Kun peruskoulunsa päättävä urheileva nuori pohtii toisen asteen koulutusvaihtoehtoja, hänellä ei niitä juurikaan ole.
Suomessa on toki tällä hetkellä 15 urheilulukiota ja 16 urheilun ammatillista oppilaitosta, mutta ne sijaitsevat (karkeasti jaettuna) maantieteellisesti niin, että suurista kaupungeista löytyy kumpikin vaihtoehto ja keskisuurista kaupungeista vain toinen – esimerkiksi Salosta ei löydy kumpaakaan.
Myös useiden lajiliittojen alainen akatemiatoiminta on painottunut urheilulukioihin, eikä niinkään ammatilliseen koulutukseen. Se on johtanut tilanteisiin, jossa peruskoulun päättävä nuorten maajoukkuetason urheilija on tavallaan pakotettu valitsemaan lukio ammattikoulun sijaan. Se taas on johtanut oppimisvaikeuksiin, opintojen venymisiin, jopa opintojen keskeytyksiin.
Opetushallinnon tilastopalvelu Vipusen mukaan peruskoulun jälkeisten koulutusten yhteishaussa 43 prosenttia hakijoista haki viime keväänä ensisijaisesti ammatilliseen koulutukseen ja 57 prosenttia lukioon.
Myös hakijoiden sukupuolijakaumassa on selkeä ero. Vipusen mukaan lukion viime syksynä aloittaneista 41,5 prosenttia on poikia ja 58,5 prosenttia tyttöjä.
Salosta katsottuna lähin urheilulukio ja urheilun ammatillinen oppilaitos löytyvät Turusta (Kerttulin lukio ja Turun ammatti-instituutti).
”Mielestäni sitä ei ole pidetty varteenotettavana vaihtoehtona, että nuori urheilija voi hakeutua myös ammatilliseen koulutukseen.”
Tällä hetkellä Salon lukiossa on mahdollisuus harjoitella tietyissä lajeissa kolmena aamuna viikossa yhteistyössä paikallisten seurojen kanssa, mutta Salon seudun ammattiopistolla tätä mahdollisuutta ei näin selkeästi ollut.
Tilanne muuttuu ensi syksynä, kun lajivalmennus tulee osaksi Salon seudun ammattiopiston opintoja. Kahtena aamuna viikossa toteutettavassa lajivalmennuksessa opiskelijat voivat kerryttää enintään 10 osaamispistettä.
Salon seudun ammattiopiston opettaja Jari Niemi kertoo, että lajivalmennuksen ensisijainen tarkoitus on palvella opiskelijoita.
– Emmehän me ihan nollista lähdetä lajivalmennuksen osalta. Nyt selkiytettiin prosessia ja teimme siitä näkyvämpää opiskelijoille.
– Näen tämän nykyaikaisten oppilaitosten tapana tarjota mahdollisuuksia opiskelijoille. Tekeehän se myös oppilaitoksesta kiinnostavamman, kun on mahdollisuus tehdä useampaa uraa, Niemi muistuttaa.
Salon seudun ammattiopiston lajivalmennuksessa on mukana seitsemän lajia: jalkapallo (SalPa), lentopallo (LP Viesti), jääkiekko (Kiekkohait), koripallo (Vilpas), uinti (Salon Uimarit), taitoluistelu (SalPa) ja yleisurheilu (Vilpas).
Harrastajamäärältään kaupungin suurimmat lajijaostot, SalPan jalkapallo ja Vilppaan koripallo, ottavat uudistuksen vastaan suurella riemulla.
– Tämä täydentää kokonaisuuden, joka on ollut tähän asti vajaa. Mielestäni sitä ei ole pidetty varteenotettavana vaihtoehtona, että nuori urheilija voi hakeutua myös ammatilliseen koulutukseen, SalPan valmennuspäällikkö Ilkka Virtanen kertoo.
Vilppaan lajivalmennuksesta vastaava valmentaja Jere Anttila näkee uudistuksen myös tasa-arvoasiana.
– Nyt peruskoulun lopettavilla on mahdollisuus lajivalmennukseen, valitsi hän sitten lukion tai ammattikoulun. Siksikin tämä on iso voitto.
SalPan jalkapallon ja Vilppaan koripallon suunnitelmissa on synkronoida ammattiopiston ja lukion aamuharjoittelu yhteen.
Virtasen mukaan uudistus on myös hyvin ajoitettu, sillä laajennettu oppivelvollisuus eli oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen ja oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle astui voimaan syksyllä 2021.
– Osa opiskelijoista on hakeutunut tai heitä on ohjattu hakemaan lukioon lajivalmennuksen vuoksi. Nyt meidän urheiluseurana ei tarvitse ottaa kantaa urheilijan opiskeluvalintaan. Se ei ole urheiluseuran tehtävä, eikä meillä ole siihen edes kompetenssia, Virtanen muistuttaa.
Anttila ja Virtanen näkevät – tai ainakin toivovat näkevänsä – uudistuksessa laajempaakin yhteiskunnallisia vaikutuksia.
– Ammattiopistoon voi nyt hakeutua urheilijoita, jotka saattavat synnyttää positiivisempaa ilmapiiriä urheiluun. Ajatellaan vaikka näitä paljon puhuttuja Move-mittaustuloksia, Virtanen pohtii.
Anttila muistuttaa, että niin sanotussa dropout-ilmiössä eli liikuntaharrastuneisuuden vähenemisessä murrosiässä on kaksi kriittistä vuotta. Ensimmäinen vuosi on se, kun harrastaja valitsee päälajin. Toinen dropout-vuosi osuu peruskoulun päättämiseen ja toisen asteen opintojen aloittamiseen eli juuri siihen, mihin tämä uudistus osuu.
– Onhan tässä sekin kulma, että Salo markkinoi itseään urheilukaupunkina. Tällaisilla uudistuksella sitä mainetta pönkitetään, Anttila uskoo.
