Linda Tanskanen oli tyytyväinen työpaikkaansa leikkaussalisairaanhoitajana Meilahden sairaalassa Helsingissä. Ammatti ei kuitenkaan ollut hänen unelmansa.
– Sairaanhoitajan työ ei täyttänyt luovuuden kaipuutani, hän sanoo.
– Olen oikeastaan aina halunnut olla visuaalisella alalla. Lukion jälkeen en kuitenkaan osannut valita. Äitini on sairaanhoitaja, ja ihmisen biologia ja hoitaminen kiinnostivat.
Tanskanen valmistui sairaanhoitajaksi 2017. Sen jälkeen työelämässä vahvistui ajatus, että haaveet ovat muualla.
Kohti uutta uraa johdatti Helsinki Design Schoolin valokuvaajan tutkinto, jonka pystyi suorittamaan työn ohella. Sitten Tanskanen haki ja sai opintovapaata, ja viime elokuussa hän alkoi opiskella visualistin tutkintoa Salon seudun ammattiopistossa.
Päätös ei yllättänyt hänen läheisiään.
– Moni on ollut onnellinen puolestani, että olen rohjennut lähteä tekemään elämässä vielä muuta, hän kertoo.
– On helppoa jumiutua siihen, mitä on ennenkin tehnyt ja missä on ihan hyvä. Minua ei ajanut eteenpäin niinkään sairaanhoitajan työstä poispääsy, vaan se että halusin toteuttaa unelmiani.
Salon seudun ammattiopisto valikoitui opiskelupaikaksi siksi, että tarjolla oli koulutus, jollaista ei ollut muualla. Päivittäinen Saloon kulkeminenkin oli järjestettävissä: Linda Tanskanen muutti Helsingistä lähemmäs, Karjalohjalle, missä hänen miehensä jo asui.
– Tutkin paljon erilaisia koulutusmahdollisuuksia, ja tämä puhutteli eniten. Visualistin tutkinto sisältää laaja-alaisesti kaikkea, mitä kiinnosti opiskella. Pääkaupunkiseudulla olisi ollut esimerkiksi pelkkää valokuvaa tai pelkkää graafista suunnittelua, Linda Tanskanen kertoo.
Visualistiksi opiskelevilla on ohjelmassaan muun muassa graafista suunnittelua, visuaalista myyntityötä, verkkokauppaympäristössä toimimista ja sisällöntuotantoa.
Parhaillaan käynnissä on stailauksen ja tuotekuvauksen kurssi, jolta Tanskanen erityisesti odottaa paljon.
– Tässä saa käyttää mielikuvitusta, ajatella laatikon ulkopuolelta ja tehdä villimpiäkin toteutuksia. Haavetyöni olisi stailaus valokuvaan, olisi se sitten mainoskuvaa tai aikakauslehden kuvaa. Työ voisi olla myös tilojen stailausta ja konseptisuunnittelua.
Tanskanen pitää värikkäästä ja räväkästä, urbaaniudesta ja alakulttuureista. Tyylin ohella hänelle on merkitystä myös sillä, millaisten tuotteiden myyntiä edistetään.
– Minua inspiroi kaikki kiertotalouteen ja ekologisuuteen liittyvä. Vastuullisuus on tärkeää, pitää pystyä seisomaan sen takana, mitä markkinoi ja myy.
Työssäoppiminen on tärkeä osa tutkintoa. Linda Tanskasella on pian edessään ensimmäinen työpaikoilla suoritettavista jaksoista, jotka voivat olla palkallisia tai palkattomia.
– Ensimmäiseksi kaikki menevät johonkin myymälään oppimaan myymälävisualaistina tai myyjä-visualistina toimimista. Sitten voi valita muut paikat oman kiinnostuksen mukaan.
Yhteistyötä yritysten kanssa on jo ehditty tehdä koululta käsin.
– Yllättävää täällä opiskelussa on ollut, miten konkreettisesti työhön tartutaan heti. Esimerkiksi graafisessa suunnittelussa meidän piti tiimeissä hankkia itse asiakkaat, joille teimme töitä.
Tanskasen tiimi pääsi tekemään graafista suunnittelua erityyppisille asiakkaille: Salon Elektroniikkamuseolle, Kirpputori Aarresaarelle, Kivipuoti Tituliinalle ja Lohjan seurakunnalle.
Ammattiopistossa aikuisopiskelija opiskelee yhdessä peruskoulusta tai lukiosta tulevien kanssa.
– Mielestäni se on rikkaus. Tiimeihin valitaan tarkoituksellisesti eri taustoista tulevia. Jossain pääsee itse opettamaan ja auttamaan muita ja jossain voi olla oppimassa. On asioita, jotka ovat uusia kaikille, eikä riipu iästä, kuka sisäistää asiat nopeimmin.
Lukion ja ammattikorkeakoulun käytyään Tanskanen ei joudu suorittamaan uudelleen monia yhteisiä aineita, kuten kieliä ja matematiikkaa. Siksi hän etenee nopeammin kuin ensimmäistä tutkintoaan tekevät.
– Opettajat täällä ovat ihania ja ammattitaitoisia. Arvostan sitä, että on kyky opettaa eri lähtökohdista tulleita niin, ettei tunnu liian lapselliselta, eikä myöskään liian tiukalta, vaikka asia olisikin vaativaa.
Aikuiskoulutustuki antaa toimeentulon
Muutos työelämästä päätoimiseksi opiskelijaksi onnistui Linda Tanskasella ansiosidonnaisen aikuiskoulutustuen avulla.
– Olin jo aiemmin elänyt monta vuotta opintotuella ja työskennellyt samalla, enkä olisi enää lähteyt pelkälle opintotuelle. Olisi ollut myös vaikea yhdistää opiskelu Salossa ja sairaahoitajan työajat Helsingissä, hän kertoo.
Aikuiskoulutustukea haetaan Työllisyysrahastosta. Sitä voi saada enintään 15 kuukaudelta, ja siihen vaikuttavat opintojen eteneminen sekä opiskelukuukausilta saadut muut tulot. Esimerkiksi palkallisen työssäoppimisen ajalta tukikuukausia voi siirtää myöhemmin käytettäväksi.
Työstä voi päästä opintovapaalle vuoden työsuhteen jälkeen, ja vapaa voi kestää enintään kaksi vuotta. Työnantajalla on oikeus lykätä opintovapaata kuudella kuukaudella kerrallaan. Tanskanen sai opintovapaan heti sitä hakiessaan.
Aikuiskoutustuki on ansiosidonnainen palkkatyöstä opintovapaalla olevalle. Yrittäjä voi saada aikuiskoulutustukea vakiosumman 660,91 euroa kuukaudessa, jos tulot yritystoiminnasta vähenevät opiskelun aikana vähintään kolmasosan.
Lisätietoa www.aikuiskoulutustuki.fi
