Ennen jäidenlähtöä jännitetään jäiden tulemista – tynnyri ja palkinnot ovat valmiina

0
Tynnyri viedään taksikopin edustalle, kunhan Salonjoki jäätyy kunnolla. Kuva: SSS/Marko Mattila

Ei näy sinistä tynnyriä vielä Salonjoessa.

Perinteinen jääveikkaus odottelee yhä hetkeä, jolloin Salon Lions Clubin väki voi käydä turvallisesti viemässä tynnyrin jäälle.

LC Salon Matti Laakso on kuitenkin rauhallisin mielin. Viime vuonnakin tynnyri vietiin jäälle 3. päivä helmikuuta.

– Odotellaan, Laakso tuumaa.

Vuonna 2019 tynnyri saatiin paikoilleen vasta 23. helmikuuta. Laakso arvioi tämän lukeutuvan myöhäisimpiin vientiajankohtiin, vaikka tynnyrin viemisestä ei ole yhtä tarkkaa kirjanpitoa kuin tynnyrin lähtöajankohdista.

Salonjoen jäiden lähtöä on jännitetty LC Salon organisoimana vuodesta 1958 lähtien.

Heti ensimmäisenä vuotena jokiuomaan vilkuilua piisasi pitkälle kevääseen, kun tynnyri nytkähti liikkeelle 25.4. klo 23.

Myöhäisimmäksi ajankohdaksi se ei kuitenkaan jäänyt. Vuonna 1966 tynnyri lipui Turuntien sillan alta vasta 28.4. klo 01. Kyseinen talvi on jäänyt hyvin Matti Laakson mieleen, koska hän oli silloin armeijassa.

– Sehän oli simmonen vuosi, mikä oli erittäin luminen ja myös pakkasta oli paljon. Sinä vuonna meiltä lähti Turun kasarmilta niin sanotut vanhat tammikuussa Raasinkorpeen loppusotaan, joka lopetettiin pari päivää etuajassa. Ne tuotiin linja-autolla sieltä pois eikä armeijan koppiautoilla, koska oli niin kylmä. Itse en siellä ollut, kun olin kasarmilla komppanian kirjurina.

Kun pakkaset loppuivat, tilalle tulivat kevättulvat.

– Useita kyläteiden siltoja lähti tulvien mukana. Lumet sulivat täällä kuin Pohjanmaalla. Esimerkiksi Halikossa Häntälän vanhan myllyn vieressä oleva silta meni Halikonjokeen.

Viime vuonna Lions Club Salon Matti Laakso oli tynnyrihommissa 3. päivä helmikuuta. Kuva: SSS-arkisto/Marko Mattila

Kolmesti talvi on ollut sellainen, ettei tynnyriä ole saatu jäälle laisinkaan: vuosina 2008, 2015 ja 2020.

Arpajaisia jäättömyys ei vesitä. Tilanne johtaa vain siihen, että myös pääpalkinto arvotaan kaikkien kesken. Normaalisti pääpalkinnon saa henkilö, jonka veikkaus osuu lähimmäs oikeaa aikaa.

Tänä vuonna arpajaislipukkeita on myynnissä 1 400. Viiden euron arpoja myyvät urheiluseurojen juniorijoukkueet, jotka saavat kolme euroa itselleen. Loppu tuotto käytetään niin ikään paikallisesti nuorten hyväksi.

Arpajaisten pääpalkinto on 440 euron arvoinen rannekello.

– Voi valita, ottaako naisten vai miesten kellon, Laakso sanoo.

Lisäksi osallistuneiden kesken arvotaan muun muassa golf-kurssi, verenpainemittari ja hotellilahjakortti. Eri tahojen lahjoittamia palkintoja on kaikkiaan parikymmentä.

Jääveikkauksen arvauslipun voi palauttaa 15.3. asti, ja tynnyrin kameravalvonta käynnistyy 16.3. klo 00.00.

Jos jäät lähtevät tätä ennen, päävoittokin arvotaan.

Vaan ensin pitäisi saada tynnyri jäälle. Mikä on Matti Laakson veikkaus, koska tynnyri kieritetään paikoilleen?

– Varmaan helmikuun loppupuolelle mennään, koska jään täytyy olla sen verran vahvaa, että sinne voidaan mennä. Veikkaan perjantaita 24. helmikuuta.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments