Perniönjoen tulvatasanteet osoittivat maanantaina toimivuutensa, kun sulamisvedet ja vesisateet nostivat joen pintaa vuodenaikaan nähden korkealle. Vesi ei ollut vaarassa nousta taloihin saakka, eikä vedenpinta ole enää nousussa.
– Näyttää hyvältä, ja tasanteet toimivat niin kuin pitääkin, kertoo vesitalousasiantuntija Pekka Parkkila Varsinais-Suomen ely-keskuksesta.
Parkkila oli heti päivän valjettua tutkimassa virtausnopeuksia Kaukurintien kohdalla kollegansa Ilkka Myllyojan kanssa. He tarkastavat, miten korkealle vesi nousee ja tutkivat, miten joki pysyy uudessa uomassaan.
Puoli kymmenen aikaan tasanteet olivat täynnä vettä, eikä kesäisistä kaivaustöistä näkynyt paikoin merkkiäkään. Parkkilan mukaan joella oltaisiin lähellä riskirajoja, jos tulvatasanteita ei olisi tehty.
– Tulvatasanneperkauksen vuoksi veden pinta on noin 30 senttimetriä alempana siihen nähden, mitä se olisi ilman perkausta.
Parkkilan ja Myllyojan mittauspaikalla Kaukurintiellä veden virtauksessa näkyi selvä ero. Sillasta kirkonkylälle päin veden liikettä hädin tuskin erotti, kun taas sillan alapuolella virta kohisi vuolaana.
– Kunhan tulvatasanteille saadaan istutettua kasvillisuutta, veden virtaus hidastuu, Parkkila ennakoi.
Vesi nousi Perniönjoessa maanantaina 4,20 metrin korkeuteen meren pinnasta. Pesänsillan kohdalla vesi oli iltapäivällä 4 metrin korkeudessa. Kiinteistöt ovat vaarassa vasta, jos korkeus yltäisi 4,5 metriin.
Tätä riskiä ei Perniössä ollut, ja iltapäivään mennessä tulvahuippu näytti Parkkilan mukaan olevan menossa jo ohi.
– Vesi pysyy korkealla kolmisen päivää. Onneksi perniöläiset ovat tähän tottuneet, eikä joen varteen ole tehty mitään liploplaitureita, Ilkka Myllyoja sanoo.
Parkkila ja Myllyoja kävivät maanantain aikana tutkimassa Perniönjoen tulvatilannetta useissa paikoissa aina asemanseudulle saakka.
– Penkat eivät ole vaarassa sortua, ja jos jotain korjattavaa tulee, ne hoidetaan kesällä, Parkkila sanoo.
Pekka Parkkila on vastuussa Perniönjoen levennyshankkeesta, joka jatkuu tulevana kesänä. Parkkilan mukaan maanantaisia havaintoja ja mittaustuloksia voidaan hyödyntää kaivausten jatkosuunnittelussa.
Perniön kirkonkylän ja asemanseudun välillä vesi nousi pelloille, ja Perniöntiellä vesi työntyi Lehmirannan risteyksen kohdalla ajokaistalle. Uskelanjoen pinta kohosi maanantaina enimmillään puolitoista metriä yli meriveden korkeuden Moisionkosken mittauspaikalla.
Ilkka Myllyojan mukaan nousu johtui lähinnä siitä, että tuuli pakkasi merivettä kohti keskustaa.
– Tilanne voi näyttää keskustassa pahemmalta, kuin mitä se todellisuudessa on. Vesimäärä on verrattavissa reiluhkoon kevättulvaan, eikä siitä ole vaaraa, Myllyoja kertoo.
Salon keskusta oli aiemmin luokiteltu merkittävän tulvariskin alueeksi jääpatojen muodostumisen vuoksi. Moisionkoskeen muutama vuosi sitten tehdyt jäänpidätysrakenteet pudottivat riskiluokituksen merkittävästä tavalliseen.
Tulvatasanteista turvaa taloille
- Perniönjoen leventäminen alkoi viime vuoden kesäkuussa ja jatkui syyskuulle asti.
- Työt alkoivat Perniöstä Kiskoon vievän Kaukurintien kohdalta ja etenivät kirkonkylän ohi Leskenkujalle saakka.
- Jokivarteen on kaivettu 20–30 metriä leveitä tulvatasanteita estämään veden nousemista taloihin ja pelloille.
- Maata on tarkoitus siirtää yhteensä noin86 000 kuutiometriä.
- Jokea ei ole voitu syventää ruoppaamalla siinä asuvan erittäin uhanalaisen vuollejokisimpukan vuoksi.
- Tasanteiden avulla vesimassa virtaa nopeammin keskustan ohitse ja samalla pois kirkonkylän yläpuolisilta pelloilta.
- Hankkeen kustannusarvio on 465 000 euroa, josta ely maksaa 70 prosenttia ja Salon kaupunki 30 prosenttia.
- Ely-keskuksen vesitalousasiantuntija Pekka Parkkila on kuvaillut projektia valtankunnallisesti poikkeukselliseksi.
- Kaivaustyöt jatkuvat tänä kesänä noin 300 metrin matkan verran Leskenkujalta pohjoiseen.
Kannatti rakentaa!