Missä on lähin lääkäri? – Tärkeät päätökset katoavat hallintokoneiston syövereihin

0
Hyvinvointialueen palveluverkon uudistamisessa on luvassa muutaman vuoden aikalisä, mutta sen jälkeen rytisee. Kuva: SSS-arkisto/ Kirsi-Maarit Venetpalo

Hyvinvointialueita odottavat muutokset lähtevät liikkeelle hitaasti. Pitkät vuokrasopimukset kunnilta siirtyneissä tiloissa varmistavat sen, että palveluverkkoon ei ole luvassa suuria mullistuksia ihan lähiaikoina. Varsinais-Suomen sote-pomoilla olisi nyt hyvin aikaa laittaa vaikka Salon sairaalan kanttiini kuntoon. Varha maksaa terveysasemista vuokraa ainakin vuoden 2025 loppuun saakka (SSS 23.1.).

Todennäköisesti sen jälkeen alkaa rytistä. Hyvinvointialueelta on kuulunut alusta saakka viestejä, että nykyistä palveluverkkoa on tarkasteltava kriittisesti. Palvelujen yhdistämistä ja suoraviivaistamista voi pitää jopa yhtenä koko sote-uudistuksen perussyistä. Varsinais-Suomessa valmistelutyö on alkamassa ja syksyksi valtuutettujen edessä pitäisi olla valmiita laskelmia.

Silloin ollaan peruskysymysten äärellä. Kyse on siitä, pääseekö lääkäriin potkukelkalla vai pitääkö tilata taksi. Tai hoitaako lapsia edelleen tuttu lähineuvolan täti vai mennäänkö pääterveysasemalle jonottamaan kymmenen muun perheen kanssa.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue on jaettu kahdeksaan maantieteelliseen sote-alueeseen. Niistä yhden muodostavat Salo ja Somero. Koko maakunnassa on lähes 60 terveysasemaa. Yksin Salossa niitä on kahdeksan. Somerolla on yksi. Melko yksinkertaisella matematiikalla voi laskea, että Salo joutuu luopumaan yhdestä tai useammasta toimipisteestään.

Tulevan palvelustrategian suunnittelijat ovat tunnustaneet, että henkilöstön saatavuus vaikuttaa merkittävästi siihen, missä palveluja ylläpidetään jatkossa. Suomeksi sanottuna se tarkoittaa, että palvelut keskittyvät isoihin keskuksiin. Sinne, mihin työntekijöitä ei tarvitse houkutella kannustimin.

Oma mielenkiintoinen kuvionsa on sekin, kuka asioista päättää. Vuoden takaisissa aluevaaleissa äänestäjät tekivät selväksi, että lähipalvelut ovat maakunnan tärkein kysymys. Pienet kunnat ja alueet saivat runsaasti omia edustajiaan läpi. Valtuusto on kuitenkin jäämässä päätöksenteossa sivuraiteelle. Päätökset tekee hyvinvointialueen hallitus järjestämisjaoston esityksestä.

Demokratian ja läpinäkyvyyden kannalta suuntaus on huono. Kun ennen palveluista päätettiin kuntien valtuustoissa, nyt valta on viety yhtä tasoa ylemmäs, kauemmas sieltä missä päätösten vaikutukset näkyvät. Ja kaiken lisäksi valta näyttää keskittyvän pienelle ydinryhmälle päättäjiä. Useimmat tuskin edes tietävät, keitä hyvinvointialueen hallituksessa istuu.

0 Comments
Inline Feedbacks
View all comments