös yritysten etu, Lund korostaa.
Suomen luonnonsuojeluliitto älähti, kun saksalainen konserni kertoi suunnittelevansa Pohjoismaiden suurinta aurinkovoimalaa Uudenkaupungin Kalantiin. Yli 300 hehtaarin alue on pääosin metsää.
Luonnonsuojeluliiton mielestä hankkeesta tehdyt selvitykset ja kuulemiset olivat olleet suppeita ja puutteellisia. Se piti hanketta valtakunnallisena ennakkotapauksena ja vaati Varsinais-Suomen ely-keskukselta ympäristövaikutusten arviointia.
Ely-keskus päätti, ettei yva-selvitystä tarvita.
Ranska hyväksyi marraskuussa lain, joka edellyttää kaikkien vähintään 80 auton parkkipaikkojen kattamista aurinkopaneeleilla. Laki koskee sekä uusia että vanhoja pysäköintialueita. Muualla Keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa on katettu isojakin pysäköintialueita.
– Rakennettu ympäristö on Suomessa jäänyt vähemmälle, vaikka se on hirveän hyvää aurinkoenergian käyttöön. Olemassa olevan infran käyttö on fiksua, Lund toteaa.
Suomen Aurinkoenergiayhdistyksen toiminnanjohtaja Christer Nyman sanoo, että Suomessa on katettu aurinkopaneeleilla vain ”joitain rivitalojen autokatoksia”. Suurin syy on hänen mukaansa hinta.
– Teräsrakenteet nostavat kustannuksia huomattavasti. On halvempaa asentaa telineet katolle, suolle tai pellolle. Kattotilaa löytyy vielä aika paljon. Kunhan niitä on saatu ensin rakennettua, niin sitten ehkä voi miettiä tällaisia ratkaisuja.
Aurinko on nopeimmin kasvava uusiutuvan energian lähde maailmalla. Syksyllä julkaistu selvitys kertoo, että aurinkosähkön määrä kasvaa Euroopassa vuoteen 2030 mennessä paljon rivakammin kuin oli arvioitu ennen Ukrainan sotaa.
Kun ne suot, jotka ovat luonnontilassa tai ennallistettavissa jätetään rauhaan, niin ihan miten vaan. Tosin tuulivoimala tuottaa yölläkin, aurinkovoimala ei.
Joko saa valittaa jonnekin?
Tuulivoimaloiden rakentaminen on jo estetty. Seuraavaksi aurinkovoimalat.
Jotenkin surkuhupaisaa, että luonnonsuojelijat vaativat lisää aurinkoenergiaa ja tuulivoimaa ja muita uusiutuvia energiamuotoja.
Kuitenkin luonnonsuojelijat vastustavat hampaat irvessä aurinkopaneelikenttiä.
Tosi noloa.
Vaaditaan kovaan ääneen sähköautoja lisää, mutta sähköä ei saa tuottaa riittävästi oikeastaan millään nykytavalla.
Onko Salo Energia luonnonsuojelijoiden perustama yhtiö? Joka asiassa yritetään vääntää jotakin kauhukertomusta. Kuka vaatii ja mitäkin, voisithan kertoa omista ideoistasi tuottaa puhdasta energiaa, ei taida löytyä.
Ei luonnonsuojelijoilla taida olla paljoa tekemistä tällaisten hankkeiden kanssa, yrität mustamaalata aivan tavallista tallaajaa, joka on huolissaan vaikka siitä omasta lähiympäristöstään. Oletko ruvennut itse vihreiden kannattajaksi, kun noin ropesi huolettamaan?
Ei sähkäautoilu ole luonnonsuojelijoiden ajama asia, pikemminkin autoteollisuuden genre. Sitä myydään, mitä ostetaan.
