Kamerunilainen neljän lapsen äiti Theresia Aja vastaa puhelimeen kotonaan Bambilissa, vaikka hänen pitäisi tänään opiskella varhaiskasvatusta muiden sosionomiopiskelijoiden kanssa Salossa.
– Olen surullinen ja turhautunut, Aja sanoo.
Turun ammattikorkeakoulu toivotti Theresia Ajan tervetulleeksi viime heinäkuussa, kun hän oli maksanut 11 500 euron lukuvuosimaksun. Raha on ammattikorkeakoulun pankkitilillä Turussa, Aja yli kuudentuhannen kilometrin päässä läntisessä Afrikassa.
Hän odottaa yhä opiskelijan oleskelulupaa.
– Minulla on ollut antaa kaikki tarvittavat dokumentit. En tiedä, mitä on tapahtunut.
Ulkomaalaisille suunnattu englanninkielinen sosionomikoulutus alkoi Salossa syyskuun alussa. Kuusi opintonsa maksanutta opiskelijaa jäi saapumatta maahanpääsyvaikeuksien takia.
Suomi houkuttaa yhä enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Viime vuonna alkaneisiin koulutuksiin hakijoita oli jo lähes 60 000. Turun ammattikorkeakoulussa on tällä hetkellä kolmisensataa tutkinto-opiskelijaa EU-maiden ulkopuolelta.
– Suomella on hyvä maine, Turun ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja Vesa Taatila tietää.
Theresia Aja kertoo vertailleensa useita maita etsiessään opiskelupaikkaa. Suomi vei voiton viimeisessä kaksinkamppailussa Yhdysvaltoja vastaan.
– Suomi on maailman onnellisin maa, lapsiystävällinen, turvallinen ja siellä on luontoa, Aja perustelee.
Sairaanhoitajana Yhdysvalloissa työskentelevä pikkusisko Elizabeth lupasi auttaa taloudellisesti. Kun ensimmäinen lukuvuosi oli maksettu, Theresia Aja sai sähköpostia Suomesta: ”Welcome to study in Turku UAS.” Päivä oli 22. heinäkuuta.
”Tapaaminen oli vasta marraskuun puolivälissä, kolme kuukautta sen jälkeen, kun minun olisi jo pitänyt olla koulussa.”
Theresia Aja valmistautui elämänmuutokseen. Enää piti käydä Suomen suurlähetystössä tunnistautumassa ja esittämässä todisteet, että tilillä on rahaa vähintään 6 720 euroa. Oleskelulupaa ei saa, ellei opiskelijalla ole varaa asumiseen, ruokaan ja elämiseen.
Kamerunia lähin Suomen edustusto on naapurimaa Nigerian pääkaupungissa Abujassa. Aja varasi ajan tapaamiseen ja päätyi jonoon.
– Tapaaminen oli vasta marraskuun puolivälissä, kolme kuukautta sen jälkeen, kun minun olisi jo pitänyt olla koulussa.
Käynti suurlähetystössä vei Ajan mukaan viikon. Ensin autolla Ekokin rajakaupunkiin, kävellen Nigerian puolelle ja sieltä bussilla Abujaan. Se on Theresia Ajalle toistaiseksi viimeinen kosketus suomalaiseen yhteiskuntaan. Nyt hän vain odottaa.
– Jokaisella maalla on omat diplomaattiset tapansa käsitellä näitä asioita. Toivottavasti pääsen Suomeen opiskelemaan edes ensi syksynä, Aja sanoo.
Theresia Aja on yksi tuhansista EU:n ulkopuolelta tulevista opiskelijoista, joiden maahantulo Suomeen tyssäsi viime vuonna. Ammattikorkeakoulujen rehtorit ovat turhautuneita.
”Jopa lähes puolet ulkomailta Suomeen hyväksytyistä opiskelijoista ei ollut joulukuun alkuun mennessä päässyt maahan, vaikka opinnot alkoivat jo syksyllä”, rehtorineuvosto Arene ry totesi tiedotteessa pari viikkoa sitten.
Arene arvostelee hitaudesta sekä ulkoministeriötä että Maahanmuuttovirastoa. Oleskeluluvan hakijoiden tunnistautuminen on ruuhkaantunut etenkin Nigerian ja Intian edustustoissa, joiden kautta suuri osa opiskelijoista tulee Suomeen. Viisumin saantikin kestää.
– Olen kuullut uskomattomia tarinoita, rehtori Vesa Taatila sanoo.
Kilpailu kansainvälisistä opiskelijoista on kovaa. Taatilan mukaan on vaara, että opiskelijat hakeutuvat muihin maihin, jos Suomi ei kykene hoitamaan paperiasioita riittävän ripeästi.
Vain pieni osa yli sadasta tietotekniikan opiskelijasta oli paikalla, kun Turun ammattikorkeakoulun englanninkielinen insinöörikoulutus alkoi toissa viikolla. Joukosta puuttuu edelleen kymmeniä opiskelijoita Intiasta, Bangladeshista, Vietnamista, Sri Lankasta ja Nepalista.
– Kaikki eivät ole vielä saaneet edes ajanvarausta lähetystöön tunnistautumista varten. He eivät todennäköisesti pääse Suomeen kevätlukukauden aikana, Taatila harmittelee.
Pettyneimmät voivat vaatia rahansa takaisin. Toimitusjohtajana Taatila kauhistelee, että hän voi pahimmillaan joutua palauttamaan jopa satojatuhansia euroja lukuvuosimaksuja. Viime vuonna piti maksaa takaisin 77 000 euroa.
– Joka ikinen opiskelija, joka jää saamatta hallinnollisen prosessin takia, on harmillinen asia. Me tarvitsemme kaikki osaajat, jotka haluavat lähteä rakentamaan suomalaista yhteiskuntaa. Tavoite on saada heidät jäämään Suomen työmarkkinoille.
”Sosiaali- ja kasvatusalalla on hirvittävä työvoimapula.”
Salon kateissa olleista kuudesta sosionomiopiskelijasta neljä pääsi aloittamaan opinnot viime viikolla – viisi kuukautta myöhässä.
– Tarjosimme heille mahdollisuutta aloittaa tammikuussa ihan siitä syystä, etteivät he saaneet paperiasioitaan kuntoon Maahanmuuttoviraston kanssa, koulutus- ja tutkimuspäällikkö Katariina Felixson kertoo.
Myöhästyneille räätälöidään oma koulutusohjelma niin, että he saavat kirittyä aiemmin aloittaneet opiskelijat kiinni.
– Sosiaali- ja kasvatusalalla on hirvittävä työvoimapula, Felixson huomauttaa.
Turun ammattikorkeakoulu kannustaa ulkomaalaisia opiskelemaan suomea. Opiskelijat saavat heti toisena vuonna liki 4 000 euroa alennusta lukuvuosimaksusta, jos he pärjäävät virallisessa kielitutkinnossa.
Mitäpä kommentoivat Migri ja ulkoministeriö?
Varmaan kommentoivat, että meillä on ihan tarpeeksi varhaiskasvatuksen henkilöstöä… yläkerrasta ei aina näe alakerran todellisuutta.