Salolaisen lounasravintola Rosmariinin yrittäjä Riitta Ranta-Mandelin seuraa tarkkaan ostettavien raaka-aineiden hintoja. Saman huomaa Salon K-citymarketin kauppias Eemeli Aaltonen kuluttajien nyt tekevän.
– Tarjoustuotteita seurataan ja kilo- sekä litrahintoja lasketaan, hän kuvailee ihmisten ostokäyttäytymistä.
Taustalla on ruuan hinnan voimakas nousu viime vuonna. Lopullista vuoden aikana tapahtunutta muutosta ei vielä ole julkaistu, mutta Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi arvioi nousun asettuvan reiluun kymmeneen prosenttiin.
Myöskään kuluvan vuoden hintakehitystä hän ei vielä tarkkaan arvioi, vaan ennustaa nousuvauhdin yleisesti hidastuvan alkuvuonna. Yhtäkkistä käännettä ei ole näkyvissä.
– Puhutaan muutamien prosenttien noususta, hän tarkentaa.
Ruuan kallistumisen taustalla ovat edelleen samat asiat kuin kuluneena vuonna: energian ja lannoitteiden korkea hinta.
– Ukrainan sota ei enää vaikuta kovin paljon hintoihin, jos sota ei eskaloidu, Niemi sanoo.
Viljan hintaan sota aiheutti hintapiikin, mutta hinta oli noussut jo ennen sotaa. Tuolloin kysyntä kasvoi koronan jälkihoidon mainingeissa.
– Viljan hinta on edelleen korkeammalla tasolla kuin pitkän aikavälin keskiarvo, Niemi sanoo.
Edeltävästä vuodesta moni kuluttaja muistanee huikeat hintojen nousut. Niemi sanoo, että koko vuoden tilastoja ei vielä ole saatavilla, vaan vertausajankohta päättyy marraskuuhun.
Tällä ajanjaksolla reippaimpaan nousuun ylsivät jauhot, joiden hinnat nousivat lähes 50 prosenttia. Kananmunat kallistuivat 36 prosenttia, vihannekset 28 prosenttia. Lihan hinnat nousivat lähes 28 prosenttia.
Kala- ja maitotaloustuotteet nousivat 21 prosenttia.
Niemi sanoo, että kalan hinta on kuitenkin alkanut nousta jo aiemmin. Koska suomalaiset syövät paljon norjalaista lohta, sen hintakehitys näkyy tilastoissa. Norjalaisen lohen hinta puolestaan seilaa maailmanmarkkinahintojen tahdissa. Esimerkiksi viime vuoden tammi-marraskuussa kalan hinta laski yli viisi prosenttia.
Vaikka ruuan hinta on ollut tilastojen valossa rajua, Niemi muistuttaa, että suomalaiset kotitaloudet käyttävät kulutusmenoistaan ruokaan noin 12 prosenttia.
Hän myös sanoo, että enemmän kotitalouksia koettelee energian hinnannousu.
Ruuan hinnannousuun kuluttajat pystyvät lisäksi vaikuttamaan siten, että hakevat halvempia vaihtoehtoja.
– Esimerkiksi naudanlihan kulutus on vähentynyt, Niemi sanoo.
Hän muistuttaa, että kaupat tarjoavat myös samassa tuoteryhmässä erihintaisia tuotteita. Näin kuluttajilla on mahdollisuus hakea edullisempia tuotteita.
Salon K-citymarketin kauppias Eemeli Aaltosen havainnot tukevat Niemen arviota.
– Kaupassa huomataan tarjoustuotteet, hän sanoo.
Aaltonen sanoo, että tarjolla on aina ollut edukkaampiakin vaihtoehtoja, mutta nyt niitä on tuotu enemmän esille.
Oluiden puolella halvempien vaihtoehtojen valinta näkyy hänen mukaansa selvästi. Pienpanimotuotteiden sijasta on alettu ostaa halvempia oluita.
Hän kuitenkin sanoo, että kalliimmallakin ruualla on edelleen kysyntää.
– Joulun aikaan ostettiin samalla tavalla kuin edeltävänäkin jouluna, hän lisää.
Hävikkiruokaa ei ole hintojen nousun vuoksi syntynyt. Salon Citymarket päinvastoin palkittiin Keskon ryhmässä hävikkiruuan pienentämisestä viime vuonna.
Kuluvan vuoden hinnoista Aaltonen osaa sanoa yleisesti sen verran, että joidenkin tuotteiden hinnat eivät enää ole nousussa, mutta joissakin on vielä hintapaineita.
– Esimerkiksi broilerin hinta ei kaikissa tuoteryhmissä enää ole nousussa, Aaltonen sanoo.
Kala putosi lounastarjonnasta – nyt mietitään vaihtoehtoa
Lounasravintola Rosmariinissa ruuan kallistuminen näkyy raaka-aineiden valikoimissa.
– Esimerkiksi lohen hinnannousun vuoksi tuoreen kalan tarjonta tuli ihan mahdottomaksi, yrittäjä Riitta Ranta-Mandelin kertoo.
Kala putosi pois lounastarjonnasta, mutta nyt Rosmariinissa pohditaan, voisiko kalaa tarjota annosruokana.
– Annosruuan tarjonta vaatii henkilökuntaa, mutta nyt kun on hiljaisempaa, se voisi olla mahdollista, Ranta-Mandelin pohtii.
Hän muistuttaa, että kalaa olisi hyvä kuitenkin syödä, sillä se on terveellistä.
Terveellistä on myös kasvispitoinen ruoka, mitä ihmiset ovat Ranta-Mandelinin havaintojen mukaan alkaneet syödä enemmän.
– Olemme myös tehneet kasvislisäkkeitä aiempaa enemmän.
Raaka-aineiden hinnat vaikuttavat, miten esimerkiksi salaatit tehdään. Hintoja Ranta-Mandelin seuraa jatkuvasti.
Hän kuitenkin muistuttaa, että yritys ei paini yksistään ruuan hinnannousun kanssa. Sähkönhinta on kolminkertaistunut.
– Raaka-aineiden hintaa pystyn seuraamaan enemmän, mutta sähkön hintaan en pysty vaikuttamaan, hän sanoo.