Luetko Marko koskaan itse artikkelia vai kommentoitko kommentoinnin ilosta? Artikkelista lainattua: ”Suomen luonnonsuojeluliitto älähti, kun saksalainen konserni kertoi suunnittelevansa Pohjoismaiden suurinta aurinkovoimalaa Uudenkaupungin Kalantiin. Yli 300 hehtaarin alue on pääosin metsää.” Luonnonsuojelijat vastustivat kuten väitinkin. Luonnonsuojelu vihreitä istuu Salossakin päättäjinä vastustamassa aurinkovoimaloita. Omalta osaltani en ole vastustanut yhtäkään aurinkovoimalaa. Minusta ne sopivat aivan hyvin kertaalleen kuivatulle suolle. Itseasiassa itsellänikin on aurinkoenergia järjestelmä vaikkei se kovin tehokas olekaan. Todellakaan en ole vihreiden kannattaja. Uusiutuvista energiantuotantomuodoista kannatan aurinkovoimaa ja aaltovoimaa. Täydellisen haitatonta tuulivoimaa kannatan tottakai Helsingin keskustaan, Salon torin läheisyyteen ja juuri sinun naapuriisi. Märyn tuulivoimalaan liittyvät aiemmat kommenttini johtuvat siitä, että… Lue lisää »
Luonnonsuojelija ja luonnonsuojeluliitto ovat kaksi eri asiaa. Märyn voimalat on ja pysyy vaikka mitä rutisette. Kannatat aaltovoimaa, onko Saloon mahdollista saada aaltovoimala, mihin? Sekoitat hienosti monta asiaa mitkä ei liity toisiina, suutuspäissän vai tietämättömyyttä. Olet kääntänyt kelkkasi ja ruvennut kannattamaan vihreää siirtymää, hyvä. Kritisoit vihreää puoluetta niin voit kohdistaa kritiikkisi sinne. En kuulu mihinkään puolueeseen niin en voi kenenkään aatteisiin vaikuttaa, paitsi omiini. Enkä myöskään aio muuttaa kantaani.
”Luonnonsuojelija ja luonnonsuojeluliitto ovat kaksi eri asiaa.” Tuo on paksua huttua jopa sinulta. Tuskin luonnonsuojeluliitossa on jäsenenä montakaan ei luonnonsuojelijaa. Luonnonsuojeluliitto on luonnonsuojelijoiden äänitorvi. Kirjoitinko, että aaltovoimaloita pitäisi tulla juuri Saloon? Eiköhän esimerkiksi Waveroller toimisi jopa Salon merialueilla. Sijoittajia ei kiinnosta aaltovoima juurikaan. ”Sekoitat hienosti monta asiaa mitkä ei liity toisiinsa.” Sinun kirjoittelusi ei saa edes kulmakarvaa kohoamaan. En kannata vihreää siirtymää siinä mielessä, kuin siitä uutisoidaan vihreiden ja Marinilaisten agendana. Vihreä siirtymä toteutetaan Suomen osalta typerästi ja hosuen. Suomelle ei ole tähänkään asti ollut etua nopeista päästöleikkauksista, vaan Suomelle on langennut entistä kireämmät vaatimukset. En ole väittänyt, että olisit… Lue lisää »
Onko rakennusmies ja rakennustyöväenliitto sama asia? Tässähän puhuttiin Saloon tulevista aurinkovoimaloista, luitko itse artikkelia? Ja kehuithan asentaneesi aurinkopaneelit ja kannatat aaltovoimalaa, sehän on sitä vihreää siirtymää.
Kerropa se kommentti, missä kerroin olevani vihreiden kannattaja. Sieltä netistä löytyy kaikkien kirjoitukset, niin päivämäärä esiin. Minulle on sama, mikä puolue esittää kantoja. Jos se on samantapainen kuin oma kantani, niin miksi sitä sitten vastustaisin. Ei minulla ole mitään ideologista taakkaa, miksi en voisi kannattaa mitä tahansa järkevää ehdotusta. Eräille tuntuu olevan tärkeintä se, kuka ehdottaa, eikä se, mitä ehdotetaan.
En tarkoita, etteikö aurinkovoimaa saa tehdä. Suo vaan ei uusiudu kuten metsä. Soillehan niitä nyt ollaan laittamassa.
Sähkön tuotantoa on lisättävä, mutta miksi tälläisellä ei tehokkaalla tuotantomuodilla? Pimeät kaamosajat Suomessa. Ydinvoima on tehokasta.
