Marsu lähti loskaliirtoon ja sitten rysähti – Lasse Kiviranta etsii pariskuntaa, joka kulki Salontiellä sunnuntaina

0
Lasse Kivirannan päivät kuluvat kotona parannellen murtunutta selkänikamaa. Veljen asentama naru auttaa Kivirantaa nousemaan sängystä selkää rasittamatta. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

– Ei siinä auta mitkään ajonvakautus- ja luistonestojärjestelmät, kun auto lähtee kellumaan loskapatjan päälle. Metsäänhän siinä mentiin niin, että rytinä kävi, sanoo koskelainen Lasse Kiviranta.

Kiviranta oli sunnuntaina 15. tammikuuta aamupäivällä matkalla vanhaan kotipaikkaansa Kuusjoelle, kun hän menetti yllättäen autonsa hallinnan Salontiellä, Kosken Liparintien risteyksen kohdalla. Kello oli kutakuinkin 11.20.

Kivirannan onneksi paikalle sattui nuorehko pariskunta, joka pysähtyi auttamaan. Kiviranta haluaisi nyt Salon Seudun Sanomien avulla löytää kyseisen pariskunnan, jotta voisi kiittää heitä uudestaan.

– Tällaisiakin ihmisiä vielä on. Siis sellaisia, jotka auttavat hädän tullen. Se on hienoa, Kiviranta sanoo.

Pariskunta auttoi Kivirannan ulos autosta ja jäi vielä ohjaamaan liikennettä onnettomuuspaikalle.

– En minä siinä hötäkässä älynnyt auttajien nimiä kysellä. Kiitos sentään muistaakseni sanoin.

Kiviranta kertoo ”vinksauttaneensa” rytäkässä selkänsä. Vinksautus on Kivirannan huumoria, sillä todellisuudessa rysäys oli raju ja mieheltä murtui selästä yksi nikama.

Kepit ovat selkänikaman murtumaa parantelevan Lasse Kivirannan apuna, kun hän liikkuu kotonaan Koskella. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kivirannalta löytyy selästä aiemman onnettomuuden jäljiltä seitsemän titaaninaulaa. Nyt murtuma oli lääkärin mukaan sen verran hyvässä kohdassa, ettei leikkaukseen tarvinnut mennä vaan murtuman pitäisi parantua levolla.

Kiviranta kuljetettiin ambulanssilla Tyksiin, jossa hän odotti osastolle pääsyä useiden tuntien ajan.

– Siellä oli kyllä hoitajilla kova kiire. Siinä on muuten työ, jossa tarvitaan lehmän hermoja!

Kiviranta vietti Tyksissä yhden yön, minkä jälkeen hänet passitettiin kotiin. Selän kivut ovat kovat.

– Tein kyllä pahan virheen, kun tulin kotiin. Lääkäri sanoi, ettei parane istua. No minähän istuin tietokoneelle ja maksoin pari laskua. Siitä ei selkä tykännyt yhtään. Ihan omaa tyhmyyttä, Kiviranta harmittelee.

Lasse Kiviranta kertoo kärsivänsä kovista kivuista. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kivirannan auto tai marsu, joksi hän Mersu-merkkistä autoaan leikkisästi kutsuu, ei selvinnyt rytäkästä vaurioitta.

– Ei siitä taida enää ajoon olla. Pelkästään uudet turvatyynyt maksavat 749 euroa. Tarkistin netistä.

– Ja näytti etupää muutenkin huonolta. Etupalkki saattaa olla siirtynyt, Kiviranta epäilee.

Kiviranta on henkeen ja vereen Mersu- tai no marsumiehiä. Hänen ensimmäinen Mersunsa oli vuoden 1979 mallia ja siinä oli kolmelitrainen turbodiesel.

– Hieno ja harvinainen, Kiviranta myhäilee.

Kivirannan elämään on mahtunut useita Mersuja ja sellaisen hän aikoo vielä hankkia.

– Kyllä tästä auton rattiin vielä kuntoudutaan, Kiviranta vakuuttaa.

Kiviranta kertoo laskeneensa, että hän on elämänsä aikana istunut auton ratissa noin 1,2 miljoonaa kilometriä. Suurin osa kilometreistä kertyi nuorena miehenä, kun ajoa oli enemmän.

– Nyt ei ajokilometrejä enää samaan tapaan tule, hän sanoo.

Lasse Kivirannan Mersuun tuli ulosajossa isoja vaurioita. Kuva: SSS/Kirsi-Maarit Venetpalo

Kiviranta teki pisimmän työuransa Salorassa ja myöhemmin Nokialla. Nuori mies työskenteli alkuun korjaajana, mutta pian hänen osaamisensa ja kiinnostuksensa alaan huomattiin ja Kiviranta siirtyi radiolaboratorioon tekemään tuotekehitystyötä.

– Kyllä sitä työuran aikana tuli tehtyä pari keksintöä, joista firma maksoi.

Eläkkeelle Kiviranta jäi Salcompilta, jossa hän jatkoi tuotekehitystyötä, mutta tällä kertaa matkapuhelinten laturien parissa.

– Viimeisimpinä töinä opetin kiinalaisia tekemään mittalaitetta, jonka olin suureksi osaksi suunnitellut.

Kiviranta harrastaa muun muassa haitarin soittoa. Musiikkiharrastus alkoi jo 6-vuotiaana, jolloin hän aloitti soittamaan 2-rivistä haitaria.

Mieluiten Kiviranta soittaa klassista tai rhythm and bluesia. Lempibändi on The Rolling Stones.

– On sitä tanssimusiikkiakin tullut soitettua, mutta jotenkin en enää syty sille, hän sanoo.

Kivirannan haitarinsoitto jää nyt määrittelemättömän pituiselle tauolle, sillä murtuneen nikaman kanssa ei painavaa haitaria nostella ja käännellä.

– Lääkärikään ei osannut sanoa, kuinka kauan paranemisessa menee. Tällainen äijän turvelo ei niin äkkiä parane. Täytyy vaan malttaa levätä ja olla rauhallisesti, Kiviranta huokaa.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments