Hallitus pääsi sopuun lisäbudjetista ja sote-rahoista – Saarikko: Olen tyytyväinen, että talouden raamit säilyivät

0

Hallitus sai vaalikauden näillä näkymin viimeiset isot talouspäätökset valmiiksi, kun se pääsi sopuun lisäbudjetista. Tiukkojen ja pitkien neuvottelujen jälkeen hyvinvointialueiden lisärahoituksesta ja samalla koko lisäbudjetin kokonaisuudesta löytyi viimein ratkaisu.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk.) on lopputulokseen tyytyväinen.

– Päähuomio ja iso määrä euroja kohdistetaan nyt hyvinvointialueiden hyvän alun varmistamiseen, ja tämä kaikki tehdään hallituksen itselleen asettaman talousraamin eli niin sanotun kehyksen puitteissa, hän kommentoi toimittajille eduskunnassa tiistaina.

Vuodenvaihteessa aloittaneille hyvinvointialueille esitetään kehysten puitteissa tälle vuodelle yhteensä 500 miljoonan euron lisärahoitusta. STT:n tietojen mukaan kautta linjan monista muista lisäbudjetin kohteista vastaavasti typistettiin.

Hyvinvointialueille suunnattava raha on tarkoitettu hoitovelan korjaamiseen. Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) toi viime vuonna julkisuuteen sosiaali- ja terveysministeriön esityksen 700 miljoonan euron lisärahoituksesta alalle.

Sote-rahan jakokriteerit vielä auki

Hyvinvointialueille maksettavasta rahasta 350 miljoonaa olisi valtionavustusta ja 150 miljoonaa euroa kertaerän aikaistamista. Lisärahoitus maksettaisiin kevään aikana. Tämä vaatii lakimuutosta.

– Tuon 150 miljoonaa euroa me ikään kuin maksamme hyvinvointialueille aiemmin siitä kokonaispotista, mikä tilinpäätöstietojen mukaan laskennallisesti kullekin alueelle tulisi vuoden 2024 maksatuksessa kuulumaan, Saarikko sanoo.

Saarikon mukaan aikaistaminen ei vaikuta tulevien hallitusten päätöksiin.

Kokonaan uutta rahaa sote-palveluihin on siis 350 miljoonaa euroa, ja se mahtui hallituslähteen mukaan kehysten sisälle, koska budjettikirjoista löydettiin tarvearvioiden muutoksia. Muun muassa uusiutuvan energian tuesta saatiin nipistettyä, koska sähkön hinta on matalalla. Myös muista pienemmistä eristä saatiin koottua lisää jaettavaa kehyksiin.

Hallituslähteistä kerrotaan STT:lle, että maataloudelle esitetään varattavaksi noin 95 miljoonaa euroa nousseiden lannoite- ja sähkökustannusten vuoksi. Saarikko puhui hiukan vajaasta 100 miljoonasta eurosta.

– Tämä on arviomääräraha. Kaikki riippuu siitä, minkälaiseksi sähkön hinta ja sää tuolla ulkona kehittyy.

Lausuntokierroksella olleessa esityksessä maataloustuki oli reilut 100 miljoonaa euroa, mutta hyvä kehitys erityisesti sähkön hinnassa teki mahdolliseksi tuen pienentämisen ilman, että tuen saamisen ehdot heikkenevät, kerrotaan hallituslähteistä.

Saarikko: Lisätalousarvio 2 miljardin luokkaa

Neuvotteluja lisäbudjetista käytiin maanantaina myöhään iltaan ministerien ja talouspoliittisten erityisavustajien kesken. Tiistaina aamulla valtiovarainministeri tiedotti hallituspuolueiden sovusta lyhyellä tiedotteella.

Hallitus hyväksyi kokonaisuuden vielä tiistaina iltapäivällä. Lisätalousarvioesitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsittelyyn torstaina. Tuolloin julkaistaan koko lisäbudjetin sisältö. Saarikon mukaan lisäbudjetti on kokonaisuudessaan kahden miljardin luokkaa.

Neuvottelut lisätalousarviosta pyrittiin saamaan päätökseen jo viime viikolla, mutta ne ajautuivat solmuun. STT:n tietojen mukaan ministerien erityisavustajat neuvottelivat vajaan 250 miljoonan euron kompromissista, mutta ainakin SDP ja vasemmistoliitto pitivät summaa riittämättömänä.

Kiuru kertoi viime viikolla, että tukipaketin pitäisi olla vähintään 500 miljoonan euron paremmalla puolella.

Valtiovarainministeriö esitti noin 1,7 miljardin euron lisäbudjettia, josta suurimman osan lohkaisevat valtionvelan korkomenot, jotka ovat kehyksen ulkopuolista menoa.

Hallituksen esityksellä lisäbudjetista on kiire, jotta se ehditään käsitellä eduskunnassa ajallaan. Keskeneräisille lakiesityksille kiirettä luo eduskunnan vaalitauko, joka alkaa maaliskuun alussa.

Kiuru: Korona ja Ukrainan sota vaikuttavat

Kiuru on perustellut lisärahan tarvetta sillä, ettei kukaan osannut arvata hyvinvointialueiden rahoitusta valmisteltaessa, että syntyisi koronakriisi, hoitajapula ja vaikea työmarkkinatilanne, jotka aiheuttavat valtavaa hoito-, hoiva- ja kuntoutusvelkaa alueiden aloittaessa.

Kiurun mukaan myös Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan seuranneet hinta- ja energiakriisi vaikuttavat sosiaali- ja terveydenhuollon tilanteeseen. Myös muun muassa kiinteistöjen vuokrat ovat nousseet merkittävästi.

– Meillä on tänä vuonna paljon enemmän sairaita hoidettavana, ja raharaami on näiden kriisien vuoksi jäänyt liian heikoksi suhteessa taakkaan, joka hyvinvointialueilla on, Kiuru sanoi STT:lle aiemmin.

Hyvinvointialueiden rahoitusta koskevaan lakiin on sisällytetty tasaava järjestely siltä varalta, etteivät alueet saisi riittävästi rahoitusta.

– Mutta ei silloin kukaan voinut ajatella, että yksittäisten hyvinvointialueiden tilanne voisi olla niin paha, että rahoituksesta voisi puuttua esimerkiksi kymmenen prosenttia.

Kiuru on pelännyt, että koska alueiden on katettava alijäämä seuraavina vuosina, se voi tarkoittaa pahimmillaan irtisanomisia ja sitä, että jätetään potilaita hoitamatta. Näin hoitovelkaa kertyisi entisen päälle.

Takautuva sähkötuki etenee

Lisäbudjettipakettiin liittyy myös takautuva sähköhyvitys kotitalouksille. Lakiesitys hyvityksestä ja sähkölaskujen maksuaikojen pidennyksestä annettiin eduskunnalle tiistaina.

Hyvitystä maksetaan neljän kuukauden ajan niin, että se olisi kuukausittain 50 prosenttia sähköenergialaskusta 90 prosentin omavastuun ylittävältä osalta, enintään 700 euroa kuukaudessa. Edellytys tuen saamiselle on, että käyttäjä on maksanut sähköstään veron kera yli 10 senttiä kilowattitunnilta.

Tukeen on varattu enintään noin 400 miljoonaa euroa.

Nuorisorikollisuutta ehkäiseviin toimiin olisi STT:n tietojen mukaan tiettävästi tarkoitus tulossa 20 miljoonaa euroa, kun aiemmin puolueet olivat kaavailleet 25:tä miljoonaa euroa.

Saila Kiuttu, Sanna Nikula, Nina Törnudd