Korkokehitys rauhoittaa asuntolainojen kysyntää – hankintoja puntaroidaan nyt pidempään kuin ennen

0
Suomalaisten kotitalouksien rahoista valtaosa on käyttötileillä. SSS-arkisto/Minna Määttänen

Monille asuntovelallisille tuli viime vuonna ensimmäistä kertaa maksettavaksi pohjakorko pankin perimän marginaalin lisäksi. Näin tapahtui, kun suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor nousi vuoden 2022 aikana miinukselta plussalle. Laina on ollut pitkään halpaa, sillä korko oli noin seitsemän vuoden ajan nollassa tai jopa miinuksella.

Korkotason nousun vaikutus asuntolainojen ja muun rahoituksen kysyntään on huomattu niin Someron Säästöpankissa kuin Lounaismaan Osuuspankissa.

– Asuntorahoituksen kysyntä on rauhoittunut esimerkiksi viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna, Lounaismaan Osuuspankin pankinjohtaja Jukka Tuominen toteaa.

Korkotason noususta huolimatta Salon seudulla käydään asuntokauppaa, eikä kysynnän pysähtymistä ole näkyvissä.

– Ihmiset miettivät nyt hankintojaan pidempään kuin ennen. Loppuvuodesta asuntokauppa on aina rauhallisempaa, joten kevät näyttää vaikutuksen tarkemmin, Someron Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tuukka Alanko muistuttaa.

– Korot eivät ole enää ihan jäätävästi nousemassa, Someron Säästöpankin liiketoimintajohtaja Tuukka Alanko sanoo. Kuva: SSS-arkisto/Marko Mattila

Korot lähtivät nousuun alkuvuonna. Heinäkuussa 12 kuukauden euriborkorko ylitti ensimmäisen kerran 1 prosentin ja nousi syyskuussa yli 2 prosentin. 19. joulukuuta se oli jo yli 3 prosenttia. Lainasta maksettava 12 kuukauden euribor muuttuu lainan tarkistuspäivänä, jonka tasoon viitekoron arvo asettuu vuodeksi.

Vaikka asuntolainoja kysytään hiukan harvempaan kuin aiemmin, ei säästöpankin Tuukka Alanko näe salolaisittain tilanteessa mitään hätää.

– Salon asuntomarkkinoilla on järkevä hintataso, joten korkojen nousun vaikutukset eivät ole samanlaiset kuin suurissa kaupungeissa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla asunnot maksavat selvästi enemmän, jolloin ostaja tarvitsee paljon enemmän lainaa ja korkokustannukset nousevat enemmän.

Samaa sanoo osuuspankin Jukka Tuominen:

– Asuntojen maltillinen hintataso ylläpitää kysyntää toimialueellamme. Kasvukeskuksissa kysynnän pudotus on selvästi suurempaa.

Tuominen sanoo, että paikallista kysyntää tukevat myös varsin hyvä työllisyystilanne ja viime vuosien maltillinen kasvu.

– Joistain asunnoista on jopa tarjonnan niukkuutta, hän huomauttaa

Korkotaso on vähentänyt myös sijoitusasuntojen hankintahaluja tuottojen ohentuessa. Saloon tämäkään suuntaus ei vaikuta vakavasti.

– Jos joku miettii, hankkiiko sijoitusasunnon Turusta vai Salosta, alkaa Salo tuntua houkuttelevammalta korkojen takia, Tuukka Alanko toteaa.

Lainanottajia alkoi kesällä kiinnostaa lainoihin ostettava korkojen hintakatto. Jukka Tuominen sanoo, että rahoitusneuvotteluissa pohditaan joka asiakkaan kanssa sekä korkosuojauksen, kiinteän korkovaihtoehdon, takaisinmaksuturvan ja myös säästämisen mahdollisuudet osana rahoitusratkaisua.

– Korkosuojauksella asetetaan lainan viitekorolle yläraja, jonka yli viitekorko ei nouse korkokaton voimassaoloaikana. Korkokaton voi liittää vanhaan tai uuteen lainaan haluamalleen ajanjaksolle viideksi, seitsemäksi, kymmeneksi tai jopa 14 vuodeksi, hän selvittää.

– Asuntojen maltillinen hintataso ylläpitää kysyntää toimialueellamme, Lounasimaan Osuuspankin pankinjohtaja Jukka Tuominen toteaa. Kuva: SSS-arkisto/Kirsi-Maarit Venetpalo

Tuukka Alangon mukaan harvat asunnonostajat kuitenkaan haluavat kiinteäkorkoisia lainoja nykyisessä korkotilanteessa.

– Nyt ennakoidaan, että korot eivät ole enää ihan jäätävästi nousemassa, ja jos ne lähtevät laskemaan, ei kiinteä korko ole asuntolainalle hyvä vaihtoehto, hän huomauttaa.

– Kiinteä korko kiinnostaa lähinnä autolainoissa ja remonttilainoissa, joiden ottajat haluavat tietää korkojen pysyvän ennallaan seuraavat vuodet. Osa velallisista haluaa tietää tarkkaan omat menonsa tulevina vuosina, ja silloin näihin päädytään. Meillä esimerkiksi viiden vuoden kiinteä pohjakorko on suunnilleen samassa hintaluokassa kuin 12 kuukauden euribor tällä hetkellä eli noin 3 prosenttia plus marginaali.

Säästöpankin Tuukka Alanko kertoo, että määräaikaistalletusten korko nousee hiukan luottojen perässä, ja ne ovat alkaneet kiinnostaa ihmisiä pitkän nollakorkoajan jälkeen.

– Niiden korko on nyt noussut 2 prosentin pintaan. Määräaikaistalletukset alkavat olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi sijoitusasunnon hankkimiselle ja varsinkin sijoitusten hajauttamiselle.

Yleensä vuoden määräaikaisille tileille talletetaan vähimmillään 10 000–20 000 euroa.

– Käteis- ja säästötileille ei ole tullut korkoa, koska niiden ehtojen muuttaminen on isompi prosessi, Alanko huomauttaa.

Osuuspankin Jukka Tuominen toteaa, että määräaikaisten tilien korkoja on tarkistettu tänä vuonna useampaan kertaan.

– Seuraamme tarkoin markkinakorkojen kehitystä. Tällä hetkellä 12 kuukauden määräaikaisen tilin korko on 1,5 prosenttia. Myös säästötileille maksetaan korkoa, joka määräytyy portaittain riippuen talletuksen määrästä ja euriborin tasosta. Käyttötileille ei korkoa makseta tällä hetkellä, hän sanoo.

Suomen Pankin mukaan yli 90 prosenttia suomalaistenkotitalouksien rahoista on käyttötileillä.