Salon sijoitus yrittäjyysilmapiiriä mittaavassa kuntavertailussa on heikentynyt.
Viime vuotta heikommat arviot saa myös yrittäjien näkemys kunnan ja yritysten välisestä yhteistyöstä.
Tulokset käyvät ilmi tiistaina julkistetusta Varsinais-Suomen Maakuntaennusteesta, joka on Varsinais-Suomen Yrittäjien vuosittain teettämä kyselytutkimus. (SSS painettu lehti 11.1.)
– Se on yksi kuva tilanteesta, ja se on otettava tosissaan, kommentoi tulosta Salon kaupunginjohtaja Anna-Kristiina Korhonen. Hän toteaa, että kaupungin on syytä paneutua vielä tarkemmin Maakuntaennusteen tuloksiin.
Mitä pitäisi tehdä toisin, jotta tilanne olisi parempi?
SSS kysyi tätä kaupungin edustajilta ja niiden yrittäjäyhdistysten puheenjohtajilta, jotka ovat jo tavanneet kaupungin edustajia.
Kun Salon Yrittäjät ilmoitti marraskuussa irtautuvansa kaupungin kanssa tehdystä yhteistyösopimuksesta, kaupunki ryhtyi organisoimaan tapaamisia yhdistysten kanssa.
Tähän mennessä keskustelutilaisuus on pidetty Jukka Alangon johtaman Salon Yrittäjien, Päivi Isopuron johtaman Halikon Yrittäjien ja Riikka Laakion johtaman Perniön-Särkisalon Yrittäjien kanssa.
Salossa on kaikkiaan viisi Suomen Yrittäjien paikallisjärjestöä.
– Salo on ihan yhtä hyvä paikka yrittäjälle kuin mikä tahansa muukin paikka, sanoo Riikka Laakio.
– Mielestäni Salossa on hyvä toimia. Mutta en tiedä olisiko se yhtään hankalampaa, jos olisin Kemiönsaaren tai Raaseporin puolella tilitoimistoni kanssa. Ei varmaankaan.
Jos jotain pitäisi parantaa, Laakio toivoisi kaupungilta suoria helposti löytyviä yhteystietoja ongelmatilanteiden varalle.
– Silloin kun yrittäjällä kaikki asiat hoituvat ja menevät hyvin, kaupungin rooli on taustalla. Mutta kun tulee ongelmia vaikka infraan tai kilpailutukseen liittyen, silloin pitäisi pystyä ottamaan suoraan yhteyttä kaupunkiin ja ratkaisemaan ongelma.
Myös Päivi Isopuron mielestä Salo on hyvä paikka yrittäjälle. Kouluarvosanaksi hän antaisi Salolle kahdeksikon. Hänkin kuitenkin toivoo, että viranhaltijoiden tavoittaminen olisi helpompaa.
– Keskitason viranhaltijoiden tulisi ymmärtää, että yrittäjiä tarvitaan kaupungissa ja yhteistyön täytyy sujua. Palveluasenteen pitäisi olla kohdillaan, hän sanoo.
Sekä Isopuro että Jukka Alanko painottavat sitä, että kaupungin pitää kohdella kaikkia tasapuolisesti.
– Salon Yrittäjät ry:n keskeinen tavoite on, että kaikkia yrittäjiä ja yrityksiä, toimialasta ja liikevaihdosta riippumatta, kohdellaan tasavertaisesti, sanoo Jukka Alanko.
Entäpä yrittäjät, miten he voisivat parantaa yhteistyötä kaupungin suuntaan?
Päivi Isopuro on sitä mieltä, että yrittäjien pitäisi olla aktiivisia ja luottamuksen arvoisia kumppaneita kaupungin suuntaan. Hän korostaa myös sitä, että asioiden valmistelun aikana yrittäjien pitää olla riittävästi yhteistyössä viranhaltijoiden kanssa.
Riikka Laakio nostaa esiin elinkeinopoliittisen toimikunnan, jota hän pitää hienona yhteistyön muotona. Toimikunnassa on kaupungin ja elinkeinoelämän edustajia. Laakio arvioi, että toimikunta voisi olla nykyistä tehokkaampi, jos yrittäjät tekisivät enemmän yhteistyötä.
– Salon alueella pitäisi olla vain yksi yrittäjäyhdistys, jos oltaisiin järkeviä. Mutta ymmärrän sen, että halutaan toimia omalla pitäjällä paikallisesti. Meillä pitäisi kuitenkin olla säännöllisesti yhteisiä kokouksia, joissa valmistelisimme epo-toimikunnan kokouksiin asioita tai vaikka julkilausumia. Nyt näin ei toimita.
Jukka Alanko ei halua ottaa kantaa siihen, voisivatko yrittäjät omilla toimillaan kohentaa yhteistyötä kaupungin kanssa.
Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Saku Nikkanen (sd.) huomauttaa, että Salossa on paljon myös tyytyväisiä yrittäjiä. Hän ei halua kuitenkaan mitätöidä niiden yrittäjien kokemuksia, jotka ilmaisivat Maakuntaennuste-kyselyssä tyytymättömyytensä.