Liikenne sähköistyy omalla painollaan, kun autonvalmistajat lopettavat polttomoottorituotannon, vaikka Helsingin vihreät sitä ponnekaasti vaativat jo kolmen vuoden päähän.
”Soillehan niitä nyt ollaan laittamassa.”
Niitä ollaan rakentamassa Perniössä entiselle suolle, joka on kuivattu piloille.
Ydinvoimalassa on omat huonot puolensa.
Ei se ydinvoimala ole kovinkaan tehokas energian tuotantomuoto, jos huomioidaan kaikki kokonaisenergiat mitä atominhalkaisusta syntyy.
Suurin osa halkaistun atomin energia sisällöstä haihtuu harakoille säteilyenergiana, jota ei osata hyödyntää ja tätä säteilyenergiaa vapautuu, jopa 10 000 vuoden ajan.
Kyllä se on vihreiden ja muiden luonnonsuojeluihmisten vaatimukset, jotka pakottavat autonvalmistajat, lopettamaan polttomoottorituotannon.
Mitä me syödään, jos kaikki viljelijät valjastavat peltonsa energiantuotantoon? Nimittäin aika houkuttelevaa maatalouden huonon kannattavuuden takia. Saisit rahaa pellosta, mitään ei tarvitse tehdä ja statuskin nousisi. Ei olisi enää kaikkeen syypää oleva maanviljelijä.
No, eipä sitä maataloutta ole juuri arvostettu nytkään. Annetaan heille mahdollisuus tienata. Jo pitkään on hoettu, että ulkoa saadaan halpaa lihaa ja viljaa. No, se nyt on siinä ja tässä.
Unohdetaan tilaa vievät aurinkovoimalat, ja vaikka niitä myllyjä ja mahdollisimman nopeasti se kuudes ydinvoimala liikkeelle. Uskon, että kotimaista omistuspohjaa löytyy, esimerkiksi Fortum, St1 ja kaupunkien energialaitokset. Caruna ei passaa, kun siirtohinnat pompsahtavat.
Ruokaahan saa kaupasta päättäjiemme mielestä. Kotimaisella ruuantuotannolla ei ole mitään väliä muuta kuin vaalipuheissa.
Peltoja on kesannolla tuhansia ja tuhansia hehtaareja. Rahaa niistäkin tulee maanomistajille, mikä muuttuu?
Ne ovat EU:n ja vihervasemmistohallituksen määräämää pakkokesannointia, viherkesantoa. Jotkut vapaaehtosesti, toiset pakolla kesannoivat.
Kyllä nämä aurinkovoimalahankkeet on kerta kaikkiaan haudattava.
Viherkesannoinnista päätettiin 90-luvun alussa. Kuka silloin olikaan pääministeri, ja kuuluiko Suomi Euroopan unioniin?
Mistä ”tietosi” ovat peräisin? Pakkokesannointi alkoi 1990-luvulla, taisi olla Holkeri silloin pääministeri. EU:lla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä, myöskään vihreät eivät vaikuttaneet asiaan. Pakko koski vain suurempia tiloja, en muista hehtaarimäärää tarkkaan. Hallituksessa oli tuolloin Kokoomus, SDP, SMP ja RKP.
Saattaa olla, että pakkokesannointi tuli voimaan vasta seuraavan hallituksen aikana, eli Esko Ahon ollessa pääministerinä (1991-1995). Tuolloin hallitus koostui keskustasta, kokoomuksesta, kristillisistä ja RKP:stä.
Kesannointia oli jossain muodossa jo 1985.
Sen aikaisista kesannoinneista on vaikea löytää tietoa internetistä.
Kesannointia on ollut niin kauan kuin on viljelty, sitä sanotaan vuoroviljelyksi ja sitä harjoitettiin ennen väkilannotteiden tuloa. Maan annettiin niin sanotusti levätä. Vaihtoehtoisesti viljeltiin jotakin muuta kasvia. Pakkokesannointi on eri juttu, se on politiikkaa.