Nyt Ruotsilla on uusi mahdollisuus nostaa profiiliaan EU-jäsenmaana. Tammikuun alusta kesäkuun loppuun se toimii unionin puheenjohtajana. Vuorotteleva puheenjohto sattui sille tosin vaikeaan aikaan.
Alkaneena puolivuotiskautena unionissa on päätettävä esimerkiksi miten puolustaa Ukrainaa sen sodassa Venäjää vastaan, miten sopeuttaa sodan rikkomat energiamarkkinat yrityksille ja kuluttajille siedettäviksi ja miten torjua rahamarkkinoilla kansalaisia köyhdyttävää nopeaa inflaatiota.
Ruotsi toimii nyt EU-puheenjohtajana kolmatta kertaa jäseneksi tultuaan. Edellisillä kerroilla vuosina 2001 ja 2009 Euroopan yhdentäminen oli paljon helpompaa. Monissa asioissa Ruotsin on toimittava nyt unionissa muun lisäksi jonkinlaisena palokuntana sammuttamassa kyteviä palolähteitä.
Niistä pahin on tietenkin Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa – maassa, joka on hyväksytty unionin jäsenehdokkaaksi. Ehdokkuus lisää jännitteitä EU-Euroopan ja Venäjän välille, kun Venäjän nykyjohto vastustaa Ukrainan liittymistä länsimaiden yhteisöihin.
Niinpä Ruotsin puheenjohto-ohjelmassa ensimmäisenä ja tärkeimpänä painotuksena on turvallisuus. Unionin on jatkettava ja lisättävä toimia Ukrainan tueksi Venäjän hyökkäystä vastaan. Unionin turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa on yhteistuumin ja -toimin voimakkaasti kehitettävä, todetaan ohjelmassa. Myös EU: ja Naton yhteistyötä lisätään.
Tähän asti unioni on pysynyt melko yhtenäisenä Ukrainan puolustamisessa poliittisin toimin, aseavuin ja humanitaarisin avustuksin. Yhtenäisyyden säilyttämisessä Ruotsilla on vaativa tehtävä. Ilmeneekö unionissa sodan pitkittyessä jo puolustusväsymystä? Samalla on koordinoitava unionin toimia Ukrainassa sen suurimman tukijan Yhdysvaltain kanssa.
Toisena painotuksena Ruotsin ohjelmassa on unionin energiapolitiikka. Kun EU-Euroopan riippuvuus Venäjän fossiilisista raaka-aineista on päätetty katkaista, niiden tilalle tavoitellaan päästöttömiä lähteitä. Ruotsi on osaltaan sitoutunut unionin tavoitteeseen vähentää ilmastoa lämmittäviä päästöjä 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja haluaa muiden EU-maiden tekevän samoin.
Kolmanneksi Ruotsi EU-veturina painottaa unionin sisämarkkinain toimivuutta. Siinä on vielä monilta osin parannettavaa. Yhteismarkkinat perustuvat tavarain, palvelusten, pääomien ja työvoiman vapaalle liikkuvuudelle ja tätä vapautta on tarkasti vaalittava. Siinä auttaa osaltaan markkinoiden digitalisointi, jota on edistettävä.
Neljänneksi muiden EU-puheenjohtajien tapaan Ruotsikin haluaa lujittaa unionin arvopohjaa. Siinähän keskeisimmät asiat ovat kansanvalta, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Näiden arvonalennusta ilmenee muutamissa jäsenmaissa, totesi pääministeri Ulf Kristersson esitellessään puheenjohdon ohjelmaa Ruotsin parlamentille. Vastatoimena unioni voi vähentää EU-rahoitusta tällaisille maille.
Vesa Jaakola
Kirjoittaja on emeritusdiplomaatti