– Totta kai jokainen yritys on tärkeä, ja tulos täytyy ottaa nöyrästi vastaan.
Nikkanen ja Korhonen odottavat, että yritysvaikutusten arvioinnista saadaan jatkossa yksi tapa lisää parantaa yhteistyötä.
Yritysvaikutusten arviointi tarkoittaa sitä, että kaupungin toiminnassa huomioidaan entistä järjestelmällisemmin päätösten vaikutus yrityksiin. Kaupunki on jo päättänyt, että se kehittää yritysvaikutusten arviointia tänä vuonna.
– Tämä voi liittyä hyvin monenlaisiin asioihin, jotka nähdään merkityksellisiksi yritysten kannalta. Tällaisia asioita voivat olla vaikkapa keskustan kehittäminen tai palveluverkosto, sanoo kaupunginjohtaja Korhonen.
Arviot laskusuunnassa
- Tiistaina julkistetusta Maakuntaennusteesta kävi ilmi, että Salon yrittäjyysilmapiiri on heikentynyt rutkasti viime vuoden tuloksiin verrattaessa.
- Salolaisvastaajista 33 prosenttia on nyt sitä mieltä, että yrittäjyysilmapiiri on kaupungissa erinomainen tai hyvä. Vuosi sitten lukema oli 60 prosenttia.
- Arvosanan tyydyttävä antaa nyt 38 prosenttia, ja yksiselitteisen huonoksi tilannetta kuvaa 23 prosenttia vastaajista.
- Kunnan ja yritysten välisen yhteistyön arvioi erinomaiseksi tai hyväksi 28 prosenttia, tyydyttäväksi 36 prosenttia ja huonoksi 28 prosenttia.
- Marraskuun lopulla tehtyyn kyselyyn vastasi 86 salolaisyrittäjää. Kyselyn teettää Varsinais-Suomen Yrittäjät.
- Tilastokeskuksen mukaan Salossa on toimipaikka yli 4 500 yrityksellä.
Kaupungin pitäisi herättää Salon ydinkeskusta henkiin. Se onnistuu tuskin enää muuten kuin ostamalla tyhjentyneet liikekiinteistöt kaupungin omistukseen ja vuokraamalla niistä sopivan kokoisia tiloja pienyrittäjille paljon halvemmalla vuokralla kuin mitä nykyiset kiinteistösijoittajat näistä tyhjistä liiketiloista pyytävät. Kun kannattavan myymälänpidon edellytykset on näin palautettu vuosituhannen alun tilanteeseen ja nykyinen autio katukuva vaihtuu vähitellen ihmisvilinäksi, sitten voidaan suunnitella sivummalle uusia asuntoja. Yrittäjiltä kaivataan ennen muuta reilua kaupankäyntiä, palveluasennetta sekä hymyä huulille.
Olen kyllä jättänyt kivijalkakaupat rauhaan, kun sieltä ei saa muuta kuin tylytystä.
Miten niin? Olen täysin eri mieltä. Aika paljon vaikuttaa oma mieliala, kun kauppaan astuu.
Hyvä, että saatiin kauppiasyrittäjän kommenttikin tähän.
Viimeksi kun koetin etsiä hyviä miesten kenkiä, neuvottiin kaupassa menemään Turkuun. Menin sitten rahoineni sinne.
Ensin valitetaan, että Länsirantaan ei saa tehdä terassia, kun vie parkkipaikkoja. Sitten valitetaan, että seurakunta rakensi mustan kuution.
Kukaan ei valittanut, kun hampurilaisputiikki teki molemmat: rakensi mustan kuution ja vei parkkipaikkoja.
Ei salolaisten toiveista kovin yhtenäistä kuvaa saa. Ei ole siis helppoa yrittäjien miellyttäminen. Miksi muuten se hampurilaispaikka ei rakentanut Farmoksen tontille?
Paremminkin voisi kysyä että miksi Mäkkäriä ei rakennettu vanhalle paikalle, missä se alunperinkin oli? Eli siellä amiksen vieressä.
Vain 86 vastausta ei paljoa anna kokonaiskuvassa. Myös se, että yrittäjäyhdistyksiä on monta ja jopa yhden yhdistyksen sisällä asioista ollaan täysin eriä mieltä asioista. Onko jo latistettu osan vastausintoa, koska on todettu, ettei sille anneta arvoa.
Tunnen yritysten johtoa myös jonkin verran, aivan samalla tavalla siellä ollaan asioista erimielisiä, kuten me kuluttajatkin. Ei meille nyt ensimmäiseksi tule mieleen etsiä syyllistä kaupungista vaan ensin on katsottava peiliin ja kysyttävä, voiko omassa toiminnassa olla jotain mätää.
Yhdessä toimimalla saadaan paljon enemmän aikaan kuin sillä, että aina osoitetaan niin kutsuttu syyllinen. Riitoihin tarvitaan vähintään kaksi.
On asioita joissa puheet ja teot eivät kohtaa, onko tässä sellainen asia?