– Olen hämmentyneen yllättynyt. En edes tiennyt, että olen ehdolla, kuvailee tuntemuksiaan kuvataiteilija Lotta-Pia Kallio.
Kallio saa ensimmäisenä salolaisena suurimman kaupungin myöntämän kulttuuripalkinnon, 3 000 euroa. Kaupunki myöntää tunnustuksen kansainvälisesti merkittävästä kulttuurisaavutuksesta.
Palkinnon toi Kalliolle osallistuminen kansainväliseen nykytekstiilitaiteen näyttelyyn Turkissa viime kesäkuussa. Ankaran Cermoden-museossa oli esillä installaatio Rajapyykit, joka perustuu Kallion evakkoisovanhempien elämään. Mind of Matter -tekstiilireliefissä hän tutki tyttöihin kohdistuva ristiriitaisia odotuksia.
– Näyttelyn avajaisissa huomasin, miten teokset avautuivat turkkilaisille, vaikka teoksissa oli tekstejä suomeksi. Taiteen kieli on universaali, Kallio sanoo.
Kutsu näyttelyyn tuli viime vuoden alussa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan ja kansainvälisen tilanteen kiristymistä.
– Olin tosi tietoinen Turkin ihmisoikeustilanteesta, ja kun pyyntö tuli, piti osallistumista miettiä. Koin kuitenkin, että näyttelyyn kannatti lähteä, sillä siinä tuotiin esille naisten asemaa ja marginaalissa olevaa tekstiilitaidetta. Voin seistä näyttelyn aihepiirin takana.
Näyttelyyn osallistui seitsemän taiteilijanaista eri maista. Ryhmä miettii parhaillaan yhteisnäyttelyä, mutta muualle kuin Turkkiin.
– Tapaamani ihmiset olivat todella ihania eivätkä lainkaan paikallisen politiikan kannalla, mutta pitäisi olla todella hyvät perustelut, että nyt lähtisin Turkkiin.
Lotta-Pia Kallio kirjoitti joulukuussa Salon Seudun Sanomien Mielipide-osastolle turhautuneena siitä, miten vuodesta toiseen Salon päättäjien sanat ja teot eivät kulttuuriasioissa vastaa toisiaan. ”Kulttuuri sopii vain kauniisiin visioihin ja strategiapuheeseen somisteeksi. Päättäjien näytöt ovat vähissä”, hän moitti.
Kirjoitus syntyi, kun Kallio seurasi kaupunginvaltuuston kokousta, jossa kulttuuri ja urheilu asetettiin vastakkain.
– Kokous meni tunteisiin, ja minulla meni kuppi nurin. Olen ollut parinkymmenen vuoden ajan eri instansseissa tekemässä Saloon kulttuuria, ja samat fraasit toistuvat aina vain. Poliitikot vaihtuvat, eivätkä he tiedä, mitä edeltäjät ovat tehneet.
Kallio peräänkuuluttaa kulttuurille arvostusta – ja ilman elitististä leimaa. Kulttuurista puhutaan hänen mielestään usein vähättelevästi eikä päätöksenteossa oteta huomioon, paljonko esimerkiksi Veturitallin näyttelyyn muualta saapuva jättää euroja kaupunkiin.
– Kulttuuriväki työskentelee pienillä resursseilla ja jaksamisen äärirajoilla. Riskinä on, että Ihmiset lyövät rukkaset naulaan ja menevät tekemään työtä muualle.
Kallion ratkaisu kulttuurin resurssien nostamiseen olisi kulttuurijohtajan viran perustaminen. Nyt kulttuuriasiat kuuluvat vapaa-aikajohtajan alaisuuteen.
Oman palkintorahansa Kallio aikoo käyttää taiteeseen perehtymiseen, mutta ei ihan vielä.
– Laitan sen sukan varteen odottamaan, että pääsisin Japaniin residenssiin. Haluan tutustua japanilaiseen kulttuuriin. Omissa töissäni työskentelen nyt musteen ja käsin tehtyjen siveltimeen kanssa, ja tunnistan japanilaisen estetiikan filosofian läheiseksi.
Ennätysmäärä kulttuuripalkittuja
Salo on myöntänyt ennätyksellisen suuren määrän kulttuuripalkintoja viime vuonna menestyneille taiteilijoille ja taiteilijaryhmille. Saajia on yhteensä yhdeksän, ja skaala yltää yksittäisistä muusikoista tapahtumaravintolaan ja näytelmään.
Salo uudisti kulttuuripalkintojen jakoperusteita vuonna 2020, ja ensimmäiset nykymuotoiset palkinnot jaettiin vuonna 2021. Palkinto myönnettiin tuolloin yhteensä neljälle tekijälle tai ryhmälle ja vuotta myöhemmin kuudelle.
Palkittavien määrän iso nousu johtuu kulttuurituottaja Sini Lundgrénin mukaan siitä, että perusteltuja ehdotuksia palkinnon saajiksi on tullut enemmän kuin aiempina vuosina.
– Kulttuuripalkinto on tullut enemmän yleisön tietoisuuteen. Ensimmäisinä vuosina palkintosysteemi oli uusi, eivätkä yhdistykset tehneet niin paljon ehdotuksia, Lundgrén arvioi.
Palkittavia kulttuurivaikuttajia ehdottaa kaupungille Salon Kulttuurikumppanit, joka puolestaan tekee esityksensä paikallisilta kulttuuriyhdistyksiltä saatujen ehdotusten pohjalta.
Kaupunki palkitsi kulttuurin tekijöitä yhteensä 12 750 eurolla. Urheilijoita kaupunki palkitsi yhteensä 18 500 eurolla.
– Kulttuuripuolella ei ole käytössä samantyyppistä mittaria kuin urheilupuolella, jossa voidaan katsoa, mille sijalle urheilija on sijoittunut. Kulttuuripuolen palkitseminen on mietittävä toisella tavoin, kaupungin viestintäpäällikkö Teija Järvelä sanoo.
Salon kaupungin kulttuuripalkinnot: Vuoden 2022 palkitut
Salon kaupunki jakaa kulttuuuripalkintoja vuosittain kolmessa eri kategoriassa:
- kulttuuripalkinto, 1500 euroa
- kulttuuritekopalkinto, 1250 euroa
- nuori kulttuurintekijä, 1000 euroa
Vuoden 2022 kulttuuripalkinnon saavat Siv Ilola ja Kaisa Suutela-Kuisma erityisistä kulttuurisaavutuksista tai pitkäaikaisesta työstä Salon kulttuurin hyväksi. Siv Ilola tunnetaan Lasten Laulukaupungin vetäjänä, muusikko Kaisa Suutela-Kuisma on Salon seurakunnan kanttori.
Kulttuuritekopalkinnon saavat Salon Teatterin Kurjat – Les misérables -näyttämöteos, tapahtumaravintola Musine ja Soivat Kylät -konserttikiertue. Palkinnon perusteena on erityinen Salossa toteutettu kulttuuriteko kuluneen vuoden aikana.
Nuori kulttuurintekijä -palkinto myönnetään aktiiviselle tekijälle, joka asuu Salossa tai muualla toimiessaan tuo esille salolaiset juurensa. Palkinnon saavat muusikot Elviira Väyrynen ja Samu-Markus Pyykkö sekä teatteritaiteen ammattilainen Johanna Parkkinen.
Lisäksi kaupunki voi myöntää 3 000 euron palkinnon kansainvälisesti merkittävästä kulttuurisaavutuksesta. Ensimmäistä kertaa jaettavan palkinnon saa kuvataiteilija Lotta-Pia Kallio.
